syysloma

20.10.2015

Syksyisen harmaata tiistaita!

Tässä on jo jonkin aikaa saanut tottua siihen ihanuuteen, että aamu-usvan hälvettyä aurinko aloittaa paistamisensa kirkkaasti. Tänään on kuitenkin niin harmaata ja syksyistä, että piti sytytellä kynttilöitäkin heti aamulla. Jotenkin tosi raukea fiilis. Lapsetkin ovat niin rauhallisia, että tuskin omikseni tunnistan.

Eipä meillä oikeastaan mitään suurempia suunnitelmia tälle viikolle olekaan. Yritetään nauttia kiireettömyydestä ja rauhasta. Ladata akkuja loppuvuotta ajatellen. Siihen mahtuu piirtämistä, askartelua, pelaamista ja ulkoilua. Ehkä vähän leipomistakin, ja pieniä maalausprojekteja.

Vähän sellainen sunnuntaifiilis siis. Mutta tykkään kovasti näistä päivistä, rauhallisuudesta ja tekemättömyydestä. Menoa ja melskettä mahtuu aikataulutettuun arkeen kyllä ihan tarpeeksi.

syysloma 2

Nappasin pari kuvaa keittiöstä. Toivottavasti niistä välittyisi tätä raukeaa tunnelmaa myös sinne teille. Sisustus nyt ei juurikaan ole muuttunut, mutta mitäs sitä turhaan jatkuvasti muuttamaan. Näin on ihan hyvä.

syysloma 1syysloma 3

Kovasti vielä kiitoksia kaikille teille, jotka olette antaneet äänenne blogilleni tuossa Indiedays Blog Awards -äänestyksessä.  Äänestämään ehtii vielä, ja olen hurjan kiitollinen, mikäli joku vielä päättää blogiani sinne klikkailla. Äänestykseen pääsee tuosta alla olevasta kuvakkseesta, joka löytyy myös sivun oikeasta laidasta (puhelimella sivun alaosasta). Mitään äänestyspakkoa ei kuitenkaan ole, joten jokainen tekee ihan oman tuntemuksensa mukaan. 🙂

Aanestyspainike - Sisustus - Indiedays Blog Awards

Täällä on seuraavaksi vuorossa lounas, ja sitten toivottavsti myös pienet päikkärit. Ainakin hetki levätään vaikka satujen merkeissä jos ei muuten.

Rentouttavaa syyslomaa lomalaisille ja muuten mukavaa tiistaita kaikille.


iloista työtä tarjolla

19.10.2015

Hiphei, ja mainiota maanantaita!

Täällä vietetään syyslomaviikkoa, ja ainakin aamu venähti “vähän” normaalia myöhäisemmäksi. Ennen haravanvarteen tarttumista tulin kuitenkin huhuilemaan teille pientä työllistymisasiaa.

Me&i nimittäin etsii jälleen uusia myyjiä remmiinsä, ja lupasin taas hihkaista asiasta täällä blogissani. Muistatte ehkä vuosi sitten kirjoittamani jutun siitä, miten työnteon miellyttävyys ja sen oikean työn löytäminen ovat askarruttaneet minuakin. Tuolloin vertasin omaa bloggaamistani jollakin tapaa myyjäntyöhön, siihen, että tekemästään täytyy tykätä ja sitä pitää voida tehdä ilolla.

meandi 2

Jälleen mukaan halutaan iloisia ja energisiä naisia, ja työnkuvaan kuuluu edelleen sekä naisten, että lastenvaatteiden myynti ja esittely. Kotimyyntikonseptin nykyisestä tilasta voidaan varmaan kiittää meandia; Kotikutsuista kun on tullut jälleen trendikkäitä, hauska tapa koota ystävät yhteen ja viettää iltaa.
Me&i tunnettiin aluksi paremmin lastenvaatemerkkinä, mutta nykyisin yritys on vakiinnuttanut asemansa naisten pukeutumisessa, ja kotikutsuissakin on noussut trendiksi “naistenillat”, jolloin kilistellään kuohuvalla ja sovitellaan porukalla naistenvaatteita. Enää ei siis puhuta vain lastenvaatemyyjistä meandin yhteydessä.

meandi 1

Me&i -myyjänä toimiminen on tapa työllistää itsensä. Kyse voi olla pienestä ekstratyöstä päivätyön ohelle, iltatyöstä hoitovapaan ajaksi tai vaikka kokopäivätyöstä. Myyjänä toimiminen on samaan aikaan itsenäistä, ja isoon ryhmään kuulumista, työ on joustavaa, ja saat itse määrätä tekemisesi tahdin. Alkuun pääsemiksesi ei tarvita suurta pääomaa, ja yritys kouluttaa myyjiään jatkuvasti. Yksin ei siis tarvitse jäädä, vaan tukea ja apua on tarjolla.

Uusia myyjiä etsitään ympäri Suomea, ja mikäli asia yhtään herätti kiinnostusta, suosittelen lukaisemaan enemmän tietoa Meandin sivuita. Voit myös täyttää lomakkeen ja pyytää yhteydenottoa, jolloin saat kysellä vapaammin kaikesta myyjäntyössä askarruttavassa. Me&i:n sivuilta löytyy myös Tiinan ja Emilian kertomukset siitä, miten heidän tiensä johtivat meandin vaatteiden pariin.

Ja hei, jos tämän mun kirjoituksen myötä kiinnostuit hommasta, muista mainita se meandille. Saat nimittäin mallistolaukun pienenä bonuksena! Omalta puoleltani lupaan bonuksena jälleen, että voit tulla halutessasi pitämään kutsut tänne meille!

Mutta nyt ulos ja auringosta nauttimaan!

Ihanaa viikkoa ihan kaikille!


Projekti: Lastenhuone

18.10.2015

No nyt on kalkkimaalit sudittu lastenhuoneen seinään. Ihan ei riittänyt, ja tuosta ekasta kuvasta huomaakin, että tuolla seinällä on vain yksi kerros maalia. No, mutta tästä on hyvä jatkaa!

Samalla kun huonetta tuli tyhjennettyä, huomattiin, että vähemmän on enemmän –ajattelu toimii myös tässä tilassa. Niinpä edessä tulee olemaan karsintaa ja organisointia, jotta lastenhuone saadaan siistiksi ja avaraksi. Mutta hieno siitä tulee, olen ihan varma!

Eilinen meni lähestulkoon kokonaan tuon huoneen kimpussa, joten tänään saa riittää sellainen kevyt raivaus ja järjestely. Ensi viikolla on taas aikaa tarttua maalipensseliin.

kalklitir nougat 4 kalklitir nougat 2 kalklitir nougat 3kalklitir nougat 1

Kivaa sunnuntaita ja hei, muistakaa osallistua Nova Melina -arvontaan. Vielä tänään ehditte mukaan!!!


fredagsmys

16.10.2015

Koti on siivottu viikonloppukuntoon ja kauppareissut suoritettu. Suklaata ja tuoreita kukkia eksyy aika usein perjantain kauppakassiin. Haluan, että viikonloppu erottuu arjesta.

Mulle täydellinen ilta syntyy aika pienillä jutuilla. Rintsikat pois ja päivävaatteiden tilalle pyjama ja villasukat. Se ihana tunne siitä, että kello ei pirise aamulla, vaan seuraavaan päivään voi herätä lempeästi ja kiireettä.

Lasten kanssa katsottiin Vain Elämää asiaankuuluvin eväin, ja nyt olis vuorossa tämä illan rauhallisempi osuus. Lasi hyvää punaviiniä, suklaata, kynttilöitä ja rento tunnelma.

Suloista viikonloppua!


Miten meni?

16.10.2015

Perjantai perjantai! Ja täällä myöskin syyslomaviikko edessä!

Kirjoittelin eilen lastenhuoneen sisustuksesta, ja samalla mainitsin, kuinka keksin selättää verho-ongelman pesukonevärjäämällä parin valkoisia puuvillaverhoja. No, lupasin palata asiaan tuloksien kanssa ja tässä sitä nyt tulisi.

Tähän nyt pienenä alustuksena sen verran, että olen mielestäni tottunut pesukonevärjääjä (koneessa on pyörinyt suuret päiväpeitteet, verhokankaat ja vaatteet), enkä muuten ole koskaan onnistunut epäonnistumaan kyseisessä lajissa. Paitsi nyt! Olen aina aikaisemmin käyttänyt Dylon -merkkisiä tekstiilivärejä, mutta paikallinen “tavaratalo” on vaihtanut kyseisen valikoiman uuteen merkkiin, joten sen enempää ajattelematta tartuin näihin mulle uusiin Nitor -väreihin.

verhotuunaus 1

Värjäystapa oli pikkuisen erilainen (väri nestemäistä), mutta ohjeet olivat mielestäni selkeät ja noudatin niitä. Kahta verhoa kohden ostin kaksi väripakettia, ja lisäksi tarvittiin kiinnityssuola. Koska ohje oli kastella kangas ensin, päätin pestä kolme vuotta kaapissa viruneet verhot 60 asteessa. Hetkeäkään en siis epäile, etteikö kangas olisi ollut puhdasta! Oikeastaan mun ei käynyt mielessäkään, etteikö värjäys onnistuisi. Lähinnä jännitin lopullista väriä.

verhotuunaus 2

No, sävy oli jo märkänä lupaava, ja kun verhot kuivuivat, hyppelin innosta, sillä tuo sävy on just ihana, rusehtavaan taittava, eli lämmin, harmaa. Mutta, siinä vaiheessa kun tajusin, ettei laikukkuus johtunutkaan kosteasta kankaasta, oli pakko myöntää, että pieleen meni ja kunnolla!

verhotuunaus 3

Lopputulos viittaa vähän siihen, että väriaine on päässyt kankaan sekaan epätasaisesti ja jämähtänyt heti paikalleen, jättäen ikävät laikut pitkin verhoa. Värin sävystä täysi kymppi, lopputuloksessa jäädään ilman pisteitä! Ääneeni asiaa harmitellessa, mieheni muistutti, ettei vahinko nyt niin kovin suuri ole, kun projekti vaati alle kahden kympin väriaineet, mutta en mä sitä rahaa harmitellutkaan. Jos väri olisi ollut liian tumma tai muuten kamala, laikukkuus ei olisi harmittanut varmaan niin paljon. Mutta kun se väri olisi ollut ihan täydellinen ilman laikkuja, harmittaa, että pääsin niin lähelle, kuitenkaan onnistumatta projektissa.

verhotuunaus 4

Eli pieleen meni ja kunnolla. No, syyslomaviikolle ainakin jotain ohjelmaa, kun  metsästetään lastenhuoneeseen uusia verhoja! Ne mustavalkoiset lähtevät nimittäin joka tapauksessa! 🙂

Kivaa perjantaita!


Iski ihan hirveä inspis!

15.10.2015

Kiitos tuon eilisen postauksen, johon sain taas toiveen postailla lastenhuonesisustusta, tajusin, että lastenhuoneelle ei ole tapahtunut mitään sitten viime helmikuun, kun laitoin Goovy Magnets puputapetin (löytyy täältä) Klaaran sängyn taakse.

Meillähän on se tilanne, että samaan huoneeseen on mahdutettu sekä ekaluokkalainen, että pikkusisko. Sinänsä järjestely toimii hyvin, sillä huoneessa lähinnä nukutaan. Tai oikeammin Klaara menee sinne illalla nukkumaan ja poika kannetaan sitten meidän sängystä myöhemmin omaan petiinsä. Koska isoveli haluaa lukea vielä sängyssä (ja muutenkin nukkua meidän aikuisten pedissä), on järjestely toiminut hyvin ja pienempi saa rauhassa nukahtaa pimeään, kun toinen vielä kopistelee kirjojensa kanssa.

Suunnitteilla on kylmän vintin käyttöönotto, ja jonkinlaisen poikaboxin (tai tyttöboxin) rakentaminen vinon katon alle, mutta alusta alkaen oli selvää, ettei mikään laajentaminen kuuluisi ensimmäiseen viisivuotissuunnitelmaamme, josta nyt siis on eletty jo kolme vuotta. (Aika rientää!) Jatkossakin makuuhuoneet pysyisivät yläkerrassa ja alakerta jäisi muuhun käyttöön.

Koska meillä on suuri keittiö, keskittyy arkinen elämä yleensä sinne. Keittiössä tehdään läksyt, pelataan, leikitään ja säilytetään myös leluja. Tai no, osaa leluista, ja aina välillä on pakko vaatia, että kertynyttä tavaramäärä kannetaan välillä yläkertaan. 🙂 Meillä siis keittiö, johon vieraidenkin kanssa useimmiten jämähdetään, on välillä automattojen, pikkuautojen ja isompien Legojen vallassa. Varsinaiseen lastenhuoneeseen jää näin ollen nukkuminen, lelu- ja vaatesäilytys, sekä jotkin leikit, kuten vaikka pienemmät Lego-jutut.

Näissä kuvissa, jotka blogista nappasin, on aika hyvin juuri sitä tunnelmaa, mitä lastenhuoneeseen haluan, mutta selailemalla kategoriaa lastenhuoneessa, huomaatte, että fiilis ei ole niin vallitseva, ja huone on oikeastaan vähän sellainen kaikkien tyylien sekamelska. Yksi itseäni eniten ärsyttänyt juttu (toki heti sähköjen puuttumisen jälkeen!) on lastenhuoneen pitkät verhot. Mustavalkoraidalliset kankaat kun eivät ole miellyttäneet silmääni oikeastaan tähän kotiin muutettuamme ollenkaan. Siitä huolimatta ne vain ovat jämähtäneet paikalleen.

Mutta, nyt kuulkaan iski tolkuton inspis! Verhoista on päästävä eroon ihan heti ensimmäisenä, ja koska tarjonta meidän hoodeilla ei ole parhaimmasta päästä, kaivoin esiin parin valkoisia, pitkiä ja paksuja, puuvillaverhoja, jotka hankittiin aikoinaan väliaikaiseen kotiimme. Ihan valkoinen (tai luonnonvalkoinen) ei just nyt napannut, mutta kaupasta kipaisin pari pakettia myyränharmaata tekstiiliväriä, ja nyt verhot kieppuvat pesukoneessa. Katsotaan, mitä tulee. Väriaine oli mulle ihan uutta merkkiä, joten jännitän nyt hiukan itsekin lopputulosta. Toisaalta, jos verho-ongelma on ratkaistu 15 eurolla, ei lainkaan paha!

Mutta sitten siihen muuhun sisustamiseen! Selailin Nougat -nettikaupan valikoimia, ja poimin joitakin juttuja, jotka ovat mieleeni. Eli asioita joilla voisin koittaa taikoa lastenhuoneeseen vähän enemmän sitä fiilistä, jota silmäni kaipaa.

Numero74 on tuotemerkki, jonka valikoimissa on tosi ihania puuvillatekstiilejä ja pieniä lastenhuoneen piristyksiä. Kaikki sellaisessa suloisen harmonisessa värimaailmassa. Ylimmässä kuvassa näkyykin tuo Klaaran viirinauha ja sängyllä lepäävä tähtityyny. Tähtityynyjä voisi olla enemmänkin, ja harmaa päiväpeitto hiukan myös himottaisi. Mustilla lelukoreilla voisi heittää vesilintua ja tilalle hommata Tellkiddon hauskoja paperisäkkejä. Keittiössäkin kun paperisäkit toimivat loistavasti lelujen säilytyksessä. Näissä kuvitus olisi vain vähän enemmän lasten maailmasta, ja pojallekin Batman-teema kelpaisi varmasti. Ikean värikkäät lastentaulut voisi vaihtaa johonkin vähän rauhallisempaan, ja Mrs Mighetto -printtejä olen himoinnut jo pitkään. Samoin tykkäilen noista Lovedales Studion Cat-printeistä. Ja, mikäli nyt olisi sitä pätäkkää laittaa lastenhuoneeseen ihan älyttömästi, hommaisin kattoon vielä tuon Paris au mois d´aout tekstiilivalaisimen. Mutta, tässä se on nyt valitettavasti vain siksi, että sain täydellisen ruudukon kollaasiini. 😉

idNougat Mini -lapset

Ja sitten ne kaikki isommat jutut, mitä kevyt sisustaminen tietysti vaatisi myös. Eli sähköt pitäisi vetää huoneeseen ensitilassa (nyt toimivat jatkojohdolla), ja sitten tietty listoittaa jne. Mutta seinien suhteen olen vähän alkanut pohtia eri vaihtoehtoja valkoisen rinnalla. Tapettia en oikein uskaltaisi huoneeseen edelleenkään laittaa, sillä Klaara varmaan tuhoaisi sen tosi nopeasti repimällä, mutta rakkauteni kalkkimaaleihin on saanut miettimään, olisiko elävä maalipinta ehkä myös lastenhuoneen pelastus. Toisaalta tykkään myös tuosta magneettitapetista ja pilkuista. Hhhmmm, tätä pitää tosiaan pohtia!

Nyt mä kuitenkin jatkan noiden verhojen odottelua. Lupaan raportoida lopputuloksesta! 🙂

Torstaita!


Puolen vuoden harkinta-aika

14.10.2015

Kas päivää taasen!

Ikkunoiden pesussa, tai oikeammin ikkunoiden pesun suunnittelussa, on se pieni vika, että likaisuus ottaa aivoon, kun aurinko paistaa suoraan lasiin, mutta ongelma ei oikeastaan ylitä ärsytyskynnystä kun aurinko kiertää kulman taakse, ja lasit olisivat otollisessa tilassa pesua ajatellen. Homma menee niin, että keittiön valoaukot huutavat pesua aamupäivällä, mutta iltapäivällä kun työhön auringon puolesta voisi ryhtyä, mua ei kiinnosta tai häiritse niiden sotkuisuus ollenkaan. 🙂

Tämänkaltainen mielestä siirtäminen ja asioiden lykkäys on vaivannut mua jo jonkin aikaa. Mulla on nimittäin ollut puolisen vuotta äitini nahkasaapikkaat vaatehuoneessa, koska lupasin toimittaa ne suutarille. Jep, puoli vuotta! Samalla olin ajatellut viedä yhdet omat, käyttämättä jääneet nilkkurit, suutarin paranneltaviksi, koska pohjat ovat silkinsileät, ja kivasta ulkonäöstään huolimatta, kengät ovat mahdottomat käyttää.

Mutta hei, asia kerrallaan! Tänään nimittäin poikkesin suutarin luona (nappasi aikaani viisi minuuttia), ja viikon päästä pitäisi olla kaksi kenkäparia valmiina noudettavaksi. Tosin ei kauheasti lohduta ajatella, että tällä taktiikalla saan ne samperin ikkunat puhtaiksi ensi keväänä! 🙂

rappusilla 2

Viimeisen puolen vuoden aikana olen toki ehtinyt hautomaan paljon muitakin asioita, kuin äidin nahkasaappaita. Moni juttu liittyy ihmissuhteisiin, terveyteen ja muihin henkilökohtaisen elämän osa-alueisiin, joita meille ihan jokaiselle tipahtelee pyytämättä ja yllättäin, mutta yksi niistä on kuitenkin blogi. Kuten varmaan olette huomanneet, tässä samassa ajassa moni kiva blogi on sulkenut ovensa, toiset avanneet ovensa uudelleen ja toiset sitten vain jääneet elämään hiljaiseloa. Joskus aikoinaan väitettiin, että blogin elinkaari mahtuu kolmeen vuoteen, mutta mielestäni väittämä on tullut todistettua vääräksi jo moneen kertaan. Kalenterin lehtien kääntymistä enemmän, jokaisen päätökseen vaikuttaa varmasti juuri se oma elämä ja elämäntilanne.
Itselleni on koko tämän ajan ollut täysin selvää, että tahdon tehdä blogia, mutta välillä kysymys voinko, jaksanko tai pystynkö, jatkamaan bloggaamista on kummitellut mielessäni. Tästä syystä päätin kesällä himmailla bloggaustahtia ja käyttää kaiken säästyvän ajan sen henkilökohtaisemman elämän elämiseen, sillä tiedän, että harvalla bloginsa sulkeneella bloggaajalla se päällimmäinen syy lopetukseen on ollut puhtaasti halun tai tahdon puute.

rappusilla 3

Vaikka koko ajan olenkin halunnut jatkaa bloggaamista, huomaan, että sekin tunne on alkanut syksyn mittaan vahvistua. Hassu pieni harrastus, josta kasvoi mulle vuosien mittaan sekä työ, että äärimmäisen tärkeä henkireikä. Joidenkin mielestä (tällaiselle yli kolmekymppiselle) vähän nolokin harrastus, joka kuitenkin on vuosien ajan saanut mut tallentamaan niitä arjen pieniä kultareunuksia, ja välillä myös pakkottanut etsimään niitä. Olisihan se vähän hassua olla tekemättä sitä mistä tykkää. Ihmisen arkeen ja elämään kun mahtuu kuitenkin myös niitä juttuja, joita on vain tehtävä, vaikkei niin välittäisikään, ja kaikki me välillä sekoittamme keskenään kaksi täysin eri asiaa; Mitä me haluamme tehdä, ja mitä meidän pitäisi tehdä.

rappusilla 1

Viimeisen puolen vuoden ajan blogin lopettaminen ja ovien sulkeminen on ollut yksi vaihtoehto. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että tämä harkinta-aika on käytetty loppuun, ja kyseinen vaihtoehto tyrmätty lopullisesti. Tiedän, että kaikella on elinkaarensa, ja joskus tämäkin blogi sulkee ovensa todetessani, että kaikki sanottava on sanottu ja kuvattava kuvattu. Sen aika ei kuitenkaan ole vielä!

pöksyt ja vaarinpaita|H&M (vanhat)
kashmirneule|By Pia’s
kengät|? (vanhat)
korut|Ajlaik, Bud to Rose ja Gina Tricot

Kivaa keskiviikkoa, ja kiva kun olette edelleen siellä. ❤︎


syyssoppaa

13.10.2015

Ihanaa iltaa ystäväiset!

Nämä kirpsakat ja vilpoiset syyspäivät ovat kyllä ihan mahtavia! Aurinko on tosin paistanut viime päivinä niinkin ihanasti, että lisään loppuviikon to do -listaani ikkunoiden pesun! Äh, miten voikin olla niin likaiset pleksit!

Tänään kuitenkin vatsaa lämmitti lempeä bataatti-porkkanasosekeitto, ja mieltä hyvän ystävän seura. Huolella kypsytetyt kasvikset ja kermalla notkistettu keitto myös maistuu taivaallisen hyvältä. Syksy on ehdottomasti keittoaikaa, ja sosekeitot tuovat sopivasti vaihtelua arkeen.

Mun lemppareita on hernekeiton lisäksi purjo-perunasoppa, ja chili-bataattisoppa. Niin, ja tämä porkkanan ja bataatin pippurinen yhdistelmä. Makua ja energiapitoisuutta voi säätää helposti valitsemalla joko tavallisen kerman, ruokakerman tai kookoskerman. Itse oikaisin nyt maustettujen ruokakermojen avulla ja käytin sekä yrttimaustettua, että pippurimaustettua valmiskermaa. Makua saa lisää maustetuista krutongeista, tuoreista yrteistä ja pekonirullista.

Kasvissosekeitto parillakin eri tapaa. Lihaton ja lihallinen veriso kuvissa. 🙂

Ja hei; Lisäsin tuonne blogin oikeaan laitaan äänestyspäinikkeen! Indiedays blog awards -äänestys on jälleen käynnissä, ja blogini on ehdolla kategoriassa livinspace. Todella ihanaa, mikäli päätätte antaa äänenne blogilleni! Kiitos siitä!

Suloista iltaa!


Mekkoni mun!

12.10.2015

Aurinkoista maanantaita!

Mahdollisen arkisen ankeuden ja harmauden taltuttamiseksi ajattelin, että nautitaan hetki väreistä ja laitetaan kiva arvonta pystyyn!

Osalle teistä Nova Melina ihanine käsitöineen onkin tuttu ihan blogimaailmasta, mutta blogin lisäksi Nova perusti maaliskuussa toiminimen ja pyörittää nyt suloista Karuselli -verkkokauppaa sekä työhuonemyymälää Helsingin Vallilassa osoitteessa Mäkelänkatu 15.

Kuvissa Klaaralla on yllään mekko, jonka Nova Melina meille lähetti. Just sellainen pikkutytön mekko mun makuun, ja ehdottomasti myös Klaaran makuun. Ihanat perhoshihat, kaksi nappia takana ja suloinen bambi helmassa.

Nova Melina myy, ja tuo maahan ainoana Suomessa, laadukkaita Liberty of London puuvillakankaita, joista hän myös tekee erilaisia tilaustöitä (novamelina(at)gmail.com).
Klaaran mekko on Betsy Blue -kuosia, ja ommeltu Mekkotehtaan kaavoilla. Jälki on tietysti kaunista, sillä tekijällä on pukuompelijan koulutus! 🙂

Mutta sitten arvontaan!

Nova Melina tarjoaa 30 euron lahjakortin Karuselli kauppaansa yhdelle onnekkaalle! Kerro kommenttiboksissa, mihin itse lahjakortin käyttäisit, tai mikä on oma kuosisuosikkisi, ja olet mukana!
Muista osallistua tämän viikon aikana!

Ihanaa uutta viikkoa ja aurinkoista mieltä!

Sponsoroitu/Nova Melina