Päivä päivältä alkaa syksyisemmät jutut kiinnostamaan, ja vaikka kesäkukat nyt ulkona vielä jaksavatkin porskuttaa, laitoin kuistille jo pieniä syysistutuksia. Oikein tuli syksyinen fiilis, ja kuistikin näyttää heti astetta siistimmältä!
En juurikaan haaskaa rahojani sellaisiin välikausikasveihin, kuten koristekaalit. Ne kun eivät kuitenkaan kestä pakkasia, ja kesäkukat taasen jaksavat niihin pakkasiin asti, jonka jälkeen ruukkuihin saa iskeäkin jo havut ja callunat. Sen sijaan yritän hyödyntää kaikki vihreät kesäkukkaistutusten “höysteet” ja käyttää niitä vielä syksyllä uudelleen. Esimerkiksi nuo hopeavitjat (tai hopeaputoukset) ostin aikaisin keväällä ja ne kasvoivatkin aluksi sisätiloissa. Kunnes pakkasvaara oli ohi, laitoin kasvit kesäkukkaruukkujen reunoille, ja nyt kaivoin mullasta pieniä tupsuja hopealangan ja callunoiden seuraksi. Samasta syystä kesäkukkaruukkuihini eksyy joka kevät myös esimerkiksi murattia. 🙂
Viime keväänä päätin ilotella väreillä kesäkukkien kanssa oikein kunnolla, ja ikuisen valkoisen sekä vihreän lisäksi meillä kukkikin pinkit, keltaiset, oranssit ja violetit kukat. Vaikka kesällä nuo värit oikein kivoilta tuntuivatkin, täytyy myöntää, että nyt nuo hillitymmät sävyt taas sopivat omaan silmään paremmilta. Mutta antaa miljoonakellojen ja leijonankitojen kukkia ulkona vielä ihan rauhassa, tai ainakin niin kauan kuin vain suinkin jaksavat!
Eikä nuo juuri kaipaakaan kuin kynttilöitä seurakseen!
Niin on ollut vauhdikas viikonloppu täynnä ohjelmaa, että ihan jopa tervetullut tällainen lazy sunday. Villasukissa hipsuttelua ja pieniä kotitöitä, niistä on tämä sunnuntai tehty. Olin tosin ajatellut, että tähän päivään olisi mahtunut myös jonkinlaisia syysistutuksia, mutta niiden suhteen näyttää kyllä huonolta. Olen nimittäin kahden vaiheilla, että josko sitä pyöräyttäisi omenakaurapaistoksen. Samaisella lajilla herkuteltiin eilen illalla naisporukalla, ja nälkä kasvoi syödessä – kuten tapana yleensä on!
Inspiroiduin tänään vähän kuvailemaan noiden sinisten luumujen innoittamana. Meillä kun harvemmin on mitään värejä keittiössä, niin tuo luumukulho tuo mukanaan raikkaan värituulahduksen.
Viikonloppu mennä hurahti tällä kertaa niin nopeasti, että voisin jopa aloittaa siitä perjantaista ihan uudestaankin. Mutta nautitaan nyt tämä sunnuntai vielä sen enempää maanantaita miettimättä. Teillekin toivottelen oikein leppoisaa iltapäivää ja iltaa! ♡
Toivottavasti viikonloppunne on käynnistynyt mukavasti? Itse kolusin eilisen päivän messukeskuksen käytäviä Habitaressa ja vietin oikein mukavan illan ystävän kanssa Helsingissä. Kierreltiin kauppoja, käytiin syömässä ja istuttiin viinilasin vireen parantamaan maailmaa. Ehdittiin myös piipahtaa Minna Parikka Sample Sale -tapahtumassa (vastustin menoa ihan viimeiseen asti, mutta minkäs teet, kun kaveri välttämättä haluaa…), josta jäikin sitten käteen nuo söpöt bunnyt minulle ja Klaaralle. Äidille varrelliset ja tyttärelle varrettomat, mutta muuten aika samikset.
Mukavasti on viikonloppu jatkunut myös lauantain osalta. Nimittäin, vaikka tänä aamuna jaloissa tuntuikin tuo eilinen reissu ja kaikki se käveleminen, lauantaipäivän kruunasi kuitenkin paikallinen hölkkätapahtuma, jossa edustimme varsin iloisella naisporukalla. Illalla kun on tarkoitus vielä jatkaa yhteisellä illanvietolla, niin johan tämä viikonloppu melkoista ilottelua onkin!
Nyt kuitenkin hetkeksi sohvalle lataamaan akkuja ja lepuuttamaan jalkoja.
Eikö olekin rentouttavaa upottaa sormet taikinaan! Itse nautin, sillä tuollaisen pullataikina ja sen käsittely on liki terapeuttista. Melkeinpä pidän leipomisesta jopa enemmän, kuin siitä itse itse valmiista leivonnaisesta. Tai no, ainakin yhtä paljon… Harvemmin kun ne herkut kuitenkaan jäävät syömättä.
Mutta tiedättekö, yleensä tulee kuitenkin valokuvattua sitä itse valmista tuotosta ja se taikina jää harvemmin ikuistamatta. Tällä kertaa piti kokeilla näinpäin! 🙂
Oli se sitten leipomista, tai mitä tahansa mielekästä puuhaa jolla pääsi helpoiten nollaat, toivottavasti ehdit tehdä sitä tänään.
Aivan ihania nuo punaisen ja keltaisen sävyt, joita leijailee nurmikolle lehtien muodossa. Mutta niin ihana kuin se syksy onkin väreineen, takkatulineen ja kynttilöineen, tuo se mukanaan usein myös jonkinlaisen syysflunssan ja flunssakauden. Täällä tuo flunssa-aalto alkoi itse asiassa jo heti koulujen alettua, eli harvinaisen aikaisin mielestäni. Mutta hei, tänään jatketaan Lifen kaupallisten yhteistyöpostausten sarjaa, ja pureudutaan vähän vastustuskykyyn ja siihen syysflunssan ehkäisyyn!
Elokuun postauksessa mietittiin hyvinvointia noin yleisesti, ja silloinkin nostin esiin tuon fyysisen hyvinvoinnin kolme peruspilaria: Riittävä lepo, terveellinen ruokavalio ja liikunta. Aika pitkälle nuo kolme perusjuttua ovat myös ne avaimet parempaan vastustuskykyyn, mutta toki flunssan ehkäisyssä kannattaa muistaa muutama muukin asia. Niistä siis seuraavaksi!
Tosi usein kuulee flunssaan sairastuneelta, että pitikin sairastua juuri nyt, kun siihen sairasteluun ei olisi aikaa. Kun on monta rautaa tulessa ja pitäisi ehtiä tekemään vaikka mitä. Tai sitten sairastutaan juuri kun on saatu ne tuhannen ja yksi juttua hoidettua ja alkaisi loma. Niinpä, yleensä me sairastumme juuri silloin kun keholta vaaditaan hiukan enemmän, ja tämän voi melkein suoraan yhdistää tuonne riittävän levon alueelle. On se nimittäin sitten unta tai muuta lepäämistä, stressitön keho on huomattavasti stressaantunutta vastustuskykyisempi. Joskaan sairastelulle nyt koskaan juuri sitä ihan oikeaa hetkeä onkaan!
Levännyt keho ja mieli eivät kuitenkaan yksin pysty kaikkeen. Jaksamista ja vastustuskykyä lisää kuitenkin täysipainoinen ruokavalio ja sen paikkaaminen tarvittaessa lisäravinteilla. Eli keholle annetaan kaikki sen tarvitsemat vitamiinit ja hivenaineet. Puutostilat johtavat paitsi kehon alisuorittamiseen, myös vastustuskyvyn laskuun. Lisäravinteista on puhuttu tämän ambassador -yhteistyön aikana paljon, ja edellisessä postauksessa nostinkin esiin muutamia peruslisäravinteita. Tänään puolestaan mennään niihin muutamaan juttuun, joilla nostetaan sitä vastustuskykyä, ja hoidetaan jo mahdollisesti päälle hyökännyttä syysflunssaa.
Mitä sitten tulee sen liikunnan osuuteen vastustuskyvyn parantamisessa, juttu onkin vähän enemmän “kaksiteräinen miekka”. Nimittäin liikunta ja riittävä ulkoilu kyllä nostavat vastustuskykyä, mutta silloin kun keholta vaaditaan äärimmäisyyksiä (tavoitteellinen treenaaminen ja huippu-urheilu), keho joutuu väkisinkin stressitilaan ja vastustuskyky laskee. Siispä sen lisäksi, että kysyy itseltään, liikunko tarpeeksi, kannattaa kysäistä myös, millaista liikuntaa harrastan! Mutta jottei tulisi liikaa päällekkäisyyksiä, tuohon liikunta aiheeseen ja liikunnan vaikutuksesta vastustuskykyyn, voit lukea enemmän Jotta jaksaa liikkua -postauksesta.
Levon, vitamiinien saannin ja liikkumisen lisäksi syysflunssan torjunnassa tärkeää on myös hyvä käsihygienia! Pese siis kädet lämpimällä vedellä ja saippualla riittävän usein (ja aina kun tulet kotiin, käyt vessassa tai ryhdyt syömään/laittamaan ruokaa) ja muista siivotessa pyyhkiä myös kodin kosketuspinnat, kuten ovenkahvat ja -vetimet sekä kaiteet.
Tärkeää on myös kehon nesteytys, eli huolehdi riittävästä veden juonnista, mutta pidä kuitenkin itsesi kuivana ulkoisesti. Säänkestävät vaatteet ja kengät, sekä hengittävät urheiluvaatteet estävät vilustumista!
D-vitamiinin riittävää saantia ei voi kai koskaan alleviivata liikaa! Jos et kesällä syönyt D-vitamiinilisää aloita sen käyttö ihan viimeistään nyt! Jo ihan ensimmäisellä vierailullani Porin Life -myymälässä paneuduimme D-vitamiinin tärkeyteen, ja mieleeni on pinttynyt aiheesta erittäin paljon. Yksi Tiinan neuvoista olikin, että syö D-vitamiinia ympäri vuoden, ja nosta annostusta, jos hiukankin tuntuu siltä, että flunssa on tulossa. Tätä oppia noudattaen aion mennä eteenpäin, ja D-vitamiinin syöminen on meidän perheessä laitettu pysyvästi kuntoon! Life D-vitamiinia on saatavilla paitsi kapseleina, myös käytännöllisinä tippoina, jolloin vitamiini on helppo lisätä vaikka suoraan smoothien joukkoon.
Alhainen hemoglobiinini on toinen asia, johon keskityimme jo heti ensimmäisellä myymälävierailullani. Raudan puute, mutta myöskin liiallinen saanti, kuormittaa puolustusjärjestelmän toimintaa. Omaa hemoglobiinia kannattaa siis seurata ja mikäli tarvetta raudan saantiin ilmenee, rautakuuri on paikallaan. Varsinkin vastustuskyvyn kannalta on tärkeää, että näin flunssakauden alettua mahdollinen rautavaje korjataan nopeasti! Koska kehomme ei itse muodosta rautaa, sen riittävä saanti on turvattava ravinnon ja lisäravinteiden avulla. Rautakuuri on useimmiten paikallaan odottaville ja imettäville äideille, kiireisen elämän eläjille, ikäihmisille, runsaista kuukautisista kärsiville, paljon liikkuville, toipilaille sekä kasvissyöjille Ferronol rautalisä sisältää myös C- ja B-ryhmän vitamiineja, sekä foolihappoa. Hemoglobiinin ja vastustuskyvyn nostamisen lisäksi tuote huolehtii siis esimerkiksi muistin parantumisesta. Nestemäisen muotonsa vuoksi se imeytyy jo ohutsuolessa, ja näin vältetään useimmille rautavalmisteille tyypilliset vatsaoireet.
Sinkki tunnetaan useimmiten hyödyistään iholle, hiuksille ja kynsille (ja nyt muuten sinkkiä säännöllisesti syöneenä voinen todeta, etteivät nuo lupaukset ole lainkaan turhia). Sinkkiä tarvitaan kuitenkin myös vastustuskyvyn ylläpitoon, hedelmällisyyden ja testosteronitasojen tukemiseen sekä mm. pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen rakentamiseen. Sinkin tarpeemme lisääntyy erityisesti fyysisessä rasituksessa sekä raskauden ja imetyksen aikana. Sinkin jatkuva saanti on tärkeää, mutta sinkkiä voi lisätä ravintoonsa myös kuureina, ja varsinkin silloin kun vastustuskyky on koetuksella tai flunssa iskemässä. Imeskeltävä Kelasin sinkki sopii sekä jatkuvaan, että kuuriluontoiseen käyttöön.
Probioottien käytöstä ja niiden vaikutuksesta vastustuskykyyn kirjoittelinkin jo viime kerralla. Suolisto kun on tavallaan se vastuskykymme peili. Maitohappobakteerit ovat paikallaan toki aina ulkomaanmatkojen ja mahdollisten antibioottikuurien aikana, mutta vastustuskykyä tukee myös probioottien säännöllinen käyttö. Varsinkin näin pöpöjen kulta-aikaan, arjen, koulujen ja päiväkotien alettua/jatkuessa maitohappobakteerien säännöllinen käyttö on paikallaan. Bioteekin Probiootti Comp sopii jatkuvaan käyttöön koko perheelle ja kuuriluontoiseen käyttöön lääkekuurien ja ulkomaanmatkojen aikana. Kapselit voi tarvittaessa myös avata ja sisällön sekoittaa viileään ruokaan tai nesteeseen. Ainakin meillä se toimii lasten kanssa parhaiten juuri näin.
Mutta entäs jos sitten huomaa flunssan jo hiipivän salakavalasti kohti?
Ihan ensimmäiseksi kannattaa tietenkin hidastaa tahtia niin paljon, kuin se vain suinkin on mahdollista! Jätä lenkki ja treeni välistä ja anna keholle aikaa levätä. Joskus tuo ratkaisu voi tuntua tympeältä, mutta pitkässä juoksussa ennakoiva lepo voi osoittautua hyödyllisemmäksi, kuin pidempi sairastelu ja mahdollinen vuodelepo. Muista myös huolehtia kehon nestetasapainosta ja juo riittävästi. Kuumeisena ja viluisena kuuma juoma tuntuu mukavalta, mutta tärkeintä on ylipäätään juoda! Itse nostan välittömästi myös D-vitamiinin annostusta, sekä sinkin saantia.
Niin kauan kuin vain suinkin pystyn muistamaan, vanhempani ovat käyttäneet Vogelin Echinaforce -tippoja. Muistan, että joskus yritin itsekin noita ottaa äidin kehotuksesta, mutta nuori kapinnallinen sisälläni tyrmäsi heti sekä vieraan maun, että koko flunssaa torjuvan ajatuksen. Sittemmin punahattu-uute on saanut tuekseen tieteellisten tutkimusten tuloksia, ja tänä syksynä aion todellakin seurata vanhempieni (jotka muuten sairastavat äärimmäisen harvoin) jalanjäljissä ja niellä ylpeyteni. Echinaforce punahattu-uute kohottaa yleistä vastustuskykyä tulehdustauteja vastaan. Sitä voi käyttää tulehduksiin, kurkkukipuun, kylmettymiseen, flunssaan, käheyteen, yskään.
Sain testiin myös Vogelin silmätipat, jotka sopivat paitsi flunssan kuivattamiin silmiin, myös ihan yleisesti esimerkiksi näyttöpäätetyötä tekevälle. Ainakin itse huomaan talviaikaan kuivan huoneilman käyvän silmieni päälle. Mainitsemisen arvoista näistä tipoissa on kuuden kuukauden säilymisaika tuotteen avaamisen jälkeen!
Pakurikääpäjauhe on ehkä yksi tämän hetken kuumimmista superfoodeista ja sen tehoa vastustuskyvyn parantajana hehkutetaan jatkuvasti enemmän. Varsinaista pakurijauhetta tulee keittää pitkiä aikoja, mutta Puhdistamon Instant pakurijauhe on käyttövalmiissa muodossa. Purkillinen mustikkapakuria vastaa 1,5 kiloa tuoreita mustikoita ja 100 grammaa pakuria, eli kyseessä on tiiviisti pakattu terveyspommi! Vahvasti mustikanmakuinen jauhe on helppo sekoittaa kuuman teen tai mehun joukkoon. Tuotteesta on saatavilla myös maustamaton versio, jota voi sekoittaa vaikkapa kahviin.
Sillloin kun oikein paleltaa ja tuntuu, että kylmyys on hiipinyt luihin ja ytimiin ja flunssa iskee päälle, itselläni on tapana nauttia rutkasti inkivääriä. Inkivääri nimittäin lisää vastustuskykyä, ja siinä on tulehdusta vähentäviä ominaisuuksia, C-vitamiinia ja magnesiumia. Teemukiin, tai vain kuumaan veteen, voi leikata paloja inkivääristä, mutta halutessaan inkiväärin voi myös puristaa valkosipulipuristimella juoman joukkoon. Termogeeninen inkivääri lisää aineenvaihduntaa, ja itse olen todennut sen lisäävän myös elimistön lämpötilaa. Inkivääri on sellainen mukavasti lämmittävä mauste. Koska inkivääri on vanha ja tuttu ystävä, ilostuin kovasti, kun Porin Life -myymälän Tiina laittoi kassiini myös Carmolis Inkivääri yrttikaramelleja. Nämä tosin tuli popsittua miehen kanssa aika nopeasti, vaikkei ihan viluisiksi itseämme tunnettukaan. Jos kuitenkin käy niin että flunssa tänäkin syksynä iskee, aion imeskellä näitä karamelleja samalla kun luen kirjaa ja annan kehon levätä! 🙂
Lisää tuotteita vilustuneelle ja vastustuskykyään parantavalle löydät täältä.
Lifessä on nyt käynnissä ”Osta 3 maksa 2” –kampanja, joka koskee kaikkia Life-tuotesarjan tuotteita.
Kampanja on voimassa vain Life-myymälöissä (ei verkkokaupassa) ajalla 11.-17.9.
Life tarjoaa ostajalle kolmesta Life-tuotesarjan tuotteesta
edullisimman veloituksetta.
Niin, että eiköhän pysytä terveinä! Kivaa keskiviikkoa. ♡
Vähän vaaleaa kuvaa eilisen tasapainoksi, eli kuvia makuuhuoneesta! Mitään kovin syksyistä en nyt tänne keksinyt ja makuuhuone on muutenkin jäänyt vähän oman onnensa nojaan, sillä en ole kehittänyt esimerkiksi tuolle vanhalle kattokruunulle mitään parempaakaan vaihtoehtoa, vaikka se viime syksynä makkariin ikään kuin “väliaikaisesti” laitettiinkin. Joko se edustaa niitä asioita, joihin silmä tottuu, tai sitten se on ihan passeli tuohon, eikä kaipaa vaihtamista. En ole vielä päättänyt, kumpaa kategoriaa tämä nyt sitten on…
Mutta katosta lattiaan, ja erityisesti mattoon! Tuossa jokin aika sitten pesetimme kasan mattoja, joista osa oli odottanut pesulaan pääsyä jo tovin aikaa, mutta vasta koiran oksennettua useammalle käytössä olevalle matolle (miten koira voikin aina haluta tehdä tuon matolle!? Ja miksi ihmeessä pitää vaihtaa matolta toiselle, eikö sitä kaikkea voisi kyökätä siihen yhdelle ja samalle!!??) saimme aikaiseksi kiikuttaa mattokasan pesulaan. Reilun viikon verran elelimme lähes matotta, ja siinä samalla mieli ikään kuin pyyhki muistijäljen mattojen koko olemassaolosta. Hyvä näin, sillä koko mattoasiaa tuli taas katsottua uusin silmin, ja lattiatekstiilit hakeutuivat uusille paikoilleen.
Nuo kaksi Elloksen ryijymattoa hankin viime syksynä olo- ja pianohuoneeseen, mutta ne osoittautuivat lopulta liian pieniksi alkuperäisille paikoilleen ja korvasinkin ne isommilla samanlaisilla. Nämä kaksi pienempää jäivät ikään kuin ylimääräisiksi, ja toinen löysikin heti paikkansa isosta eteisestä ja toinen yläkerran aulasta. Tämän viimeisen rallin jäljiltä makuuhuoneen ja yläkerran aulan matot kuitenkin vaihtoivat paikkaa ja ihmettelenpä suuresti, miksi en heti alkujaan sijoittanut tätä toista ryijymattoa makkariin! Sillä vaikka se harmaa villamattokin oli ihan kiva, niin kyllä koko huone raikastui mattorallin myötä. Aika pienillä asioilla on sitten ihmeen suuri vaikutus!
Muuten makkari onkin sitten ihan entisessä asussaan. Ehkä pitäisi ottaa myös tuo valaisin pois katosta ja katsella sitäkin asiaa uusin silmin. 🙂
No, mutta sitä sitten toisella kertaa! Nyt toivottelen teille mukavat tiistain jatkot!
Sitä niität, mitä kylvät, ja luojan lykky, että minä kylvin keväällä matalavartisia auringonkukkia! On ne vain niin kauniita ja sopivat näihin syksyisempiin päiviin. Vähän kuin laittaisi palan aurinkoa maljakkoon. Nyt pitää ottaa kaikki ilo irti siitä, mitä ulkoa vielä löytää kodin kaunistukseksi. Jossain kohtaa kun on kuitenkin pakko antaa periksi ja lampsia kukkakauppaan.
Hunkydoryn oversize neulemekko on viime talven hankinta, ja tänään olikin juuri sellainen päivä, jona varsinaisen takin pystyi hyvin korvaamaan ylisuurella neuleella. Auringonkukkiakin parempi asuste on kuitenkin lakatut kynnet. Tai itselleni suurin juttu on ehkä se, että minulla on vihdoin kynnet joita lakata! Jihuu!!! Kenties nekin ovat saaneet vitamiineista hiukan lisävauhtia! 🙂
Niin ihanaa kuin arki onkin, on viikonloppuaamuissa oma taikansa. Varsinkin nykyisin, kun lapset kipittävät omin avuin alakertaan lastenohjelmia katselemaan, ja itse saa vielä hetken nukkua ihan rauhassa. Ihan parhautta! Mutta viikonloppuaamujen kruununjalokivi on kuitenkin yhdessä syöty aamupala. Sellainen kiireetön hetki, johon yhdistyy ne herkut, joita ei välttämättä arkiaamuna jakseta valmistaa. Tänään siis yksi tällainen viikonloppuaamuihin sopiva resepti. Rahka-kaurapannukakut laittavat nimittäin päivän mukavasti käyntiin. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Ehrmannin kanssa.
Maitorahka tuotteena on kaikille tuttu, ja vielä tutummaksi sen teki viime vuosien fitness buumi. 1990-luvulla marja- ja hedelmärahka olivat suosittuja jälkiruokia, sittemmin rahka yhdistettiin terveysbuumiin. Perustuote on kuitenkin molemmissa se sama, eli maitorahkasta on moneksi! Ehrmannin rehti ja rasvaton Maitorahka on löytynyt kauppojen hyllyltä jo vuosikymmenen ja makunsa vuoksi se nousikin Suomessa suureen suosioon. Ehrmannin rahkassa on nimittäin miellyttävän mieto maku ja pehmeä rakenne. Jälkkäriinkään se ei vaadi seurakseen hirveitä määriä kermaa tai sokeria, vaan rahka itsessään jo maistuu hyvälle – raikkaalle, mutta ei liian happamalle.
Maitorahka sopii hyvin myös ruuanlaittoon ja leivontaan. Marjapiirakan pohjaan, sämpylöihin ja moneen muuhun tuttuun reseptiin saa hapanmaitotuotteella erilaista twistiä. Rahka toimii myös täytekakun välissä ja erilaisissa jäädykkeissä.
Kuten tiedätte, olen sellainen kaurapuuron peruspuputtaja, joka ei arkiaamuna osaa olla kovinkaan luova. Mitä taasen tulee viikonloppuihin, kaurapuurosta tohtii kyllä pitää vähän taukoakin, vaikka aamupalastaan ihan terveellisen haluaisikin. Niinpä ajattelin jakaa teille yhden omista rahkaa sisältävistä suosikkiresepteistäni. Peruspannukakkuihin saa nimittäin rakennetta kaurahiutaleilla (jotka sopivat ainakin omaan vatsaani vehnää paremmin) ja mehevyyttä maitorahkalla. Pannareiden makeutus on helppo hoitaa banaanilla, ja pannarit ovat myös oiva tapa käyttää pois ne kenties vähän ylikypsät banaanit. Näissä pannareissa rahka kuitenkin toimii mehevöittäjänä, joten banaanin maku ei hyökkää liiaksi päälle, kuten mielestäni monissa baanaaniletuissa helposti käy. Ja yhtä hyvin sen banaanin voi korvata vaikkapa omenasoseella, jos se omaan suuhun istuu paremmin!
Rahka-kaurapannukakut
6-8 kpl
1 prk Ehrmann maitorahkaa
2 dl kaurahiutaleita
suolaa
½ banaani
2 kananmunaa
1 tl kanelia
voita tai öljyä paistamiseen
Soseuta banaani haarukalla. Sekoita joukkoon kananmunat. Lisää maitorahka, kaurahiutaleet, kaneli ja suola. Sekoita pannukakkutaikina tasaiseksi. Nosta lusikalla taikinaa lämpimälle paistinpannulle tai lettupannulle, ja paista pannarit keskilämmöllä. Tasoita pannukakkujen muotoa paistinlastan avulla, mikäli käytät paistinpannua. Anna paistua noin 2-3 minuuttia, käännä ja paista vielä hetki toiselta puolelta.
Tarjoile hunajan ja marjojen, omenasoseen tai marjarahkan kanssa. Kokeile mausteena myös vaniljaa ja kardemummaa!
Näillä eväillä jaksaa pitkään. Ja kukapa kieltää paistamasta pannukakkuja myös iltapalaksi! 🙂
Ihanaa sunnuntaita!
PS. Mielelläni kuulisin myös teidän viikonloppuaamujen suosikkireseptejä, sekä myös niitä uusia tapoja käyttää maitorahkaa!
Jaahas, se olisi perjantai ja viikonlopun aloitus!
Eilisiltana alkanut sade sai jälleen fiilikset syksyisempään suuntaan, ja päätin aloittaa syyssisustamisen nakkaamalla lampaantaljat keittiön tuoleihin. Siinä ne taas ovatkin, aikanakin sinne jonnekin huhtikuun puolelle, jos eivät pidempäänkin. Heti tuli koko keittiöön pehmeämpi fiilis, ja jälleen kerran mietin, että miksi edes otan ne keväisin pois!?! No joo, keväällä olen sitten taas ehkä eri mieltä, mutta nyt näillä ajatuksilla. 🙂
Tämän viikonlopun bucket list pitää sisällään syksyistä slow foodia, mahdollisesti jonkinasteista leivontaa ja paljon kynttilöitä ja villasukkia. Se Blindspot -sarja on myös koukuttanut sen verran, että pitää päästä muutamalla jaksolla taas eteenpäin. Juoda kenties lasi punaviiniä ja syödä jotakin viikonloppuherkkua. Tietty niitä perusjuttujakin, kuten siivousta ja pyykinpesua, mutta niissä nyt ei ole mitään kovinkaan suurta hohtoa.
Nyt kun tässä on syyssisustaminen potkaistu käyntiin, pitää katsoa, mitä sillä saa muissa huoneissa aikaiseksi. Tosin meillähän on aina joulu, joten mitään suuria muutoksia tuskin pystyn keksimään. 😀
Hauskaa perjantaita ja rentouttavaa viikonlopun aloitusta! ♡
Onpas ainakin syyskuun kelit kohdillaan. Ei puhettakaan masentavista syyssateista. Valoa, aurinko ja kypsyvien omenoiden tuoksua. Nurmikolle on tipahdellut jo keltaisia vaahteranlehtiä, ja maisema on samaan aikaan värikäs, mutta vehreä. Ihan parhaita kelejä!
Tiedättekö, tänään tuntui kuin en olisi blogannut piiiitkään aikaan. Ehdin jo ajatella sitä rimakauhuakin, kunnes tajusin, että olenhan minä täällä ollut – jos nyt en ihan eilen, niin maanantaina kuitenkin. Tämä viikko on opeteltu uutta arkea, ja päivät on suhahdelleet ohi kiitävää vauhtia. Pari iltaa on ollut täynnä ohjelmaa ja tuntuu, että tunnit loppuisivat kesken. Kaikki hakee vielä vähän paikkaansa ja varsinkin blogi. Tämä on kuitenkin se tulonlähteeni, mutta aika ei saisi olla pois perheeltä tai lapsilta. Seuraavat viikot sovitellaan siis palasia kohdilleen ja katsellaan, miten kaikki alkaa pyöriä. Sitähän se aina uuden edessä on; Katsellaan ja haistellaan. 🙂
Auringosta huolimatta mielessä “syksyttää” ja pahasti. Aamulla olikin pakko kaivaa jo nilkkurit esiin. Paksut sukkahousut ja ryppyinen mekko (ajattelin, että niitä ryppyjä ei ehkä huomaisi :D) nilkkureiden kaverina toimivat hyvin, ja totesin, että turha odotella sitä talvea ja pakkasia. Nämä toimivat parhaiten juuri nyt, kun ei tarvitse vielä palella!
Parin haipakkaillan jälkeen tänään on vihdoin aikaa puuhailla vähän kotonakin, ja ajattelin piristää itseäni kimpulla auringonkukkia. Vaikka ei keltaisen värin kanssa olla vieläkään ihan sinut, tähän kohtaan vuotta tuo kirkas väri tuo oman hohtonsa. Taidan myös kaivaa kaapista ne omenantuoksuiset kynttilät ja loihtia vähän syysmyyssiä keskiviikkoiltaan. Kirjan kanssa sohvannurkkaan ja totaalirentous ovat nekin suunnitelmissani, mutta ihan ensimmäiseksi taidan nollata aivot tuolla auringossa koiran kanssa!
