Eilinen sadepäivä hyödynnettiin Ikeassa. Pieniä pakollisia hankintoja kuten vaateripustimia, naulakkoa ja verhotankoa. Lihapullia ja äklön makeaa puolukkahilloa. Moni muukin oli päättänyt käyttää pilvisen päivän Ikeassa, moista ruuhkaa en muista nähneeni vuosiin.
Tänään puuhastellaan kotona. Yritän päästä eteenpäin lastenhuoneen kanssa. Kalusteita oikeille paikoilleen, säilytysratkaisujen miettimistä jne. Seuraavaksi vuorossa olisi kaapin siirtäminen, yhden komeron siivous jne.

Kuvissa joitakin lastenhuoneen suosikkijuttujani: String Pocket -hylly, Egmontin koiravalaisin, Hang It All -naulakko, Ikean vanerilaatikot ja ihana värillinen Johtoin jatkojohto.

Mies on tehnyt tänään muuttoa hakemalla jälleen omaisuuttamme varastosta. Olen penkonut laatikoita ja hämmästellyt, miten olen unohtanutkin omistavani niin paljon epämääräistä roinaa. On nappia, nauhaa, maalia, kassia ja pussia. Huh, mihinkä sitä kaikkea taas säilöökään!

Ja hei, blogin muutto, se on ihan lähellä nyt! Uusi osoite on valmiina, ja odottaa enää vanhojen postauksien siirtymistä. Kieltämättä pikkuisen perhosia vatsassa!

Jatkojohto blogin kautta saatu ⎜Johtoi

Eilen löytyi oikea kesämoodi, sellainen tässä ja nyt, eikä sitten kun. Kesää parhaimmillaan ja Suomea parhaimmillaan. Voi kunpa tätä voisi purkittaa, ja ottaa satsin siinä vaiheessa kun ympärillä on pelkkää mustaa, kylmää ja pimeää! Koska kuitenkaan ei voi, on nautittava nyt.

Ensiviikolla edessä on uuteen osoitteeseen siirtyminen, ne uudet kujeet ja vanhat kujeettomuudet jatkuvat indiedaysin puolella. Nyt koitan ottaa rennosti ja nautiskella kesästä, tehkää tekin samoin!

Mitä blogin muuttoon tulee, tulen teille vielä asiasta paremmin ilmoittelemaan, ja facebookissa ainakin pysytään sitten ajantasalla.
Nyt minä kuitenkin sanon moi, ja siirrän itseni aurinkoon!

Tulin vielä huikkailemaan teille aurinkoista ja kesäistä viikonloppua, ja samalla saatte kivan alennuskoodin ehdottomaan lemppariini.
Nougat nettiputiikki nimittäin tarjoaa viikonlopuksi pientä ekstraa blogini lukijoille; Koodilla  uusikuu2 saatte -10%:n alennuksen ostoksistanne. Koodi on voimassa lauantaina ja sunnuntaina 27.-28.7. 2013.

Keräsin tähän nyt inspikseksi oman tykkäyslistani Nougatin valikoimista:
Sitä vaaleansinistä marokko-astiastoa,  harmaata juuttimattoa ja koristetyynyä. Uashmaman paperipussia, Lillabruketin saippuaa sekä tiskiainetta ja Tinen K:n Deli-astioita.
Tinen kesäkassit, Pernille Corydonin uutta ruusukultaa ja BeckSöndergaardia ihanassa beigen sävyssä.

Kuvat: Nougat.fi

Onpas ollut viikko! Monellakin tapaa hyvin tapahtumarikas, ja hyvä niin. Vaikka tämä viikko on ollut meillä jonkinlainen lomaviikko, on takki silti aika tyhjä. Kivalla tavalla kuitenkin, sellaisella perjantaifiiliksellä.
Olen ollut hiukan laiska kotitöiden suhteen, pyykit ovat jääneet pesemättä, ja villakoirat imuroimatta. Tämä perjantai aamu onkin kulunut pikaisessa paikkojen oikomisessa, ja pyykkikoneen pyörittämisessä. Kovasti paljon en silti jaksa aikaa uhrata ikäville velvollisuuksille, kesä on tarkoitettu nautittavaksi.

Tänään on luvassa ainakin upouuden hiekkalaatikon reunalla istumista, ja jokakesäinen putiikki kierros Raumalla. Teillekin laitan vielä myöhemmin jotakin kivaa viikonlopun varalle, pysykää siis kanavalla!

Nyt toivottelen kuitenkin mitä aurinkoisinta ja lämpimintä kesäperjantaita!

Surffailin tänään inspiraatiota pikkueteiseen ja kuistille, ja joksikin toviksi jumituin näihin varsin sinisiin kuviin.
Sininen on joskus vuosituhannen vaihteessa kuulunut ehdottomasti lemppariväreihini myös sisustuksessa, mutta aikaamyöden sitä näkyy meillä aina vain vähemmän ja vähemmän. Olen kuitenkin aina ihastellut esimerkiksi Tine K:n sinisävyisiä tekstiilejä ja astioita, mutta en ole kuitenkaan saanut niitä istumaan meille. Jotenkin ne vain on, no liian sinisiä tai jotain. Niinpä pikkuhiljaa harmaa on vallannut sijaa enemmän ja enemmän, ottanut tilaa siitä mustan ja valkoisen välistä.

Omaan makuuni näissäkin kuvissa on sinistä ihan liikaa, mutta huomaan löytäväni yksityiskohtia, jotka varmasti toimisivat myös meillä. Paisley- ja chevron-kuviointi, kapea raita ja pienempi, hiukan itämaiseen vivahtava kuviointi. Sävyjä sinisessä on kuten muissakin väreissä, eli kirkuvan ja kirkkaan sijaan omaan kotiin voisi rohkeammin yrittää istuttaa vaikkapa juuri sitä Tinen sävyä denim.
En ole varsinaisesti mikään kausiverhotyyppi, tai verhotyyppi ylipäätään. Meillä ei ole erikseen joulutekstiilejä tai kevätverhoja, joten sinistä pitää varmaan hivuttaa kotiin varovasti. Liika sininen tekee varmasti sellaisen kesäkotifiiliksen, että syksyn tullen kaiken sinertävän piilottaminen tuntuu välttämättömältä.

Tätä täytyy mutustella! Iskeekö sininen siellä päässä, ja mikäli iskee, iskeekö hyvällä vai pahalla?

Kuvat: Sköna hem

Olen hirvittävän iloinen, että lapseni ymmärtää juhlimisen päälle. Lasten spontaanius ja impulsiivisuus ovat muutenkin asioita, joista aikuisten pitäisi ottaa huomattavasti enemmän mallia. Me ei nimittäin vain herkuteltu keskenämme, vaan leivoimme hiukan enemmän, kutsuimme myös isovanhemmat kylään, ja lopulta nautittiin melkein kuin juhlakahvit puutarhassa.
Tälläiset pikakekkerit on oikeastaan todella vapauttavia, siivota kun ei kuitenkaan ehdi, ja kukkapenkin nokkosetkin sojottivat kunniapaikoillaan. Lapsilta voi oppia paljon, ja minä opin, että kaiken ei tarvitse olla niin huolella mietittyä tai valmisteltua – joskus rennommalla otteella saa aikaiseksi paljon hauskemman lopputuloksen!

Ihan en mene lupaamaan, että meillä synttäreitä puolivuosittain jatkossakin juhlitaan, mutta laitetaan nämä samaan kategoriaan kissan ristiäisten kanssa, jotka äitini joutui joskus lyhyellä varoitusajalla järjestämään! Arki on kuitenkin huomattavasti mukavampaa, kun välillä keksii aiheita juhlaan. Suosittelen, kokeilkaa ihmeessä!

Tasan puoli vuotta sitten elettiin tammikuuta. Keskiviikko ilta 23.1. oli jotakuinkin aika tavallinen ilta. Tavallinen, ottaen huomioon, että elettiin raskausviikkoa 40, ja odottavan aika alkoi olla hiukan liiankin pitkää.
Vaikka toivoin, en voinut millään aavistaa, että ennen kuin seuraava päivä olisi puolessa välissä, perheessämme olisi uusi tulokas – pieni tyttövauva.
Tänään 23.7. ilta on monessakin suhteessa kuin mikä tahansa ilta. Puolessa vuodessa arki on tasoittunut, ja uusi rytmi löytynyt. Aivan kuin näin olisi ollut aina! Viimeiset kuusi kuukautta ovat menneet kuin siivillä. Niin paljon on pitänyt, ja niin paljon on jäänyt tekemättä. Silti aika on ollut omalla tavallaan parempaa kuin koskaan. Tällä kertaa olen osannut nauttia, ottaa rennommin, ja myöntää oman rajallisuuteni. Olen opetellut myös riittävän hyvää vanhemmuutta, ja pyristellyt pois täydellisyyden tavoittelusta. Olen oppinut olemaan rento, tai ainakin rennompi – suunta on oikea. MLL:n sivuilta löysin hyvän kirjoituksen, joka tarttuu aiheeseen. Omaan ajatteluuni sain siitä paljon viisautta, kun vauva-arki alkoi uuvuttamaan.

Toisin kuin puoli vuotta sitten, tänään en ole kärsimätön. En odota ajan kulkevan nopeammin kuin se matkaa luonnostaan. Päinvastoin, jos voisin pysäyttää ajan kulun, tekisin sen heti. Mutta koska en ole kaikkitietävä, kaikkivoipa ja kaukaa viisas, tyydyn selaaman herkullisia leivontaohjeita; Tokihan sitä huomenna pitää puolivuotiasta juhlistaa!

Nyt just on ihan mieletön into tehdä. Tai oikeastaan mieletön into saada valmista, mutta se edellyttää sitä tekemistä.
Olen koko päivän nyppinyt tuota pikkueteisen lattiaa. Miettinyt sinä samalla, että kuinkahan monta laminaattia olisin ehtinyt samassa ajassa asentaa pieneen tilaan. Aika monta varmaan.

Tää on kyllä niin hidasta hommaa, että välillä oikein itkettää. Mutta yritän tehdä huolella, ajattelen, että ei tarvitse sitten koskaan katsella ja miettiä, että hitto kun tuokin jäi tuollaiseksi. Joku pro varmaan nauraa siellä ruudun toisella puolen mun käsityötäni, mutta naurakoot vaan. Toi lattia on joskus tasoitettu jollakin ennen kuin se on päälystetty korkilla. Paikoitellen tasoitetta on paksulti, jossain on vielä korkin pohjaakin jäljellä, kun taas toisaalta paistaa puhdas puu. Tämä ja vaatehuoneen lattia ovatkin ainoita, joita ei viime syksynä puhallettu puhtaaksi. Lähinnä sen takia, että saatiin pidettyä toinen puoli talosta puhtaana.

No, mä “puhaltelen” niitä nyt sitten. Tosin en 60 sekunnissa, mutta kyllä tää tästä!

Jeps, mutta tää nyt tästä rempparealitystä. Palailen kommentteihinne myöhemmin!

Kivaa maanantaita. Huomenna paistaa!

Viime päivinä ei juuri ole hellevaatteita tarvittu. Olen tallustellut kotona villasukissani, miettinyt syksyä, ajan kulkua, tulevia juttuja ja kaikennäköistä muutakin. Tuntuu jotenkin niin kovin haikealta katsoa kun syysleimut kukkivat kauniina, komeamaksaruoho alkaa saada hentoa punaa ylleen ja vehnäpellot muuttavat väriään. Eletään kuitenkin vasta heinäkuuta, kenties lämpimät ovat vielä tulossa, ja elokuu todistaa kesämme siirtyneen kalenterivuoden keskivaiheilta hieman eteenpäin.

Kuistilla on kuitenkin lämmin, vaikka ulkona puhaltaa kylmä tuuli. Kesäkengät odottavat kaikessa rauhassa, että uskallan taas luopua sukistani ja paljastaa varpaani. Aurinkoa ja lämpöä odottavat myös Tine K:n kesäkassi ja BeckSöndergaardin ohut puuvillahuivi. Kaikki ne merkitsevät minulle rentoa kesäelämää, loman tunnetta ja huolettomuutta.

Vanhoilla Scollin sandaaleillani on myös toinen merkitys. Samaisissa kengissä astelin ensimmäisen kerran katsomaan tätä taloa. Muistan kuinka riisuin kesäkenkäni eteiseen ja sipsuttelin paljain jaloin talossa. Mielialani oli samaan aikaan kiihtynyt, jännittynyt, mutta onnellinen. En varmaan voi koskaan luopua noista kengistä!

Kuistin valoisasta ja kesäisestä tunnelmasta pitää nyt kuitenkin siirtyä pikkueteiseen. Koneella istumisen sijaan on tehtävä jotakin, että punaruskeasta värimaailmasta päästään tähän samaan raikkauteen ja valoisuuteen, joka vallitsee verannalla.

Kenties huomenna jo lämpöisemmin terveisin! Suloista sunnuntaita!

En nyt oikein tiedä, onko tämä päivä mennyt täysin punaiselle ristille vai ei, mutta joka tapauksessa aika rennosti on otettu.
Olen alkanut hermostua etenemättömän remontin suhteen, ja tänään onkin tehty jonkinlaisia pieniä “rempan pohjustuksia”. Toimintasuunnitelma pikkueteisen, välihuoneen, kuistin ja vaatehuoneen suhteen on nyt laadittu. Seuraavaksi pitää vain hakea tarvittavat materiaalit ja alkaa oikeesti paiskimaan välillä hommiakin. Lattioiden hiomista, seinien, lattioiden ja kattojen maalaamista. Onhan sitä siinä.

Remppaa, remppakarkkia ja dekkareita. Aika kivaa sisältöä lauantaille.
Illaksi mies lupasi tehdä pitsaa, ja laittaa netflixiltä jotain jänskää pyörimään.
Sounds like a good plan!

Leppoisaa viikonloppua!