Heräilen hiukan hitaasti tähän uuteen viikkoon. Jotenkin ihan laiska olo, eikä tunnu kone käynnistyvän. Johtuu varmaan tosta pimeydestä. Toimin aurinkoenergialla, se on huomattu.

Sen verran sain itsestäni irti, että siivosin aamulla vaatehuoneen ja kuistin. Löysin jälleen ne vihreät pöksyt, jotka ovat taas olleet melkein vuoden unohduksissa. Kivat kotihousut, joustavat ja mukavat. “Löysin” myös kassillisen villasukkia ja tuon valkoisen puseron ristipistoruusuineen, melkein kuin olisi shoppaillut uusia vaatteita!

Kuistilta kannoin sisälle rosmariinit ja oliivipuut. Katsotaan, tokeneeko tuosta, vai pitääkö ne heittää maatumaan. Olkkari on onneksi sen verran kylmä ja vetoinen, että talvehtimisolosuhteet on ainakin jossain määrin kunnossa.

Kaikennäköistä hommaa pitäisi tehdä, pyykkikasat selvittää jne. mutta taidan tyytyä sohvalla makoiluun ja kirjan lukemiseen. Ehtiihän noita sitten vaikka huomenna.
Mutta tukka on pakko pestä tänään, hyi, miten se näyttääkin rasvaiselta!!!!

Ja tiedättekö, mun tekee ihan julmetusti mieli kiinalaista höttömättöruokaa. Pari viikkoa jo olen vesi kielellä miettinyt possua ja valkoista riisiä. Ihan ihme himotus! Onneksi ei ole kiinalaista lähellä, juoksisin varmaan just nyt syömään… Enkä ole raskaana. Sitäkin on jo ehdotettu. 🙂

Hauskaa ja laiskaa viikon alkua teillekin! Ei vaan, olkaa te pikkuisen pirteämpiä!

Se olis sitten perjantai jälleen. Hiukan erilainen viikko takana, pikkuisen lomamainenkin kai jossain määrin. Rennosti on ainakin otettu, jätetty kellotetut rutiinit hiukan vähemmälle ja koitettu irrottautua arjesta. Hyväähän se välillä tekee.
Se oli syysloma. Klaara täytti yhdeksän kuukautta, ja äitiysloma meni ja loppui. Yksi vaihe elämässä takana, vaikkei niin suuresti itse arkeen vaikutakaan. Vaihe kuitenkin.

Entä ne vapautettavat kädet sitten?
Aika nopeasti, julkaistuani kenen kädet sinä vapauttaisit -postauksen, ymmärrsin, etten ole oikea ihminen sanomaan, kuka kaipaa eniten apua, tai kuka on ansainnut sitterin. Pidätin itselläni oikeuden muuttaa pelinhenkeä, ja käyttää vanhaa kunnon arpatekniikkaa. Mutta, olen silti iloinen, että sain teidät jakamaan palan itsestänne; Sain kommenttiboksillisen inhimillisyyttä. Tarinoita arjesta, äitiydestä, ja avunannosta sekä sen tarpeesta. Monen viestin kohdalla toivoin, että voisin auttaa jotenkin. Jos en sillä sitterillä, niin jotenkin muuten. Löysin tuttuja tunteita pitkistä odotuksista ja unelmien täyttymisestä. Pystyin samaistumaan pettymyksiinne ja väsymyksiinne.

Koska en voi arpoa palkintoa kuin yhden kerran, joudun vetoamaan lukijoideni hyväsydämisyyteen: Olkaa läsnä ja tarjotkaa apua. Olkaa jollekulle se, jolle voi myöntää oman riittämättömyytensä ja sanoa olevansa väsynyt. Jooko?!
Sillä, eniten itseäni kosketti kertomus, jossa todettiin, että kukaan ei auttanut tai kukaan ei välittänyt. Eihän se ihan niinkään saa mennä. Eihän!?

Ja nyt mulle on tosi rento olo. Ai miksi!? No, koska mä tiedän, että ainakin joku herää tähän ja ottaa puhelun ystävälleen tai sukulaiselleen. Kysyy, kuinka sä voit tai miten sä jaksat. Eikös?  Tai, kyllä mä tiedän. Teihin voi luottaa!

Pisimmän korren tällä kertaa veti tämä kommentti:

Pipo päässä pakkasella! Kyllä vain, olen löytänyt pelastukseni!
Vuosia meni niin, että käytin varsinaista pipoa vain ja ainoastaan ulkoillessa. Kaikki myssyt näyttivät niin typeriltä, pää muodottomalta pallolta ja olo oli vähintäänkin kuin milläkin kylähullulla. Muistatte varmaan lexingtonin pipon, jonka hankin viime talvena raskaushormoneissani. No, se pipo sai mut ajattelemaan tätä juttua ihan uusiksi. Vedin nimittäin myssyä viime talven aika tiuhaan päähäni. Aina kun oli huono tukkapäivä – ja sehän oli usein!

Nyt syksyllä olen hankkinut jo kaksi uutta pipoa. Musta ja harmaa beanie, niillä aion nyt pelastaa tämän talven bhd:t! Tämä yksilö irtosi vajaalla kympillä henkkamaukalta. Ei varmaan tee hyvää tukalle saati kampaukselle, mutta näin lyhytnäköisesti saattaa pelastaa päiviä!

Ihana ilma, raikas ja aurinkoinen. Ei voisi kai uusi viikko paremmin alkaa!

Hymyjä! Niin, ja kiitos tsempistä. Ootte parhaita! ❤

Muistanette keväällä äitienpäivälahjaksi saamani asenne-/kriisitakin? No, eihän kevät kovinkaan kauaa jatkunut nahkatakkikeleinä, ja kesän ajaksi lahja olikin pakko heittää kaapin perukoille viileämpiä ilmoja odottelemaan. Mutta, nyt syksyllä kaivoin nahkatakkini taas innostuneena esiin (luojan kiitos se mahtui vielä!), ja olenkin koittanut uhmata tätä etenevää ja kylmenevää vuodenaikaa asennetakillani, änkien sen alle esimerkiksi villapaitaa ja muuta lämmintä kerrosta. Toki sitä näkee nuoria naisia piskuisissa takeissaan jopa talvella, mutta itse olen jo ylittänyt sen mukavuudenhaluisuuden ikäkynnyksen, ja mielummin pukeudun lämpimästi, kuin kroppaani palelluttaen.
Pelkäsin hiukan keväällä, jääkö takki kuitenkin ensihullaantumisen jälkeen käyttämättä, sillä olihan tämä hiukan sellainen “hormoniostos”. Nyt jälkeenpäin olen kuitenkin edelleen hyvin tyytyväinen tunnemyllerrykseeni, sillä ilman asennetakkia tämäkin asu olisi tylsä farkut+neule+tennarit! Melkein harmittaa, että jossain kohtaa tämä lämmin syksy loppuu ja talvi on väistämättä edessä!

Olin ajatellut lähteä alusvaateostoksille, mutta kas kun ei taaskaan oikein nappaa tuo kyseinen touhu. Puuh, taidan jälleen siirtää sen “huomiselle“….
Mukavaa päivää tytöt!

PS. Samaista takkia löytyy vieläkin Vilan nettikaupasta, ja Boozt näyttää myyvän sitä alennuksella. 

Maanantai ja uusi viikko!
Hirmuisen basic-tunnelmissa ollaan liikkeellä, edessä tavallinen ja tosi arkinen viikko, mutta sormet ja varpaat kuitenkin ristissä, että olisimme tämän viikon kaikki terveinä! Tässä on tosiaan jo koeteltu sekä koko perheen terveyttä, myös äidin jaksamista. Kaipaan arkeen rytmejä ja rutiineja. Sitä, ettei tarvitse miettiä jatkuvasti, kuka on ulkoilukuntoinen tai voidaanko vierailla jossakin.

Paitsi että arki koostuu suurimmaksi osaksi kotipäivistä, on syyskuu mennyt muutenkin aika tavalla neljän seinän sisällä. Myönnän, että esimerkiksi itsensä laittamisesta tai pukeutumisesta on tullut tingittyä ehkä enemmän kuin pitkään aikaan. Puhumattakaan meikkaamisesta tai hiustenlaitosta! Vaikka pyjamat ja verkkarit alkavat jo häiritä itseänikin, huomaan tulleeni kovin mukavuudenhaluiseksi. Mukavat farkut, mukava neule, mukavat kengät. Tukka ponnarille, ja vain kaikkein tärkeimmät mukaan mukavaan laukkuun.
Ei sillä, kukapa sitä nyt epämukavissa vaatteissakaan viihtyisi! Eilen tosin tuntui kyllä ihan mahtavalle vetää Habitare-reissuun korolliset kengät jalkaan! Vaikkakin illalla jalat huusivat, minkä turvoitukseltaan pystyivät, fiilis oli kaiken kärsimyksen arvoinen!

Habitaresta jäi käteen, vai pitäisikö sanoa mieleen, joitakin loistavia ideoita, ja muutamia vinkkejä remppaakin ajatellen. Ehkä paras juttu oli kuitenkin törmätä Elisaan! Tulen aina hurjan hyvälle tuulelle, kun joku teistä blogini lukijoista uskaltautuu tulla tervehtimään!

Nyt kiiruhdan keittämään tosi mukavat päiväkahvit ennen kuin pienin päättää heräillä päikkäreiltään.
Reipasta syysviikon alkua jokaiselle.

Iloista ja energistä mieltä – sitä todellakin tarvitaan näin syksyisin!

Huivit löytyvät nyt huutiksesta!

Harmaa mustilla tähdillä täältä,

koralli täältä,

ja luonnonvaalea täältä.

Leppoisaa lauantaita!

Heippa kaikille!

Tosi ihana lukea mietteitännne tuoksuista ja tuoksuttomuudesta. Koitan illalla vastailla oikein ajatuksella kaikkiin kommentteihinne!
Nyt tulin kuitenkin huikkailemaan, että olen laittamassa tämän päivän aikana huutikseen joitakin BeckSöndergaardin tähtihuiveja. Linkaan vaikka suoran osoitteet teille kun olen saanut huivit myyntiin asti!

Palaillaan!

Nämä arvontavoittajan ilmoittamiset aiheuttavat aina hieman ristiriitaisia tunteita. Toisaalta on ihana tehdä joku tosi iloiseksi, ja kenties onnelliseksikin, mutta toisaalta olisi niin hienoa, jos kaikki voisivat voittaa. No, pelin henki on tämä, joten ei muuta kuin voittajaa kehiin, eikös vaan!

Jakoon lähtee BeckSöndergaardin tähtikuvioinen E-Supersize Nova -huivi suloisessa Grape Wine -sävyssä!

Onnea nimimerkki Ninnu, vedit tällä kertaa pisimmän korren!

Hurjasti kiitoksia jokaiselle osallistujalle, teitä oli ihan mieletön määrä! Tunnelmallista maanatai iltaa jokaiselle!!!

Osallistujamäärää katsoessa BeckSöndergaar -arvonta on jälleen todellinen suksee, mutta varmuuden vuoksi ajattelin kuitenkin vielä muistuttaa teitä, sillä osallistumisaikaa on jäljellä enää tämä vuorokausi!
Arvontapalkintona on BeckSöndergaardin f/w 2013 malliston huikea villa/silkki -huivi, joten onneaan kannattaa kokeilla!

Täällä on tämän viikon ajan opeteltu uutta arkirytmiä ja nautittu sekä kotoilusta, että ulkoilusta. Olen keittänyt hurjia määriä omenoita soseiksi, pakastanut marjoja ja leiponut esikoisen kanssa useampaankin otteeseen. Suut muikeina olemme mussuttaneet kaikkea hyvää luumuista tyrneihin. Mikä tärkeintä, olemme kuitenkin nauttineet auringonpaisteesta ja lämmöstä nyt kun niitä vielä on tarjolla. Ehkä jo ensi viikolla käperrymme syyssateilta piiloon. Säästä huolimatta ulkona nimittäin tuoksuu syksy!

Aurinkoa ystävät!

Heij, ihanat!

Eilinen meni tosiaankin Helsingissä – ja tämä päivä toipumisessa. Pitkä ja raskas päivä, mutta kiva sellainen.
Mukaan mahtui myös herkuttelua ja pientä shoppailua. Kohteina Granit -ja tietenkin Nougat!

Business & Pleasure;
Myös jotain alla oleviin kuviin liittyvää oli ohjelmassa, mutta niitä tuotoksia sitten joku toinen kerta.

Pitkät matkat ja istuminen käyvät kropan päälle, ja tänään olikin ihan pakko lähteä heti aamusta vaunulenkille reippailemaan. Ja ihan kiva myös hengailla tämä päivä meikittä, sekin tuntuu jopa mukavalta!
Perus sunnuntai; Seuraavan viikon ruokien valmistelua, kauppareissua ja pyykin pesua. Mutta kyllähän näitä taas jaksaa!