Instagramiin jo eilen laitoinkin kuvaa ensimmäisestä äitienpäiväkakustani. Toki kakkua meillä on äitienpäivänä ollut ennenkin, ja sitä on syöty milloin missäkin, mutta tämä kakku oli laatuaan ensimmäinen; Nimittäin mieheni tekemä. Tai ainakin osittain.

Nopea idea tuli illalla, ja ryhdyimme vähän koko perheen kesken leivontapuuhiin. Vaikka mieheni on etevä sämpylänleipoja ja pitsaleipuri, niin täytyy sanoa, että sokerileipurista tuo mies on kaukana. Ihan jo käsite kakkuvuoka oli oli outo. “Eikö se tehdä pellille, ja leikata siitä ympyröitä?” Tästä oli hyvä lähteä! 🙂

Niilon tehtävä oli voidella vuoka, ja minä lupasin itse vatkata. Mies siis sekoitti mulle kuivat aineet kulhossa. Suolaa taisi mennä kaksinkertainen määrä, koska jotain huomasin miehen jauhokasasta paniikissa nyppivän pois. Kun vihdoin sain taikinan vuokaan, pääleipuri totesi unohtaneensa leivinjauheen. No, ei muuta kuin taikina takaisin kulhoon ja leivinjauhe sekaan. Kun sitten totesin että taikinasta tuli vähän tavallista löysempää, nauroin kippurassa, kun mies totesi tehneensä kaiken ihan ohjeen mukaan, että siitä ei ainakaan johdu. Meillä oli kyllä hauskaa kun odoteltiin, hyytykö kakku uunissa ollenkaan.

Koska emme olleet varautuneet leivontaan, ei meillä tietenkään ollut mitään täytteitäkään. Koko perhe autoon, ja naapurikaupunkia kohti, jossa oli Siwa avoinna. Kaupan tiskissä oli mansikoita, mutta mielestäni jo turhan tuorehilloksi muuttuneita, joten vaihtoehtoja jäi aika vähän. Pakastekaapista löytyi kuitenkin herkku trioa ja keksihyllystä Marianne-täytekeksejä. Niinpä me palattiin kotiin autossa pahasti sulanut jäätelö ja keksit kainalossa.

Kakku kolmeen osaan ja jätskiä, sekä keksinpaloja joukkoon. Ja, siitä tuli kuulkaas elämäni paras kakku! Kakuista rakkain, ehdottomasti!

Lapsetkaan ei laittaneet yhtään pahaksi kun sanottiin, että nyt saa syödä niin paljon kakkua kuin jaksaa. Tämä kun ei kauaa säily. Jostain ihmeen syystä tosin jäätelö hävisi lautasilta kakkupohjaa nopeammin. Aterioinnin loppupuolella mies sitten totesi, että hitto kun on suolainen kakku! 🙂

Paras äitienpäivälahja ikinä! ❤

 

 

Pakko myöntää, että sellainen kovin keväinen fiilis on tällä hetkellä aika kaukana. Palelin eilen jalkapallokentän laidalla paksuimmassa toppatakissani ja harmittelin, että lähdin matkaan pelkillä farkuilla. Silti pari tuntia aiemmin olin havahtunut siihen totuuteen, että koulujen loppumiseen on enää reilut kolme viikkoa! Vajaa kuukausi ja kesä on täällä!

Normaalisti tässä kohtaa kevättä mulla on ollut esikasvatettuna jos jotakin kesäkukkaa ja yrttiä, mutta tänä vuonna en ole kylvänyt mitään. Koko kevät on ollut niin yllätyksellinen, ja tuntuu, että jonkinlaisia pommeja on satanut niskaan vähän turhankin tiiviiseen tahtiin. Toisaalta, tänä aamuna tuli sellainen fiilis, että tajusin kaipaavani kaikkea sitä pientä mullan nyppimistä ja joka keväisiä rutiineja. Puutarhatyöt kun voivat olla hyvinkin terapeuttisia! 🙂

Tänään on siis aika kaivaa siemenpussit jemmoistaan, ja muuttaa muutama Hesarin sivu taimiruukuksi. Tarkoitus olisi myös istuttaa muutama perenna ja hedelmäpuu. Kenties se kevätfiilis tuleekin juuri tekemällä, eikä ihmeitä odottamalla. Aion ainakin kokeilla!

Suloista keskiviikkoa!

Tallenna

Olen herännyt tähän päivään hiukan tahmeasti, liekö syy siinä, että tulin kotiin vasta puoliltaöin. Munkkeja kuitenkin lupasin lapsille, joten tartuin niiden paistamiseen hiukan väkisin. Klaaran kanssa kaksin, ei välttämättä ole paras tilanne kuuman rasvan kanssa pelaamiseen, mutta herra Heinämäki pelasti, ja sain melko rauhassa paistaa koko taikinan. Nämä on siis tällaisia pikamunkkeja, ei mitään järin kauniita leivottuja rinkilöitä.

Lainasin vanhemmiltani rasvakeitintä, jossa oli aika helppo ja turvallinen paistaa munkkeja. Hetki meni, että osasin annostella taikinaa tarpeeksi pieninä erinä, mutta hyviähän ne ovat, siitä ei pääse minnekään!

Jotain pientä laitan lapsille illaksi, ilmapalloja ja serpentiinejä. Vähän herkkuja jne.. Mutta muuten meidän vappu menee kyllä rauhallisesti kotona. Ehkä avaan itselleni pullon kuohuvaa, kun pikkuväki nukahtaa. 😉

Hauskaa vappuaattoa kaikille!

Huomenta!

Täällä on herätty sateisen synkkään aamuun. Eilisestä paisteesta ei ole tietoakaan, mutta toisaalta kevään eteneminen vaatii kai myös vettä. Eikä tämä nyt niin erikoinen keli ole, kun vappukin on tulossa. 😉
Nuorin on ollut tämän viikon sairaana, joten meidän päivät on kuluneet lähinnä sisällä. Pihatöitä olisi vaikka kuinka, mutta täytynee odotella parempia päiviä. Ja, tuskinpa nuo minnekään karkaavat. Ruoho alkaa olla niin vihreää, ja kasvaa komeasti pituutta, että kohta on jo aika leikata nurmikkokin ensimmäisen kerran. Kukkapenkeissä alkaa olla myös jo vihreää, ja ulkona huomaa hyvin siitepölyjen läsnäolon. Kevät on silti vuoden parasta aikaa, siitä ei pääse mihinkään.

Tänään pitäisi taas lähteä kohti Helsinkiä, tosin onneksi vasta iltapäivällä. Iltapäiväksi odottelemme siis isääni, joka tulee hoitamaan lapsia. Luoja, mutta en pärjäisi mitenkään ilman vanhempieni apua! Parin tunnin piipahtaminen kun ottaa matkoineen melkein yhdeksän tuntia päivästä. Olen kuitenkin oppinut vähitellen ottamaan tuon julkisilla kulkemisen jonkinlaisena lepona. Hetki aikaa istua rauhassa (vaikkakin reilu kolme tuntia putkeen on mulle edelleen hiukan liikaa), lukea vaikka kirjaa tai ummistaa jopa silmänsä hetkeksi.

Ennen lähtöä pitäisi kuitenkin vielä tehdä hiukan valmisteluja. Kotiväelle on soppakattila valmiina, ja seuraavaksi pitäisi etsiä pojalle naamiaisasu huomista varten. Muistan laittaneeni sen jonnekin hyvään jemmaan. 🙂

Ennen etsintöjä nautiskelen kuitenkin myöhäisen aamupalani. Välillä on ihan kiva poiketa vakkari kaurapuuro-rahka -linjalta. Tulee tavalliseen aamuun jotain pientä extraa. 🙂

Loistavaa vappuaaton aattoa!

Huomenta ihanat!

Täällä alkaa olla kimpsut ja kampsut pakattuna viikonlopun reissua varten. Yöunet jäivät aika lyhyiksi, sen verran valmisteluja vaatii arjesta irtaantuminen, mutta toivottavasti se on kaiken vaivan arvoista. Jälleen kerran kaadun varmasti illalla väsyneenä hotellin sänkyyn, mutta eikös se ole ihan luvallista. 🙂

Tässä vielä sipaisen viimeiset pakkelit nassuun, ja pakkaan purkit ja purnukat mukaani. Yksi iso latte vielä kurkusta alas, ja sitten kai ollaankin valmiina lähtöön. Läppäri sylissä tosin ajattelin matkustaa, ja blogiinkin yritän päivitellä viikonlopun kuulumisia.

Ihanaa perjantai aamua ihan jokaiselle. Nautitaan auringosta ja alkavasta viikonlopusta!

Niin, ja muistakaahan osallistua Mrs Jones -arvontaan!

Helppo suklaamuffini resepti aamua piristämään!
Sunnuntaina jäi perinteiset vaalikahvit kahvittelematta. Oikeastaan vielä iltapäivällä ajattelin, että jätän tällä kertaa jopa äänestämättä, mutta tulin lopulta toisiin ajatuksiin. Vaalikahvit korvasin sillä, että leivoimme eilen lasten kanssa amerikkalaistyylisiä suklaamuffineja. Isoja, ja tosi suklaisia!

Ohjeesta tulee 12 muffinia jos käytät sitä ns. Amerikan muffinivuokaa. Me tehtiin Nicolas Vahen tähtivuokiin, jotka ovat vielä isompia, joten me ei saatu kuin yhdeksän leivosta. Tosin siinä olikin sitten kolmelle hengelle ihan tarpeeksi. 🙂 Kaikkia ei saatu tuhottua millään, joten herkutellaan sitten tänäänkin.

Suklaamuffinit
8-12kpl

200g voita
2dl sokeria
3munaa
2dl maitoa
4dl vehnäjauhoja
1,5dl kaakaojauhetta
2tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria
n.1,5-2dl suklaahippuja

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Lisää joukkoon huoneenlämpöiset kananmunat yksitellen ja vatkaa tasaiseksi. Sekoita yhteen kuivat aineet ja lisää taikinaan vuorotellen maidon kanssa. Lisää joukkoon suklaahiput, mutta säästä kolmannes muffinien pinnalle.
Jaa taikina suuriin muffinivuokiin, ja ripottele loput suklaat pinnalle. Paista uunin keskitasossa 200°C n. 20min.

Makuun vaikuttaa käytetyn suklaan laatu, ja esim. meidän käyttämä Pirkan suklaahippu on todella äklön makea, verrattuna moneen muuhun. Vaihtoehtoisesti maitosuklaanappien sijaan voi toki käyttää tummaa- tai valkosuklaata.

Makeaa ja aurinkoista tiistaita!

Vielä nopea ja helppo vinkki viikonlopulle. Näillä kevään makuja -postauksessakin vilahtaneilla leipäsillä kuittaa kivasti  aikuisten iltapalan (ja miksei tietty lastenkin), ja leivät ovat yksinkertaisuudestaan huolimatta näyttävä tarjottava myös vieraille. Niinpä ajattelin viikonlopun varalle rustata hiukan paremman ohjeen:

Pesto-mozzarella -leipäset

Valmis patonki (vehnä, monivilja tai mikä sitten tuntuukin parhaalta)
Purkki pestoa tai tee pesto itse (vihreä antaa kivasti kontrastia punaiseen, mutta punainenkin pesto toki käy)
Oliiviöljyä
Sormisuolaa
1 pallo mozzarellaa
Kirsikkatomaatteja
Koristeluun joko basilikan tai rucolan lehtiä

Leikkaa patonki noin 1,5cm paksuisiksi siivuiksi. Levitä leivänpalat uunipellille leivinpaperin päälle, ja ripsottele päälle oliiviöljyä ja hiukan sormisuolaa. Laita leivät hetkeksi n. 225°C uuniin. Tarkkaile leipiä, ja ota ne pois heti kun huomaat reunojen saaneen kullanruskeaa väriä. Näistä ei ole tarkoitus tehdä korppuja, vain paahtaa pintaa hieman.

Ota leivät uunista ja levitä päälle pestoa. Revi mozzarella peston päälle ja asettele halkaistut kirsikkatomaatit päälimmäiseksi. Nosta tarjoiluastiaan ja heittele vihreät huolettomasti leipien päälle.

Ps. Mikään ei tietysti estä nostamasta leipiä vielä uuniin.

Mukavaa perjantai-iltaa!

Yhteistyössä Lurton Les Fumées Blanches Sauvignon Blanc

Kevät ja kesä ovat keveiden brunssien ja lounaiden aikaa, ja ehdottomasti myös valkoviinin kulta-aikaa! Katsoin eilen olevani enemmän hyödyksi keittiössä, kuin karsimassa itselleni vieraita tavaroita, kun en varsinaisesti  voi tai osaa arvioida, mikä tulee säilyttää, ja mikä ei. Niinpä minä jäin päivän aluksi kotiin, ja huolehdin muuttoporukan muonituksesta. Lauantainen lämmin sää sai mielen jo varsin keväiselle moodille, ja kokosin aterian Nordalcon Sauvignon Blanc valkkarin ympärille. Kalaa, parsaa ja ripaus välimeren makuja; tomaattia, pestoa ja oliiviöljyä. Tervetuloa kevät!

Lurton Les Fumées Blanches Sauvignon Blanc, on Alkon top kolmosessa, myydyimmät valkoviinit (pullot), ja samalla Alkon myydyin laatikkovalkkari. Hapokas ja kivan kirpeä viini sopii ruokapöydän lisäksi seurusteluun ja juhlaan. Loistava valinta kalalle ja äyriäisille, sekä keveille salaateille. Varsinainen kuvaus kuuluu: “Kuiva hapokas, sitruksinen, kevyen karviaismainen, yrttinen, hennon mineraalinen.” Edullinen valkoviini (alle kymmenen euroa) pärjää vertailussa hyvin kalliimmille viineille ja onkin loistava valinta juuri hintalaatusuhteensakin vuoksi.

Kevään ehdoton ruokaykkönen on parsa, ja tällä kertaa käärin tuon vihreän herkun kevyesti parmankinkun sisään. Kolmen-neljän minuutin kiehautus, nopea huuhtelu kylmällä vedellä, ja tämän jälkeen pitkittäin halkaistuja kinkkusiivuja parsan ympärille. Hetkeksi uuniin ja päälle sitruunalla maustettua öljyä tai voisulaa. Ei voi olla tykkäämättä!

Rasvainen lohi on hyvä grillattava, mutta vesisateen vuoksi tyydyin kypsentämään kalanpalat nopeasti uunin grillivastuksen alla. Suolaa, pippuria ja lisäksi tilliä, creme fraichea ja limelohkoja.

Pestomaustettua broilersalaattia ja kirsikkatomaatteja yrttiöljyssä.

Croissantteja, uunissa paahdettuja patonginpaloja pestolla, sekä mozzarellalla, ja tietysti mansikoita ja melonipaloja.

Näillä eväillä voisi oikein hyvin silitellä myös vapun, mutta miksei useammin ihan tavallisen viikonlopunkin. Viini on sen verran kevyt ja raikas, etten ihmettele ollenkaan sen suosiota hanapakkauksena. Loistava valkkari kevään makujen kylkeen niin kotona, kuin mökilläkin. Ja tietenkin varma valinta kevään juhliin.

Mutta tiedättekö, mikä kruunaisi koko aterian? Se, että kaiken voisi kantaa ulos, ja istua isolla porukalla pitkän pöydän ääreen. Syödä auringonpaisteessa, ja nauttia kesästä.

Sitä odotellessa, aurinkoista uutta viikkoa!

Lapsi on sitä mieltä, että pääsiäinen pitäisi siivota pois. Tai oli sitä mieltä jo tiistaina. Itse en ole kokenut asian kanssa suurempaa kiirettä. Nyt tosin suurin osa kukista on lakastunut ja keittiö kaipasi jo elävämpiä yksilöitä maljakkoon. Ehkä huominen perjantai olisi hyvä pyhittää kunnon kevätsiivoukselle, jossa pääsiäinen saa vaihtua yleisesti vain keväisempään fiilikseen. Kuistille voisi jo istutella orvokit, ja sieltä ne saisi hiljalleen nostella ulos karaistumaan. Kyllä, taidan tehdä juurikin näin!

Niin, että viimeisiä pääsiäismunakuvia tälle keväälle, kaivetaan koristeet esiin taas vuoden päästä!

Mukavaa torstaita.

 

Aurinko on kyllä ihana juttu. Paitsi että se antaa valoa (ja paljastaa ikkunoiden likaisuuden), se myös lämmittää jo. Tänäänkin aamuaurinko lämmitti selkääni, kun istuin keittiössä kahvilla. Toki tulee sekin aika vuodesta, kun tuon lämmön ei niin paljo tarvisi päästä sisälle, mutta nautitaan nyt kun aurinko on kaikin puolin tervetullut!

Tänään kahvihetki tuli vietettyä erittäin aurinkoisissa ja iloisissa merkeissä. Herkkuna viikonloppuna tehty rocky road, johon kätkin tällä kertaa kunnolla vaahtokarkkeja, lakritsia ja suolattuja cashewpähkinöitä. Perus rocky roads -ohje löytyy täältä.

Loistavaa tiistaita!