Viimeiset kolme viikkoa on mennyt niin tiiviisti yhdessä lasten ja perheen kanssa, että tuntuu miltei oudon hiljaiselta olla kaksin Klaaran kanssa! Siitäkin huolimatta, että kolmevuotiaassa on ehkä enemmän virtaa kuin meissä muissa yhteensä. 🙂
Edellisen kotimme pihassa oli vadelmapensaat, joita jäin hiukan kaipailemaan muuttomme jälkeen. Ajatuksena on, että sitten kun piharakennuksen tausta saadaan siivottua ja raivattua (puutavaraa useamman asukkaan jäljiltä) ja paikalle saadaan kunnon keittiöpuutarha, pihassamme olisi jälleen sievät vadelmarivit. Tämä kesä tosin laittaa miettimään, sillä juuri tuolla talousrakennuksen takana kasvaa aivan hullusti villivadelmaa, samoin kuin tässä lähialueilla muutenkin. Ja tämä kesähän tuntuu olevan oikein vadelmakesä!
Ehkä alankin leikkaamaan villivadelmia, ja saamme hyödyllisen raja-aidan itsellemme. Riittää sitten enemmän maata kaikille muille hyödyllisille kasveille! 🙂
Eilen syötiin suut siniseksi mustikoita ja tänään on herkuteltu vatuilla. Ihana ihana kesä. Käyttäkää sitä hyväksi!
Heippa! Villivadelmat ovat kyllä todella makeita tavallisiin verrattuna. Jotkut käyttävät niitä esim. tavallisten rinnalla pakasteena tai hilloissa esim. mustikan kanssa. Tulee huomattavasti makeampaa hilloa eikä sokeria tarvita niin paljon. Kannattaa hyödyntää, kun teillä niitä löytyy! Mukavaa vadelma ja mustikkakesän jatkoa!
Villivadelmat ovat kyllä herkullisia, vaikka eivät mielestäni Maurin Makeaa makeampia. Tai riippuu paljon säästä ja marjan vetisyydestä. Mutta nyt nuo luonnon vatut ovat paikoitellen niin isoja, että eivät kooltaankaan häpeä puutarhavadelmille.
Näitä on kyllä tullut syötyä ja noukittua. Voi kun saisi vuoden ympäri napostella suoraan ulkoa. Vaikka vuodenajoista tykkäänkin, on kesässä paljon ylivertaisia puolia. 🙂
Meillä ei tässä lähellä ole villi vadelmia.
Osallistu kastehelmi kulhojen (6) arvontaan mun blogissa.
Kiitos, Piia.
Vadelmat tosiaan kasvavat aika paikallisesti. Meidän pihassa niitä puskee vähän joka paikasta vaivaksi asti. 🙂