Huh, mikä kesä! Nyt on kelit kohdillaan, ja täällä on ainakin viimeiset pari päivää nautittu taas ulkoilmaelämästä.
Neljä vuotta sitten vietettiin ensimmäistä kesää tässä talossa ja mieheni askarteli minulle neljä kasvimaan kehikkoa, kun en onnistunut saamaan mistään lavakauluksia siihen hätään. Taisi olla heti seuraavana kesänä, kun sitten bongasin lavakaulukset eräästä pihasta ja hieroin niistä edulliset kaupat. Koska mieheni tekemät kasvimaanlaidat olivat kuitenkin ehtineet harmaantua hienosti, ajattelin, että käytän kaulukset jossain muualla, ja sijoitimme ne “ihan vain väliaikaisesti” ulkorakennuksen taakse seinän nojalle. Ja sinne ne pahukset sitten jäivätkin nokkosten piirittämiksi.
Eilisen pihapuuhastelun lomassa mieleeni kuitenkin iski, että hitto vie, omistan muuten ne kivat lavakaulukset ja jossain ne on hyvässä tallessakin. Koska edelliset kasvimaan laidat alkoivat jo neljän vuoden jälkeen nauraa nurkistaan, kiskaistiin tänään heti aamulla päivän pihatyöt käyntiin vaihtamalla ne mieheni tekemät noihin saranakulmaisiin. Ja voi että, niistä tulikin hienot! Olivatpa vielä nuo edelliset miltei samaa kokoakin kuin lavakaulukset, joten vaihto onnistui nopeasti. Vähän multaa ulkoreunoille ja nurmikonsiementä, niin kyllä ne siihen paikalleen vielä jämähtävätkin. Ja näillä mennään nyt siihen asti, kunnes suuri hyötypuutarhani joskus saa paikkansa sieltä nokkosta ja jättipalsamia puskevasta joutomaasta. Sekään ei nyt ole ihan tämän päivän asia, mutta raivaustyöt on nekin lykätty tämän päivän aikana vauhtiin, joten pikkuhiljaa mennään eteenpäin!
Uusien perunoiden ja savukalan jälkeen ajattelin palkita itseni kahvilla ja uudella Lantliv -lehdellä, sekä napsia muutaman kuvan teillekin. Teinkin itselleni oikein hienon jääkahvin uusista Nespresso On Ice -kapseleista ja levittäydyin tuonne lempipaikalleni. Sen verran oli herkullista tuo kylmä maitovaahto, että joutuikin parempiin suihin…
Liekö meillä olla ensi yönä pirteä kissa? 😀
Kaunista sunnuntai-iltaa!
Oih, kuinka ihana tuo kuva kisusta ja kahvista Ja noi saranalliset on kyllä todella kauniit, näyttävät sopivan hienosti pihapiiriin!
Kisu osaa kyllä olla varsin kuvauksellinen jos vain haluaa. 😀
Lavakaulukset ovat tosi hienot. Ja onhan ne vähän korkeammatkin kuin entiset, joten siinäkin mielessä oikein hyvä ratkaisu. 🙂
Moikka Emilia,
Ihania kuvia ja kyllä teillä on tosi söpö kissa :). Minulla itselläni on hakusessa katseen kestävä ( ja kestävä 🙂 ), reilun kokoinen kastelukannu.Sinun kuvissasi on tosi kiva sellainen.Saanko kysyä, minkä merkkinen tuo on?
Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle!
Kuule ostin tuon kuvissa näkyvän ihan samanlaiseen tarpeeseen Clas Ohlsonilta ja maksoin itseni kipeäksi. Ja kannu vuotaa tuosta nokkansa yläosasta, joten sitä ei voi edes täyttää kunnolla. En sitten jaksanut kuitenkaan palauttaa, ja vielä kun sain viimeisen kappaleen. Käytetään nyt sitten vajaalla teholla. 🙂
Nyt löysin kodin terrasta perinteisen plastexin 10 litran kannun täysmustana. Se on hieno ja toimiva ja on sekä kestävä, että katseen kestävä. Suosittelen ainakin ensihätään. Hintaakaan ei ole kuin muutama euro. 🙂
Ihania kuvia ja tuo kisu ❤️, toiselle maistuu kanssa kahvi. Miten teillä kestävät nuo rottinkiset kalusteet pihalla sateessa, eivätkö ota nokkiinsa?
Nuo Ikean tuolit ovat ulkona koko kesän, nuo toiset sadepäivät kuistilla. Ikeat ovat vanhemmat ja niissä nyt hiukan jo sää näkyy, jos tarkkaan katsoo. Pinta on hiukan karheampi. Nuo toiset ovat vielä kuin uudet, vaikka jonkun sateen nekin ovat viime vuosina päälleen saaneet. 🙂
Teidänkin kissa tykkää kahvista! Meidänkin yksi kissa on ihan vannoutunut maitokahvi-fani. Heti kun se bongaa tyhjän kupin, se on paikalla nuolemassa jämät reunoilta.. Luulin, että se on ainoa laatuaan:).
Heh, tätä on näköjään liikkeellä. Ja eikös se maailman kallein kahvi ole kissan “jauhamaa”. Että kai se sitten on joku kissojen juttu kahvitella. 😀
Eikä ainakaan kofeiini tunnu kissaa villiinnyttävän. Nukkui tuonkin jälkeen kuin tukki. 😀
Heii, ajelimme teidän puutarhan ohi, tunnistin tuosta istuintyhmästä joka olikin aivan tien vieressä! Kuvistasi olin jotenkin ajatellut että ovat syvällä puutarhan perällä. Kaunis piha ja nuo hyötypuutarhalaatikot on niin mahtava keksintö, samalla kun ovat niin nättejäkin kun antavat satoa. 🙂 Tarkoituksenamme oli ajelullamme poiketa siis Pappi Jaakobin talon kahvilassa mutta se olikin kiinni! Mikä harmi kun muutenkin on niin niukasti avoinna. No, piipahdamme sinne sitten toisella kertaa, tulipa ajeltua tunnelmallisella maaseudulla notmista poikkeavia reittejä ja Anttilan tilan limonaadit ja jäätelöt olivat hyviä nekin. 😉
No voi harmi tuo kesäkahvila. Ovat tosiaankin maanantaina suljettuna, kun pienellä porukalla kahvilaa pyörittävät. Onneksi eksyitte kuitenkin Anttilaan. Meillä on tarkoituksena hakea sieltä tänään ämpärillinen herneitä. 😀
Joo, ei sitä missään pihan perillä voi istua, kun on nuo lapset tuossa kesävilleinä. Tästä näkee oikein hyvin touhut ja saa valvottua menoa. 😀
Teidän puutarha ja tuo istuinryhmä on vaan niin valtavan kaunis ja tunnelmallinen! Meillä on sen verran uusi piha ettei tuon kokoisia puita ole vielä pitkään aikaan muutakuin ihan pihan perukoilla jonne ei istuin ryhmää pysty laittamaan… ehkä sitten joskus 10v päästä 😀
Puut onneksi kasvavat! 🙂 Mutta on ne kyllä sitten ihaniakin kun antavat suojaa ja tekevät pihaan omanlaisiaan alueita. Nyt tosin mietitään kahden puun kaatoa, jotta saataisiin sellainen alue, joka ei muuten ole mahdollinen. 😀