Sitäpä juuri. Ajatukset ovat jokseenkin ihan noissa pihajutuissa ja päässä pyörii miljoonia ideoita. Ja ihan koko ajan silmä löytää tekemistä, jopa niin hyvin, että edellistä ei tahdo saada valmiiksi. Se on sellainen hurmoksellinen olo, joka tulee ihan joka vuosi.
Meillä kaikilla on niitä sellaisia omia kesän ja kevään merkkejä, jotka ikään kuin aloittavat sen tietyn luvun tai uuden ajan. Tajusin tänään, että mulle ehkä varmin sellainen kesän virstanpylväs on laiduntavat lehmät! Siis siitäkin huolimatta, että meillä itsellä ei sellaisia ole. Laitumelle kirmaavat lehmät vain on jotenkin yhtä kova juttu kuin Suvivirsi. Ja tietty sitten on tuo lietteen tuoksu, joka täällä myös kielii kasvukaudesta. 😀
Huomenna onkin jo helatorstain aatto, mikä puolestaan tarkoittaa, että pääsen perinteisesti vähän irrottelemaan. Laatuseurassa tietenkin, eli ihan naisten kesken. Loppuviikko meneekin sitten kuin tanssien, mikä on muuten melkoinen toteamus näin tiistai-iltana. Ja hei, se lupaa yhä vain lämmintä ja aurinkoista! Kyllä taas kannatti palella ja kärvistellä pitkä ja pimeä talvi. Eihän tätä osaisi arvostaa ollenkaan, jos välillä ei olisi vähän huonommin! 😀
Ai jestas, mutta olipa noita puutarhahommia jo ikävä! Ja nyt on paikatkin ihan hellänä pihalla vietetyn ajan jäljiltä. Vähän jo puskee uutta vihreää maasta, mutta kuitenkin tuo kevään tulo on vielä vaiheessa. Ulos ei rohkene kalusteita viedä, mutta onneksi kevääntulosta, ja niistä kalusteistakin, voi nauttia tässä vilpolassa. Ja tänään juurikin tätä, kaupallisessa yhteistyössä Ellos:n kanssa
Olen itse vähän sellainen sisustajatyyppi, että mun kesäfiilistelykään ei rajoitu pelkästään puutarhakalusteisiin, vaan tykkään viedä sisustamista ulkonakin pidemmälle. Ja se kai on se nouseva trendikin, johon me suomalaiset ollaan koko ajan menossa enemmän mukaan. Että tehdään itsellemme pieniä tai suuria keitaita, ja otetaan ilo irti vuodenajasta, jolloin ei tarvitse käpertyä neljän seinän sisään. Mulle se on juurikin sitä, että kannetaan vähän tuoleja puutarhaan ja viimeistellään homma mukavilla tekstiileillä ja tietenkin ruukkuistutuksilla. Siinä voi sitten nautiskella joko kirjan parissa tai ystävän kanssa roseeta siemaillen. Nuo Elloksen Tobago-nojatuolit sopii oikeastaan juurikin tuohon tarkoitukseen ja niihin on mukava käpertyä myös isomman peiton kanssa. Sinisessä Maida-tyynynpäälisessä on sellainen mun näköinen kukkakuosi ja vihreä Mutiara ruukku on kaunis jo ihan sellaisenaan, mutta kukkaruukkuna erityisen boho!
Viime kesänä jo joku keskustelu saatiinkin aikaiseksi puutarhakalusteista ja siitä, mikä on kullekin se oma juttu. Aika monelle ne oikeat kalusteet oli ehdottomasti se yhtenäinen ruokailu- tai oleskeluryhmä ja mieluummin katetun terassin alla. Mutta oli siellä joukossa meitä Hulda Huolettomia, jotka tykkäämme ripotella tuoleja ja penkkejä vähän sinne tänne pitkin puutarhaa, eikä kaiken tarvitse olla just niin samaa paria. Toiset haluavat lämmittää terassinsa moderneilla lämmittimillä ja toiset tykkäävät sitten istua viltin alla kylki kyljessä rakkaan kanssa ja lämmitellä nuotion liekeillä. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa nauttia kesästä, kesäpihasta tai parvekkeesta, ja kun tuossa katselin vielä läpi Elloksen puutarhakalusteiden valikoimaa, totesin, että vaihtoehtoja on ihan varmasti jokaiseen makuun! Tykkäsi sitten bambusta, rottingista, puusta tai polyrottingista.
Meidän pihasta on nyt viimesyksyn ja tämän kevään aikana kaadettu puita, ja vaikka suurin osa on sieltä tontin rajalta, vaikuttaa tuo suurien puiden lähteminen ihan jo siihenkin, miten pihaa tulee valoa ja aurinkoa. Nyt vähän jännityksellä odotankin, että miten tuo muutos vaikuttaa niihin mun lempispotteihin. Johonkin tykkäisin laittaa myös sellaisen vähän romanttisen kahvilakaluston, mutta ihaninhan se olisi jossain syreenin katveessa. Kenties tässä vielä päädytään myös syreenin istutukseen, sitä kun pitäisi muutenkin hiukan harventaa. Ja toinen haaveeni on riippukeinu! En vain vielä ole keksinyt, mitkä olisi ne kaksi puuta, joiden väliin sen pingottaisin. Alapihan tammet olisivat kivoja, mutta paikka on sitten muuten turhan varjoinen. Kenties tässä tulee vieläkin joku puunkaato eteen. 🙂
Isossa puutarhassa on onneksi se etu, että niitä kivoja tunnelmallisia sopukoita löytyy melkein kuin yllättäin lisää. Sitten pitää vain viimeistellä tunnelma kalusteilla, tekstiileillä ja muilla ihanilla jutuilla. Mutta näistä haaveillen ja uutta kesää odotellen päiväkahvit kuistillakin on jo melkoisen ihana juttu!
*kuviollisen tyynyt ja torkkupeitto Elloksen viime kesän mallistosta.
Kevään ensimmäiset orvokit, vai pitäisikö sanoa kesän ensimmäiset orvokit? No, siinä ne nyt kuitenkin ovat neilikoiden kanssa ja odottavat, josko tämä harmaus jo huomenna vaihtuisi aurinkoon. Ollaan pienemmän kanssa edelleen kotona, koska paranemisen vaihtuikin uuteen kuumeeseen, ja korvatulehdushan se sitten oli. No, mutta nyt on lääke, joten eiköhän se tästä. Koska potilas oli tänään jo enemmänkin toipilas, päädyttiin paitsi täyttämään jääkaappia, myös nopeasti kukkaostoksille. Otettiin multasäkki keskelle keittiön lattiaa ja lyötiin orvokit ruukkuihinsa. Oikein mukavaa puuhaa ja ajanvietettä. Kuulemma olisi kiva jos hakisin vielä vähän enemmänkin kukkia. Mutta taitaa ne seuraavat olla kyllä sitten niitä, jotka istutetaan ulkona. 🙂
Piha on vielä vetisen ruskea, joten puutarhatyöt saavat edelleen odotella. Tänään meillä tosin kaadettiin puita, ja jälkipuintia käytiin sitten siihen päälle. Meillä on vissiin mieheni kanssa erilainen käsitys siitä, mikä näyttää hyvälle ja mikä ei. No joo, tiedän, että kuivat ja huonot puut on ihan turvallisuusriskikin, mutta silti on mun silmään vähän turhankin avaraa. Mutta kaipa se siitä, kun puihin tulee lehdet ja maisema rehevöityy!
Kuisti on ollut jo tovin ihan hirveässä kunnossa ja lattia kuran peitossa (matosta huolimatta), joten tänään aloittelin jo senkin siivoamista. Ja samalla pesin alakerran lattiat muutenkin. Ja kuulkaa ihan perinteisesti mäntysuovalla! Meillä on yli vuosi pesty lattiat pesurilla, mutta koska pesuaine oli loppu, enkä tähän hätään saanut mistään lisää (ja lattiathan on pestävä just silloin kun se inspis iskee), turvauduin perinteiseen tapaan. Ihana mäntysuovan tuoksu on vaihteeksi ihan kivakin!
Vielä ei ole niin lämmin, että kuistilla olisi tullut kahviteltua, mutta jos ennusteet lainkaan pitävät kutinsa, huomenna on viimeistään laitettava tuokin tila kahvittelukuntoon!
Kuten jo eilen kirjoittelinkin, tänään on tosiaan ollut ohjelmassa vuoden 2018 Kevätmessuihin tutustuminen, ja kuten arvelin, kunnon puutarhapörriäisen pistos sieltä tulikin! Kokosin teille messujen parhaita paloja, vaikka toki ne kannattaa myös mennä itse näkemään ja kokemaan, jos aikataulu suinkin antaa periksi. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Messukeskuksen kanssa.
Ihan ensimmäiseksi haluan rikkoa sen väärinkäsityksen, että kevätmessut olisivat vain niille, joilla on oma piha tai oma mökki. Noup noup, ei tarvita edes parveketta, sillä messuilta löytyy paljon kivaa ideaa ihan vain vaikka sisustuksen kevätpäivitykseen. Lisäksi tapahtuma on kuin kukkakauppa in heaven, ja jos määränpääni olisi ollut hotellin sijaan koti, mukaani olisi lähtenyt aika monta kukkapukettia. Tästä syystä pitää varmaankin kiepata vielä sunnuntaina messujen kautta. 🙂 Kevätmessut Helsingin Messukeskuksessa ovat käynnissä siis juurikin nyt, ja jatkuvat vielä perjantaista sunnuntaihin. Tarkemmat aukioloajat löydät linkin takaa.
Mutta toki messuilta löytyy kotipuutarhureille ja mökkeilijöillekin paljon kaikkea. Messukeskus on jaettu erilaisiin alueisiin, ja mikäli olet kiinnostunut ruohonleikkureista tai klapi- ja halkaisukoneista, löytyy tarjonta näppärästi samalta puolelta messuhallia. Samoin on kylpytynnyreiden, laitureiden, grillikotien ja piharakennusten suhteen. Kaikki on keskitetty siten, että vertailu on helppoa. Itse viihdyin aika pitkän tovin alueella jossa oli kasvihuoneita. Niitä olen kevätmessuilla ihastellut joka kerta. Ja onhan niitä kiva ihan vain katsellakin, mutta toki jos hankinnassa olisi vierastalo, laituri, kylpytynnyri tai terrassi, paikanpäällä nähtynä monet asiat on helpompi havaita. Kuten esimerkiksi, että kuinka suuri jokin kasvihuonemalli ihan oikeasti on! Paljon on tietysti myös mökkiasumiseen liittyviä juttuja. Messuilla voi vertailla tuotteita kuivakäymälöistä grilleihin ja laitureihin.
Itse nautiskelin tunnelmasta ideapuutarhassa. Kesämökkeilijälle suosittelen mökkipiha-aluetta. Kukista voi inspiroitua ihan joka puolella, mutta messuilla on myös kukkasidontanäytöksiä. Rakentajan ja remontoijan poluilta saa vinkkejä, mutta voi myös ostaa tuotteita messuhinnoin.
Myös sisustustuotteita sekä lähi- ja luomuruokaherkkuja löytyy kattava valikoima kevätmessuilta. Samalla on mahdollisuus päästä maistelemaan näytöskeittiön herkkuja sekä koittaa onneaan messuhuutokaupassa. Oma Skidi -lastenalueella on virikettä lapsille, joten tapahtumaan voi oikein hyvin lähteä myös koko perheen voimin. Näin keskellä arkipäivää huomasinkin messujen vetävän puoleensä pienten lasten äitejä. 🙂
Itse hain tosiaan enemmänkin vinkkejä kesäpihan ja kesän fiilikseen. Ihailin puutarhakalusteita ja erilaisia tunnelmallisia nurkkauksia. Kesäisiä kattauksia ja tuoreita yrttejä. Istutuksia ja ruukkuja. Mietin puutarhavaloja puiden oksille ja tietenkin niitä kasveja. Mukulatarjonta kun on noilla messuilla ihan huikea! Ja vaikka tähän tuli nyt miljoona kuvaa, mä uskon, että nämä on niitä juttuja, joista tekin tykkäätte. 🙂
Kevätmessut Helsingin Messukeskuksessa:
to–pe 12.–13.4. klo 10–18
la 14.4. klo 10–18
su 15.4. klo 10–17
Tiedättekö, mikä on mulle ihan selkeä kevään merkki? Keltaiset narsissit! En nimittäin juuri pidä keltaisista kukista. Ainoastaan kevään keltaiset narsissit ja loppukesän keltaiset perennat (kuten kultapallo) ilahduttavat värillään. Ja tietenkin jotkin satunnaiset poikkeukset, kuten lasten poimimat voikukat ja muut iloiset yllätykset. Keltainen narsissi on siis itselleni ehdoton kevään merkki, ja meille kevät tuli tänään!
Callunat saivat väistyä tieltä, kun helmililjat, hyasintit ja narsissit ottivat tilan haltuunsa. Tai no, hyasintit ovat kyllä olleet kuistilla ihan marras-joulukuusta lähtien. Myöskin muratit on vanhoja ja talvehtivat näköjään nekin jokseenkin hyvin kuistilla.
Puutarhakausi on ehdottomasto korkattu, ja se jos mikä piristää, kun ulkona sataa vuorotellen vettä ja räntää. Kevättä kohti mennään, ja loska kuuluu asiaan! 🙂
Tulin vain nopeasti huikkailemaan teille lauantaimoikat. Nyt alkaa syksyn koleus jo tehdä tehtäviään, joten tänään juodaan kuumaa ja puetaan kahdet villasukat päällekkäin. Ylipäätään käytetään kaikki mahdolliset (sekä mahdottomatkin) keinot syysflunssan selätykseen.
Syysistutusten viimeistely saa nyt jäädä odottamaan parempia aikoja, tai ainakin vähän parempia kelejä. Juuri nyt ottaisin mielelläni ne kuulaat ja kirpakat syyspäivät, joina voisi tarrata haravaan ja juoda kuumat kaakaot ulkona. Siivota pihan muutenkin ottamaan vastaan talvea ja toivottavasti myöskin sitä lunta. Näitä odotellessa tunnelmoidaan sisällä, ja nautitaan lauantain leppoisasta tunnelmasta. Oikein mukavaa tekemistä sekin!
Lempeää lauantaita myös teille! ♡
Sataa rop, rop, rop
sataa rop,rop, rop
sataa aivan kaatamalla!
Tänään ollaan ja sisustetaan extraolohuoneen puolella, eli puutarhassa.. Ulkonakin kun voi nimittäin sisustaa, ja oman kodin tyyliä voi helposti jatkaa kesäisin myös pihan puolelle. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Elloksen kanssa.
Itseäni on jo pitkään miellyttänyt vähän boheemimpi tyyli sisustuksessa. Sellainen sopiva suhde itää ja länttä, sekä uutta ja vanhaa. Mutta kuten sisälläkin, myös ulkona omaa silmääni viehättää eniten neutraali värimaailma ja luonnolliset sävyt. Sillä vaikka yksityiskohtia olisikin enemmän, harmoninen värimaailma pitää kokonaisuuden rauhallisena. Ulkona toki luonto ja vehreys tuovat ihan omanlaisensa tunnelman myös niille neutraaleille väreille.
Olen aina hieman vierastanut jäykkiä kesäkalusteita sekä liian harkittua ja rajattua lopputulosta. Sain joskus lisänimen eripari, ja se kai kertoo luonteestani juurikin sisustajana. Sisäinen luonnonlapsi minussa (a.k.a. eripari-Emilia) nimittäin pitää vapaista muodoista, yllätyksellisyydestä yksityiskohdissa, ja ennen kaikkea rennosta lopputuloksesta. Kaiken ei tarvitse olla samaa sarjaa, eikä ulkona tarvita välttämättä varsinaista terassia, vaan tunnelmallisen oleskelutilan voi luoda myös kasvillisuuden keskelle, tai puiden katveeseen. Tekstiileillä ja kasveilla pehmittää mukavasti myös pienen parvekkeenkin.
Yhteistyössä Elloksen kanssa, sisustin omaan pihaamme oleskelualuetta, joka jatkaa kotimme tyyliä myös puutarhassa. Ellokselta onkin viime vuosina löytynyt paljon sisustustuotteita ja tekstiilejä kotiimme, ja onpa osasta Ellos -tuotteita tullut myös todellisia hittejä, joihin törmää usein oman kodin lisäksi myös Instagramia tai blogeja selaillessa. Vaikka nettikaupasta löytyykin laaja valikoima merkkituotteita, pidän itse erityisesti siitä, että Elloksen oma mallisto on ajan hermolla ja hinnat ovat edullisia. Koska Ellos ja sen kuvastot olivat iso juttu jo silloin lapsena, koen nettikaupan helppona ja luotettavana. Toimituksetkin ovat monia muita verkkokauppoja huomattavasti nopeampia ja myös tuotteen palauttaminen on tehty helpoksi.
Pohjoismaisen vaalea bohosisustus syntyy niin luonnonmateriaaleista, kuin -sävyistäkin. Kuviot ovat hillittyjä ja vievät tunnelmaa kaukomaille ilman mausteisia sävyjäkin. Hapsut, vipsut ja solmutupsut ovat olennainen osa tyyliä, eikä niitä voi olla liikaa. Sopivasti rosoa, mutta kuitenkin kutsuvaa pehmeyttä.
Jo olemassa oleva oleskeluryhmämme sai lisää istumatilaa Dream-sohvapenkkistä ja sen päällä olevasta Candice-istuintyynystä. Istumatilan lisäksi penkki toi puun katveeseen myös kivan löhöpaikan. Sohvapenkki istuintyynyineen edustaakin juuri sitä skandinaavisen boheemia tyyliä, josta niin kovasti pidän. Vaaleat puujalat yhdistettynä punottuun istuinosaan ja pellavaiseen pehmusteeseen tuovat vaihtelua perinteisiin puutarhakalusteisiin. Ulos ei myöskään tarvitse aina rakentaa kiinteitä elementtejä, vaan tilaa voi rajata kasvillisuuden lisäksi kalusteilla ja tekstiileillä. Kevyt aurinkosermi syntyi meillä Sachiko-pöytäliinasta ja parista vanhoja heinäseipäitä.
Pienillä yksityiskohdilla on suuri merkitys. Yksivärinenkin tyyny muuttaa heti fiilistään, kun sen kulmista roikkuu tupsut. Pitkissä Camelia-tyynynpäälisissä kuviointi vielä lisää fiilistä ja Noma-tyynynpäällinen onkin jo kuin taideteos. Jälkimmäistä uskon näkeväni paljon eri medioissa tulevan syksyn aikana.
Pienet yksityiskohdat myös pehmentävät kokonaisuutta. Kauniit yrtit ruukuissaan ovat ulkona kuin viherkasveja, ja palan puutarhaa voi aina napata myös maljakkoon. Rungollinen rosmariini päätyi meillä rosoiseen Benita-ruukkuun ja pyöreän pullomaiseen Similla-lasimaljakkoon löysi tiensä katkennut köynnöshortensian oksa. Kapeasuinen lasimaljakko on muuten kaunis ihan vain yhdelle kuunliljan lehdellekin. Vähäeleinen ja moneen tyyliin sopiva pikkumaljakko.
Hapsureunainen Hester-torkkupeitto lämmittää mukavasti viileässä kesäillassa. Sen kuviointi jatkaa tyyliä, mutta sävyt ovat kuitenkin pehmeän neutraalit.
Tulevien kesien projektina meillä on yhden uuden oleskelupaikan luominen, sillä kaksi vanhaa tuijaa kaipaavat kipeästi kaatamista, ja saunan kulmalle oleskelupaikka sopisikin mitä parhaiten. Olenkin tässä tämän kesän aikana inspiroitunut erilaisista pihakuvista ja pohtinut terassi- ja perkolavaihtoehtoja kuitenkaan saamatta sitä ihan täydellistä ideaa. Tällä hetkellä voitolla on luonnollinen liuskekivipatio, mutta mielihän ehtii muuttua jo vuoden aikana vaikka miten monta kertaa!
Olisi kiva kuulla myös, minkälaisia ulkosisustajia te olette? Perinteisen terassin kannattajia, vai enemmän patiolla tai puun alla istujia? Entä jatkuuko kodin sisustus ulkona, vai onko ulkona selkeästi erilainen tunnelma, kuin sisällä? Tai onko haaveissa muuttaa nykyiset ulko-oleskelutilat täysin erilaisiki tai luoda jotakin uutta?
Mutta oli ulkona sitten sisustettu miten tahansa, nyt toivotaan vain, että kesä jatkuu lämpimänä ja kauniina pitkälle elokuun loppuun asti. Aurinkoisista päivistä ja pimenevistä illoista kannattaa nimittäin ottaa nyt kaikki ilo irti!
Tänään on grillattu, käyty kesäkahvilassa ja nautittu muuten vain kesäisestä säästä. Silti pieni haikeuskin ehti jo iskeä, lähinnä ajan kulumisesta ja kesän kulumisesta. Tuntuisi nimittäin ihanalta pysäyttää kellot juuri tähän, ja jättää kalenterin lehti ikuisesti heinäkuun alkupuoliskolle, mutta eipä se kai ole mahdollista.
Olen aina ilmoittautunut kevätihmiseksi, mutta huomaan vuosi vuodelta rakastavani kesää jatkuvasti enemmän. Kenties viileämmät kesät ovat jollakin tapaa sitten olleet itselleni mieluisempia. Tai ehkä ihminen vain muuttuu? Vaikka edelleen pidän kevättä mielenkiintoisimpana vuodenaikana, antaa kesä isossa pihassakin jatkuvasti uutta ihailtavaa. Niin ihana kuin onkin nähdä nuppujen aukeavan, on asialla kuitenkin aina kääntöpuolensa.
Kesää on yhä jäljellä, ja niin on pionejakin. Silti maahan tippuvat terälehdet muistuttavat vuoden kierrosta. Aika aikaansa kutakin, ja tästä hetkestä pitää nauttia juuri nyt.
Vielä kerran pionipenkki täydessä loistossaan. Ihanaa iltaa! ♡
Huh, mikä kesä! Nyt on kelit kohdillaan, ja täällä on ainakin viimeiset pari päivää nautittu taas ulkoilmaelämästä.
Neljä vuotta sitten vietettiin ensimmäistä kesää tässä talossa ja mieheni askarteli minulle neljä kasvimaan kehikkoa, kun en onnistunut saamaan mistään lavakauluksia siihen hätään. Taisi olla heti seuraavana kesänä, kun sitten bongasin lavakaulukset eräästä pihasta ja hieroin niistä edulliset kaupat. Koska mieheni tekemät kasvimaanlaidat olivat kuitenkin ehtineet harmaantua hienosti, ajattelin, että käytän kaulukset jossain muualla, ja sijoitimme ne “ihan vain väliaikaisesti” ulkorakennuksen taakse seinän nojalle. Ja sinne ne pahukset sitten jäivätkin nokkosten piirittämiksi.
Eilisen pihapuuhastelun lomassa mieleeni kuitenkin iski, että hitto vie, omistan muuten ne kivat lavakaulukset ja jossain ne on hyvässä tallessakin. Koska edelliset kasvimaan laidat alkoivat jo neljän vuoden jälkeen nauraa nurkistaan, kiskaistiin tänään heti aamulla päivän pihatyöt käyntiin vaihtamalla ne mieheni tekemät noihin saranakulmaisiin. Ja voi että, niistä tulikin hienot! Olivatpa vielä nuo edelliset miltei samaa kokoakin kuin lavakaulukset, joten vaihto onnistui nopeasti. Vähän multaa ulkoreunoille ja nurmikonsiementä, niin kyllä ne siihen paikalleen vielä jämähtävätkin. Ja näillä mennään nyt siihen asti, kunnes suuri hyötypuutarhani joskus saa paikkansa sieltä nokkosta ja jättipalsamia puskevasta joutomaasta. Sekään ei nyt ole ihan tämän päivän asia, mutta raivaustyöt on nekin lykätty tämän päivän aikana vauhtiin, joten pikkuhiljaa mennään eteenpäin!
Uusien perunoiden ja savukalan jälkeen ajattelin palkita itseni kahvilla ja uudella Lantliv -lehdellä, sekä napsia muutaman kuvan teillekin. Teinkin itselleni oikein hienon jääkahvin uusista Nespresso On Ice -kapseleista ja levittäydyin tuonne lempipaikalleni. Sen verran oli herkullista tuo kylmä maitovaahto, että joutuikin parempiin suihin…
Eikös olekin ihan kuin perjantai? Itselläni ainakin on vahva perjantaifiilis, mikä tietenkin tarkoittaa sitä, että viikonloppu on päivää pidempi. En valita!
Sitä olisi juhannus alkamassa, ja jos nyt ei muuten jostain syystä sattuisi juhannuksen tuloa muistamaan, niin viimeistään kaupassa sen huomaa. Täällä meillä kun ei kaupoissa juuri ruuhkaa ole muuta kuin jouluna ja juhannuksena. Tämä juhannus taitaa vielä vetää noistakin sen pisimmän korren. 🙂
Vaikka meillä mennään juhannus vanhalla tutulla kaavalla, tekee tämä juhannusaatonaatto poikkeuksen. Odotan nimittäin illaksi vieraita. Fresitat on jäähtymässä ja skumppalasit tiskattuna. Kymmenen nauravaa naista pöydän ympärillä on jo melkoinen aloitus juhannukselle!
Muutama kuva puutarhasta vielä. Toivottavasti säätkin lämpenisivät, jotta päästään nauttimaan ulkoilmaelämästä!
Aurinkoista, rauhallista ja kaunista juhannusta teille kaikille! ♡
