Ainoa asia, joka tässä vuoden pimeimmässä etapissa auttaa, on ajatus taitekohdan lähestymisestä. Niin ja tietenkin ajatukset joulusta ja kaikesta siihen liittyvästä mukavasta. Niinpä ei auta kuin fiilistellä! Kannoin kuusenkarahkan (eli siis tuon mun Mr Plantin lehtikuusen) kasvihuoneeseen, ja sinnehän se sopiikin oikein ihanasti. Jostakin syystä ne oikeat joulukuuset eivät nyt vain istu tähän vedenpaisumukseen samoin kuin keskelle talven ihmemaata. Viime vuonna näytti muuten näinkin kauniilta. Ja koska joulufiilistä ei nyt oikein saa irrotettua tuolta ulkoa, päädyin tekemään sitä sisätiloissa Lucia-pullien muodossa. Kuuntelin Sankta Luciaa Spotifystä ja unohdin ainaisen vesisateen ainakin hetkeksi. Huomenna ajattelin mennä hakemaan Lucian päivän tunnelmaa koululaisten Lucia-kirkosta.

Jos mietit Lucia-pullien leipomista, niin tuossa alla on ihan hyvä perusohje. Nämähän on tosi kivoja leipoa ja taikina on sellaista äärimmäisen siistiä ja helposti leivottavaa. Varsin nopeaa vaikkapa kanelipulliin verrattuna!

Lucia-pullat

50g hiivaa (tai kaksi pussia kuivahiivaa)
100g voita
5dl maitoa
250g rahkaa
1g sahramia
1,5dl sokeria
0,5tl suolaa
reilu 1,5l vehnäjauhoja

Murusta/laita hiiva taikinakulhoon. Sulata voi ja  lisää se lämmitetyn maidon (lämmitys riippuen hiivasta) kanssa hiivan päälle. Lisää loput ainekset, jauhoja vähitellen.
Vaivaa taikina tasaiseksi ja helposti työstettäväksi. Anna taikinan kohota vähintään 30 minuuttia.
Kuumenna uuni 225 asteeseen. Nosta taikina jauhotetulle alustalle ja jaa se n. 30-35 osaan. Leivo osista noin 20 cm pitkiä pätkiä ja muotoile ne kiehkuraisen S:n muotoisiksi leivinpaperilla päällystetyn pellin päälle.
Koristele pullat rusinoilla (voit liottaa rusinoita vedessä, jos pelkäät niiden palavan uunissa).
Anna kohota noin 20 minuuttia. Voitele pullat kananmunalla.
Paista uunin keskiosassa 5-8 minuuttia. 

Leppoisaa iltaa! ♡

 

Mur Maxi -kasvihuone kasattiin kesällä 2018 yhteistyössä Willab Gardenin kanssa.

Heipsan ja maanantaita!

Voi että miten ihana viikonloppu meillä oli. Ja pitkäkin vielä! Tuolla instan puolella viikonlopun agenda onkin varmaan tullut selväksi, mutta tosiaan juhlittiin esikoisen nimpparit ja synttärit perjantaina ja lauantaina pidettiin siskon kanssa perinteiset pikkujoulut murhamysteeri-illallisella. Mukaan mahtui toki paljon muutakin, mutta kaikin puolin ihanat kolme päivää. Vielä torstaina päivällä kärvistelin siivousinspiraation puutteessa, mutta kun illalla kävin hakemassa ärrältä yhden paketin, jossa oli maailman ihanimmat siivousaineet, innostuinkin puunaamaan oikein kunnolla. Ja kuten jaiempinakin vuosina, nyt se isompi joulusiivous on tehty jo itsenäisyyspäiväksi. Aika kivaa, koska nämä seuraavat pari viikkoa mennään nyt sitten vain joulun saapumista fiilistellen.
Tällekin viikolle on onneksi tiedossa pikkujouluja ja kivoja juttuja. Niin ja leipomista ja joulun tekemistä tietenkin.

Kuvissa makuuhuone jonne odotan saapuvaksi meidän joululahjaa, eli uutta sänkyä. Mulla on uusi peittokin, mutta päätin ottaa sen käyttöön vasta kun saadaan uusi sänky kotiin. On sitten superihanaa kun on uudet vuodevaatteet ja sänky, sekä puhtaat lakanat. Makkariinkin eksyi myös pari paperitähteä. Sen enempää joulua siellä ei ehkä tarvitakaan.

Mutta hei, nyt nukkumaan. Olo on melko ähky ensimmäisen jouluruokailun ja synttärikahvien jäljiltä, mutta eikös sitä sanota, että nälkäisenä ei pitäisi mennä nukkumaan. 😀

 

Joskin tykkään kukista ihan ympäri vuoden, mutta jouluuni kuuluu vahvasti erilaiset kukkaperinteet. Rakastan jouluruusua, hyasintteja, amarylliksiä, anemoneja ja jopa valkoiset tulppaanit ilahduttavat jouluna. Ja toki moni muukin kukka. Vuosiin tykkäsin hyasinteista eniten siinä vaiheessa, kun kukinto ei ollut vielä auennut (paitsi leikkohyasintit tietenkin), mutta nykyisin ihan nautin siitäkin kun kukat paljastuvat näkyviin. Vahvan tuoksun vuoksi säilytän kukkia usein öisin kuistilla, mutta olkkarin pöydällä tuoksu ei käy liian vahvasti kenenkään nenään. Joulu ei tule ilman kukkia ja aidon kuusen tuoksua.

Meidän olkkarissa on edelleen vaaleanpunainen fiilis. Se sopii mielestäni ihan yhtä hyvin niin kesään kuin talveenkin. Ja erityisen hyvin kun ikkunoista pilkistää talvista valoa. Kaikki näyttää paremmalta nyt kun maassa on lunta. Voi kun se ei nyt ihan heti lähtisi. ♡

Kaupallinen yhteistyö / Desenio & Indieplace

---

Hetken niitä tuossa lattialla pyörittelin ja mietin järjestystä, ja lopulta siitä tulikin aika hieno. Pianohuoneen tauluseinästä nimittäin.  Kuten tämä postaus, sekin on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Desenion kanssa.

Tuo kyseinen seinä on oikeasti edelleen pohjamaalissaan. Sen maalaaminen on toki ollut ajatuksissa ja välillä olen leikitellyt jopa ajatuksella jostakin kivasta väristä, mutta tiedättehän te. Kaikki projektit ei aina vain toteudu. Ja toisaalta, tuo seinä on päässyt aika vähällä, ja valkoinen pohjamaalikin on suht moitteettomassa kunnossa. Jo pidemmän aikaa olen kuitenkin ollut sitä mieltä, että jotakin piristystä seinä osakseen kaipaa. Jotakin, mikä rikkoo huonetta kiertävät huonekalut ja nostaa katsetta lattianrajasta vähän ylemmäs. Ja kun oikein asiaa miettii, niin tässähän on yksi niistä harvoista talomme tyhjistä seinistä. Tabula rasa, jota ei riko ikkuna tai ovi. Oikeastaan siis ihan loistava kohde muutamalle taululle, ja miksei ajanmyötä vaikka useammallekin.

Meillä on tähän asti harrastettu aika pitkälle vain yksittäisiä kuvia, ja tällä kertaa halusin jotain muuta. Vaikka suuret yksittäiset kuvat kivoja ovatkin, useasta taulusta koostuva kollaasi on heti mielenkiintoisempi ja ehdottomasti myös persoonallisempi. Desenion sivuilla on otsikko tauluseinät. Tuolta saa kivasti vinkkejä paitsi sommitteluun, myös kuvien yhdistelemiseen. Näppärästi sieltä voi valita myös itselleen valmiin kokonaisuuden joko ihan sellaisenaan, tai muokata sitä omaan tarpeeseen sopivaksi joko jättämällä jonkun kuvan pois, vaihtamalla taulujen kokoja tai muuttamalla kehyksiä. Toisaalta kuvat ja tauluseinän muodon ja tyylin voi suunnitella myös itse, kuten minä tein. Näppäräksi koen kuitenkin sen, että kuvia valitessa niihin pystyy aina välittömästi valitsemaan myös kehyksen. Se helpottaa kummasti kokonaisuuden hahmottamista.

Itse valitsin tällä kertaa kehyksiin kullan ja kuparin sävyjä, sekä joukkoon myös yhden valkoisen kehyksen, jotta kokonaisuus ei olisi liian harkittu. Mietin myös, että tauluseinää on näin helppo jatkaa tai muuttaa mikäli siltä joskus tuntuu. Siihen voi helposti yhdistää omia kuvia, vanhoja tauluja tai vaikka esineitä.

Desenion valikoima on ihan mieletön, ja sen läpikahlaaminen ottaa hieman aikaa. Onneksi julisteet on jaettu useampaan kategoriaan joten omaa tyyliä on helppo etsiä niiden kautta. Ja näin joulun alla sieltä on mahdollista löytää myös erittäin hyviä joululahjoja, oli lahjan saaja sitten aikuinen tai lapsi. Kannattaa myös tutustua Desenio Gift guideen, jossa on paitsi hyviä lahjaideoita, myös kivoja vinkkejä lahjojen paketointiin!

Alennuskoodi UUSIKUU30 antaa sulle -30% alennusta Desenion julistetauluista. Koodi on voimassa 3.-5.12. 2019 välisen ajan, eikä se koske kehyksiä, eikä premium eli Handpicked- tai ”persoonallisia” julisteita (tee oma juliste). Koko Desenion valikoiman löydät täältä.

Jos tykästyit johonkin noista valitsemisani kuvista, löydät ne kaikki Desenion sivuilta näillä nimillä:
Ylärivi vasemmalta oikealle: Stockholm Gallery Collection No4 (21×30), Texture Line Hands (21×30) ja Abstract Lady in Blue (30×40)
Alarivi vasemmalta oikealle: Abstract No1 (40×50), Stockholm Gallery Collection No5 (30×40) ja Woman in Blue (30×40)

 

Seitsemäntoista vuotta. Niin kauan siihen meni, että sain olla meillä se, joka viritteli Jouluradion kuulumaan ja perusteli tarpeensa luoda joulutunnelmaa musiikin avulla. Jouluyö juhlayö pauhaa tälläkin hetkellä keittiön kaiuttimista, mutta tällä kertaa mieheni toimesta. Ihanaa! Tunnen jonkinlaista puhdasta riemua. Joskin kiitos kuuluu varmaan enemmän miekkosen eiliselle kirkkokonserttikeikalle, kuin omalle väsytystaktiikalleni,  mutta hei, lopputulos on se, mikä ratkaisee: Ensimmäinen adventti ja puolisoni haluaa kuunnella joululauluja! ❤️

Omaan viikonloppuuni on kuulunut vahvasti kuvaushommat, ja siitä kiitos valoisille ja lumisille pakkaspäiville. Sunnuntai-illan aion kuitenkin pyhittää ihan vain ensimmäisestä adventista nauttimiseen. Meillä poltetaan kynttilöitä ja juodaan glögiä. Ulkona tupruttaa taas lunta ja tunnelma on liki juhlava. Ihanaa, joulu on tosiaan tulossa!

Joulukuun ensimmäisen kunniaksi Instagramissa on myös ihana kirja-arvonta. Paula Mäkipellon Jotta minä muistaisin – Rivejä äidiltä. Kirja jota ei yksinkertaisesti pysty lukemaan kuivin silmin ja samalla teos, jonka jälkeen yksikään päivä ei ole vain tavallinen arkipäivä, päivä muiden joukossa. 

Ihanaa joulukuun alkua ja ensimmäistä adventtia. 🌟

Kun olin perjantaina kuljettanut lapset kaatosateessa (ties monettako päivää peräkkäin) kouluun ja mieheni tokaisi, että sen pitäisi tuosta muuttua lumeksi, nauroin ja totesin, että ei ole ennusteisiin luottamista. Kun sitten kymmenen jälkeen vapauduin puhelinhaastattelusta ja katsoin ulos, veden sijaan taivaalta tulikin räntää samaan tahtiin kuin vettä on kaatunut alas miltei koko marraskuun ajan. Ja kun eilen illalla sää meni pakkaselle, puut kimmelsivät jäisessä lumipeitteessään, kasvihuone muuttui omanlaisekseen talvipalatsiksi ja yllä levittäytyi tähtikirkas taivas, luulin päässeeni taivaaseen. Voi olla, että lumi ei ole tuossa jouluna, mutta parikin sateetonta päivää, ja Joulupukki pääsisi edes kanootin sijaan kulkemaan autolla.

Nousin tänään aikaisin, ja miten ihanaa oli seurata päivän valkenemista. Ja päivällä aurinkoa ja illan tullen taas kaunista sinistä hehkua. En ole marraskuuihminen, mutta tykkään kyllä talvesta. Puhtaan valkeasta lumesta ja raikkaasta pakkassäästä.

Vaikka meidän kodin joululook syntyykin aika pienillä jutuilla, kynttilöillä ja kukilla on kuitenkin ollut ihana ripustaa myös erilaisia valoja ikkunoihin ja asetella kalenteritontut valmiiksi sunnuntaiaamua odottamaan. Kiitos lumen, sisään on hiipinyt melko jouluinen tunnelma. Keittiössä on muuten myös kaksi uutta tuolia, ja ne on ne, joista kirjoittelin Pehmeän lämmin koti -postauksessa.

Olen tänään hemmotellut lapsia makaronilaatikolla ja lauantain irtokarkkipusseilla. Olen taas innostunut katselemaan telkkaria, ja tänään olisi vuorossa paitsi Shetlandsaarten murhat, myös Alta Mar, eli Aava meri -sarjan toisen tuotantokauden jaksot, joista olen imaissut jo kolme. Vitsi, miten koukuttava!

Niin, että ihanaa lauantai-iltaa sullekin. Ostin itselleni Fazerina suklaalevyn ja Da Capon. Karkkipäivä se on oltava äidilläkin. 🙂

 

Mur Maxi -kasvihuone kasattiin kesällä 2018 yhteistyössä Willab Gardenin kanssa.

Ajatella ihan oikeasti, että ensi kuussa tähän aikaan jouluaatto on jo takana ja Joulupukin tuomat konvehtirasiatkin avattu ja seulottu helmistään. Nyt saa siis ihan luvan kanssa aloittaa jouluintoilun ja niin mä ainakin päätin myös tehdä. Eilen laitettiin paperikukkia ja -tähtiä ikkunoihin ja tänään tai huomenna kaivetaan kalenteritontut vintiltä lämmittelemään. Mulla on myös kuistilla hyvä arsenaali jo hyasintteja ja jouluruusuja. Sieltä on kiva nostella kukkia sisälle sitä mukaa kun siltä tuntuu. Ja kuusi laitetaan taas varmasti hyvissä ajoin. Tykkään joulusta, olen aina tykännyt – kuten varmasti tiedätte!

Jouluvalmistelut eivät vielä ole ehtineet keittiöön saakka, vain pari kiloa piparitaikinaa on ehditty paistaa. Tänään meillä on perinneruokapäivä ja paistoin jo aamulla lihapaloja voissa ja heitin vanhanajan soosin sarpanevaan ja uuniin hautumaan. Perunamuusia kyytipojaksi ja puolukkahilloa päälle. Lautasen reunalle etikkapunajuuria ja maustekurkkuja. Joskus on kiva tehdä nostalgiamatka ihan vain omaan lapsuuteen. Ja iltapalaksi luvattiin pelireissulta palaavalle miesväelle pannaria a.k.a. kropsua. Mutta kun perinneruokapäivät on pidetty, alkaa keittiössäkin joulu. Ainakin limppuja aion leipoa ensimmäisen erän tällä viikolla ja haudutella riisipuuroa. Niin ja  lussekatti-taikinan laitan kohoamaan viimeistään ensiviikolla! Oioi, onhan tässä vaikka mitä ihanaa!

Joulun lahjapuoli onkin sitten vielä hiukan työn alla. Mutta eiköhän sekin tästä. Paperit ja paketointivälineet on kuitenkin jo valmiina. 🙂

Ihanaa marraskuun viimeistä viikkoa! Joko olette aloittaneet jouluttelut?

Kasvihuoneen katossa risteilevät valot ja joulun ensimmäiset hyasintit. Ei siihen kauhean paljon tarvita, että syntyy ainakin sellainen pikkuisen jouluinen fiilis. Käsittääkseni näillä nurkilla ei kannata pidätellä hengitystä lumen tuloa odotellessa, joten sillä mennään, mitä on saatavilla. Ja se mitä on saatavilla on ennen kaikkea asennekysymys. Valitsinkin tälle viikolle hämärää hyggefiilistä masentavan marraskuun sateen sijaan. Eihän se vie pois sitä tosiasiaa, että päivän valoisimmat hetket ovat parhaimmillaankin se, mitä näissä kuvissa näkyy, mutta toisaalta asialle ei ole järkeä uhrata tarmoaan.

Täällä meillä kun ei ole katuvaloja, tuo pimeys on jotenkin tosi totaalista. Joskin tykkään siitä ihanuudesta, ettei valosaaste vie tehoa tähtitaivaasta, tällaiset sadepäivien illat kaipaavat osakseen joitakin lisävaloja. Ja kun tähtitaivas on visusti sadepilvien takana piilossa, tähtien tuike pitää tietenkin luoda itse. Viime talvena harmittelin, kun laitoin kasvariin niin vähän valoja, joten tänä vuonna ajattelin upgreidata valojen määrän oikein kunnolla ja tehdä kasvihuoneesta yhden ison lyhdyn. Ripustin monta monituista metriä valoja ristiin rastiin kasvarin kattoa ja lopputuloksesta tuli aika ihana. Ei mikään symmetrian taidonnäyte, mutta ihana valonpilkahdus pimeään pihaan. Ensi kesänä laitan nämä heinäkuun lopussa, niin saa vielä pimenevät kesäillatkin nauttia tunnelmavaloista. Käpertyä huopaan ja korkata vaikka sen kesän viimeisen roseepullon.

Flunssa pitää edelleen otetta ja ääni pysyy painuneena. Lenkkitossut ja jumpat saavat siis pysytellä tauolla vielä toistaiseksi ja hyggeilyn lisäksi keskityn lähinnä parantamaan itseni kunnolla. Ja mikäs siinä, kun voi poltella kynttilöitä, ottaa rennosti ja juoda kuumaa glögiä ihan vain noin niinkuin terveydellisistäkin syistä. 😀

 

Ihanaa tiistai-iltaa!

 

Mur Maxi -kasvihuone kasattiin kesällä 2018 yhteistyössä Willab Gardenin kanssa.

 

Me juhlittiin tosiaan eilen halloweenia ystävien kanssa. Neljä aikuista, neljä lasta. Tiedä johtuiko perjantai-illasta vai marraskuun pimeydestä, mutta ainakin meillä aikuisilla meni kyllä ihan kuudesta lähtien haukottelun puolelle. Me naisväki makoiltiin keittiön sohvalla ja divaanilla, mutta miehet sentään jaksoivat pysyä istuma-asennossa tai sitten meidän keittiössä on liian vähän makuupaikkoja. Lapset jaksoivat melkein kymmeneen saakka, joskin sitten tulivat jo ensimmäiset väsykiukut. No, ei tarvinnut odotella sängyssä ainakaan unta.
Tänään mun kello pirisi luvattoman aikaisin (ollakseen lauantai), koska esikoinen lähti kummisetänsä kanssa kalaan. Kun olin vihdoin saanut pojan ulos ovesta, menin taas keittiön sohvalle ja vedin viltin päälleni. Enemmän tai vähemmän torkuin yhteentoista asti. Aamun ponnistukseksi riitti toppavaatteiden esiin kaivaminen ja sen ajatuksen sisäistäminen, että mun pieni lapseni voi käyttää isänsä saappaita. En käsitä miten ihminen voikin olla niin väsynyt koko ajan. Siitäkin huolimatta, että löysin vihdoin edes siedettävän rautalääkkeen. Mutta kai se vain kuuluu tähän vuodenaikaan.

No onneksi tänään ei ole tarvinnut ponnistella sen enempää. Kauppareissun lisäksi lähinnä kotona hiipimistä. Lenkinkin jätin väliin vedoten säähän. Siihen samaan jossa toiset lähtee merelle kalastamaan heti aamulla. Tiedän! Mutta toisaalta näitäkin päiviä tarvitaan. Ja löysin muuten äänikirjoista uuden kirjailijan. Sofie Sarenbrant. Vaikuttaa ihan hyvältä. Telkkaria en ole katsonut aikoihin ja Grantchesterin uusin kausikin ehti kadota areenasta ennen kuin ehdin katsoa kuin kaksi ekaa jaksoa. Sairaalassa imaisin kuitenkin ensimmäisen kauden siitä uudesta Neiti Fisher nuoremman tutkimuksista ja kun nyt pääsin taas liikkuvan kuvan makuun, bongasin, että tänään alkaisi uusi kausi Shetlandsaarten murhista. Se on kans sellaista sopivan rauhallista menoa meikäläiselle. Aiheuttaa ainoastaan kaipuun muuttaa jonnekin tuuliselle saarelle ja ryhtyä kasvattamaan lampaita.

Että aika rauhallinen pyhäinpäivä. Edes lapset ei jaksa nahistella keskenään. 😀

Leppoisaa ja levollista iltaa sullekin! ♡

En kyllä pitäisi lainkaan pahana, vaikka se syksy olisi ollut siinä. Siitäkin huolimatta, että ne viimeiset kukkasipulit jäi sitten iskemättä maahan. Mutta pakkanen ja kuura on vain niin paljon kauniimpaa kuin tuo ainainen musta.

Vaikka kasvari näytääkin noin pihan puolelta aika hyisen talviselta, sisällä on kuitenkin vielä vahvasti syksy. Aurinko sulattaa kuuraiset lasit ja tänäänkin on saanut nauttia ihan mielettömän hienosta paisteesta. Huomenna on halloween ja perjantaina juhlistetaan sitä ystävien kanssa. Ensi viikkoon asti kurpitsat ja keltaiset tyynynpäälliset saavatkin siis olla ihan rauhassa paikallaan. Ja sitten siirryn jouluun, ja kasvarissakin vaihtuu sesonki! Glögiä ja pipareita kasvihuoneessa, ei lainkaan paha ajatus.

Tuo kasvarin kolkko ja kylmä ilme ehkä vaatii myös jotakin. Pitänee katsoa kivat lyhdyt tuohon ovien eteen ja ehkä jotain havua tai muuta jouluista. Ja lisää valoja kasvarin sisälle, koska se on oikeastaan aika kiva jättilyhty pimeän tullen. Ostin silloin seitsemän vuotta sitten kun muutettiin tänne useamman mustan lyhdyn, mutta ne alkaa olla pahasti päivänsä nähneitä. Paitsi että ovat pahasti ruostuneita, muutamaa on syys- ja talvimyräkät paiskonut niin, että lasit ovat helisseet rikki. Ei auta kuin metsästää uudet. Ja ensi kesänä taidan istuttaa niihin suuriin koreihin jotkin havupuut, jotka saavat sitten jäädä kasvihuoneen edustalle koko talveksi.

Olen lähiaikoina kulkenut melkein vallan ulkoiluvaatteissa, mutta nyt katsoin aiheelliseksi etsiä esiin myös siistimmän asun. Vanhat ivyleen nilkkurit ja vanha elloksen takki. Tykkään edelleen molemmista.

Ja siitäkin huolimatta, että mulla on edelleen kesärenkaat toivoisin, että tulis lunta. Valkoista puuteria joka peittäisi alleen ne kaikki puutarhatyöt, jotka syksyllä jäi tekemättä. Keväälläkin ehtii, niin se joka vuosi menee. Ei mitään masentavaa november rain -tunnelmaa, vaan ihan oikea talvi.

Kivaa keskiviikkoiltaa. Ja kiitos eilisistä tsempeistä! ❤️

 

Mur Maxi -kasvihuone kasattiin kesällä 2018 yhteistyössä Willab Gardenin kanssa.