Arjen pelastajia ovat ruokalajit, joita voi valmistaa kerralla sen verran enemmän, että vähintään parin päivän ruokadilemma ratkeaa yhdellä iskulla. Monesti samaa ruokaa syödään meillä kyllä useampikin päivä. Säästää aikaa, energiaa ja vaivaa. Keitot, ja varsinkin sosekeitot, ovat tässä taloudessa suosittuja, ja erilaisia variaatioita kokeillaan jatkuvasti. Ehdoton ykkönen on kuitenkin chili-bataattikeitto; Sopivan makea ja tulinen yhdistelmä.

Suuri kattila täyteen kuorittua ja pilkottua bataattia (reilu pari kiloa), mukaan muutama peruna samoin käsiteltynä. Keitä kypsiksi suolalla maustetussa vedessä.
Kaada keitinliemi talteen, ja soseuta kasvikset. Lisää joukkoon pari purkkia ruokakermaa, chilikastiketta (spice upin tulinen chilikastike on hyvää, mutta  aika vahvaa, joten kannattaa aloitaa ihan teelusikallisesta), ja lisää keitinlientä tarpeen mukaan, jotta keitto notkistuu.
Päälle esimerkiksi vuohenjuustoa ja oksa timjamia. Nam!

Ah, ihana aurinko! Täällä on nautittu ulkoilmaelämästä ja keväästä. Eilen haettiin viimeiset pihajutut vanhalta kodilta. Ekaa kertaa iski myös pieni haikeus. Itse taloa en ikävöi, mutta puutarhassa kun näki vielä oman kädenjälkensä, tuli hiukan haikea olo. Kaikki ne siellä vietetyt tunnit ja aherrus. Muistuttelin itseäni rikkaruohoista ja voikukista, ja päätin ottaa tämän kesän uudenlaisena kokemuksena. Suuntaan energiani nyt parvekeviljelyyn ja sen tuomiin haasteisiin. Sain luvan lohkaista palan ruohosipulia ryytimaasta, ja iskin sen ruukkuun.  Pienimuotoista palstaviljelyä sekin.
Tänään ollaan saapasteltu ihan muuten vain. Ja mikäs saapastellessa, kun on uudet saappaat. Ihana Johanna Wishwearilta noteerasi haikailuni Ilse Jacobsenin kumppareiden perään, ja postitti nämä minulle. Eikä muuten ole viimeaikaiset vesisateetkaan niin kovasti harmittaneet.

Muistan jonkun kommentoineen haikailuihini, että Jacobsenin lantsarit eivät olisi jalkaan hyvät tai tukevat. Oma kokemukseni on päinvastainen, mukavuudeltaan nämä menevät jopa kestosuosikkejeni Huntereiden edelle. Ja nimenomaan juuri tukevuutensa ansiosta. Kooltaan ovat kyllä aika suuria, nämä kokoa 38, vaikka normaalisti kuljen numeroa tai kahta suuremmissa.
Mutta nyt jatkamaan palstaviljelyä tuonne akvaarioon. Siellä ei saappaita onneksi tarvita, sillä asteet kapuavat taas vallan kesäisiin. Aurinkoa!

Kumpparit saatu blogin kautta.

Olen tässä käsitellyt viime viikonlopun juhlakuvasumaa, ja löysinpä joukosta kuvat myös sunnuntain juhla-asustani. Ei ehkä tyypillisintä minua (juhlin siis harvoin), mutta koska kuvat nyt on tullut otettua, laitetaan ne myös esille.
Koska tiesin, että tämänkaltaisia vaatteita ei tule kuitenkaan jatkuvasti käytettyä, halusin löytää ne edullisesti. Vaikka vaatteet eivät sinänsä kulutukselle joudukaan, niin yritin löytää myös jotain klassista, joka toimisi tarvittaessa vielä myöhemminkin. Asun molemmat osat ovatkin H&M:n mallistosta.
Itse asiassa paita vaihtui vielä ennen lähtöä, joten ihan totuudenmukainen tämä kuvasarja ei ole. Tässä kuitenkin oli tarkoitus juhlia. Pitää vain ensi kerralla muistaa, että ensin pojat ulos puhtaissa ja silitetyissä vaatteissa, omat vaihdetaan viimeisenä….

Pusero H&M, hame H&M ja jalassa synttärikorkkarit.

Ja vaikka niitä juhlia aika harvoin onkin, taisi ensimmäinen toteamus kotiin tultua, ja korkkarit pois potkaistua, olla “Onneks me ei olla saatu kutsuja edes ylppäreihin!”

Ei ole kiire eikä hoppu minnekään. Parasta sunnuntaissa. Niinkin kivaa, että joka-aamuisen kahviannoksen lisäksi nautitaan maailman epäterveellisintä pannaria omatekoisen mansikkahillon kera. Elämä maistuu!

Pannari:

4dl vehnäjauhoja

1,5dl sokeria

1tl leivinjauhetta

1tl suolaa

1tl vaniljasokeria

8dl maitoa

2 kananmunaa

100g sulatettua/juoksevaa margarinia

200-225°C ja puolisen tuntia

Ohje ei sovellu karppaajalle tai muuten niuholle terveysintoilijalle. Nautiskelijalle sitäkin paremmin!

Jokin aika sitten, blondiksi palattuani, kirjoittelin teille Color Mask -postauksen, jossa kerroin kokemuksiani KC Professionalin sävyttävistä hoitotuotteista. Postaukseni noteerattiin valmistajan päässä, ja sain mahdollisuuden tutustua myös muihin hiustenhoitosarjoihin. Yksi sarjoista, Let me be, löysi tiensä sydämeeni, ja nyt saan kivan mahdollisuuden arpoa myös viidelle teistä uusia suosikkejani.
Sarjasta löytyy shampoot, hoitoaineet ja hoitosuihkeet neljästä eri hoitolinjasta. Mikä parasta, kaikissa hoitoaineissa ja -suihkeissa on lämpö- ja värisuoja. Lisäksi kaikista tuotteista löytyy myös UV-suoja.

Saan siis arpoa viidelle onnekkaalle osallistujalle kolmen tuotteen Let me be -setin, johon kuuluu shampoo, hoitoainen ja hoitosuihke. Kerro kommentissasi, minkä hoitolinjan tuotteet toivoisit voittavasi. Tuotteet ja niiden kuvaukset näet tästä.

Arvonta-aikaa on lauantaihin 12. 5. 2012, eli viikko. Ilmoittelen viiden onnekkaan nimet tai nimimerkit sunnuntaina 13.5.

Arpaonnea kaikille tasapuolisesti! Täällä Bellassahan kaikilla on yhtäläiset oikeudet kommentoida!

Ollaanhan me yhdessä pannulla paistettu ties mitä, kokattu alasti ja puserrettu kirsikkatomaatteja nyrkeissämme niin, että siivoamista on ollut keittiön lisäksi myös olkkarin puolella Mutta nyt me myös maustetaan ruokaa. Joo, minä ja Jamie. Oliverin Jamie.
Mies on tosiaan tehnyt itsestään tavaramerkin, sitä ei käy kiistäminen. On paistinpannua, kodinkonetta, keittokirjaa, ruokaohjelmaa ja koululaisten pelastusoperaatioita. Nyt on myös mausteet, tuoreet yrtit. Mutta mä tykkään tuosta Jamiesta. Pidän siitä ruuanlaittotyylistä, ja ohjeet on kivoja. Noin niin kuin sovellettuna omaan makuun. En jaksa tuijottaa keittiössä keittokirjaa. Ruoka tehdään kokkaamalla, nälkä hankitaan lukemalla keittokirjaa.
Olen jopa niinkin heikko luonne, että kun paikallisen marketin tiskistä löytyy Jamie Oliverin yrtit, kapsahdan heti. Ei puhettakaan, että tänä vuonna timjamit kasvatettaisiin itse. Mitä järkeä, kun Jamie on tehnyt sen puolestani! Ja joka kerta maustaessani uunikasviksia, tunnen kuin tekisin hommaani tuon ässää söpösti sihauttelevan ammattilaisen kanssa. Voitte kuvitella, että porkkana maistuu paljon paremmalta!

Ensi vuonna ostan siemenet ja multaa. Kokkaan sitten vaikka alasti.

Päivä alkoi tosi kasuaalisti heti aamulla kolmen tunnin reippailulla leikkipuistossa, mutta jotta uskottavuus säilyisi (ja mielenterveys myös) vietetään loppupäivä jossain muussa kuin ulkoiluvaatteissa.
Illan ja iltapäivän ohjelma ei oikeastaan ole vielä edes selvillä, mutta jotain kivaa pitää kehittää, koska päivä on pikkusen spesiaali, ja vaatii jotain erottuakseen eilisestä. Kauppareissut pitää hoitaa joka tapauksessa alta, joten jalkaan huomaamattomat housut (“ai, mä katoin, ettei sulla ole housuja ollenkaan”), ja jälleen tummansinistä kera ruskeiden asusteiden. Uudet Aiglen kengät mätsäävät vanhaan laukkuun just eikä melkein (toisin kuin vyö, jonka olisi voinut vaihtaa), ja olivatkin hankintalistalla juuri sen vuoksi. Järkiostos; Laadukkaat “mukavuuskengät”.

Taustalla näkyy meidän kolkkoakin kolkompi partsi (näyttää lähinnä bunkkerilta tässä vaiheessa), jonka aion viikonlopun aikana taikoa useamman asteen viihtyisämmäksi. Edessä siis reissu puutarhamyymälään ja dekodeeraamista. Kalusteiden hakua, ruukkuistutuksia ja muuta hienosäätöä. Ihan kivaa. Lopputulosta sitten ensi viikolla!

Muistatteko vielä postaukseni Ikean Godmorgon -säilytyslaatikoista. Myönnän, olen hulluna kaikenlaiseen järkevään ja käytännölliseen säilytykseen. Lisäksi tavaroiden säilyttämisen pitäisi vielä olla hyvän näköistä. Väliaikaiskodissamme  ei valitettavasti toteudu noista oikeastaan mikään. Kylpyhuoneessa on olematon määrä kiinteää säilytystilaa, ja kaikki irtoroina pitääkin säilyttää kylppärin avohyllyllä. Ja sitä roinaahan naisihmiselle kertyy. Yksittäiset putellit hyllyllä on paitsi levottoman näköisiä, hankaloittavat siivoamista ja putoilevat helposti lattialle.

Koska tuon Godmorgon -sarjan loput tuotteet olivat joko kalusteita tai niihin tarkoitettuja lisävarusteita, eikä näin ollen sopineet tarpeisiini, löytyi apu Ikean keittiöosastolta. Lisää näppäriä muovilaatikoita varsin tyylikkäässä muodossa; Valkoiset Rationell Variera -laatikot. Nämä on oikeastaan niin kivat, että avohylly systeemi ei edes haittaa. Kooltaan pienemmät kätkevät sisäänsä voiteet ja muut pienet pakkaukset, suurempiin olen säilönyt erilaiset hiustenhoito- ja muotoilutuotteet.

Ylistys muoville? Joo, taisi olla. Odotan päivää, jona Tupperwaren salaisuus aukeaa mulle….

Se olis perjantai! Mahtavaa päivää ja hyvää huomenta!

Ajattelin aluksi otsikoida tämän ensimmäisen postaukseni Bellassa tyyliin; “uusi aloitus” tai “puhtaalta pöydältä”. Hetken mietittyäni, tulin siihen tulokseen, etten ole aloittamassa uudelleen, saati puhtaalta pöydältä. Sama vanha blogi on ainoastaan nyt uudessa osoitteessa, sisältö taitaa pysyä kutakuinkin entisellään. Eli, halutessaan tämän ilta-auringossa kävelyn voi alaotsikoida jonkinlaiseksi “uudessa osoitteessa -postaukseksi”.

Blogin muuttaminen on ollut välillä stressaavaa samaan tapaan kuin muuttaminen yleensäkin. Hiukan on jännittänyt (ja pelottanutkin), mutta olo alkaa vihdoin tasaantua. Puikoissa on ammattilaiset, mun hommani on vain blogata. Ihan niin kuin ennenkin. Tutulta näyttää blogikin, ulkoasu on mulle tuttu ja turvallinen, vähän kuin olisi oman sohvansa kantanut uuteen osoitteeseen.

Kuvia meidän eiliseltä sunny walkilta. Ihanat maisemat (ja mikä parasta, tuo rantabulevardi näkyy myös meidän keittiön ikkunasta). Kevät on tullut, maisema vihertää ja luonto herää. Tästä on hyvä jatkaa, aloittaa Bellassa. Edelleen blogi kertoo tavallisesta elämästä ja arjesta, yhdestä perspektiivistä katsottuna. Koko totuutta on turha odottaa, yritän kasata itselleni tärkeitä juttuja, asioita, joista innostun tai tulen hyvälle tuulelle. Kiva olisi, jos hyvää mieltä saisi annettua myös teille.

Ihanaa, että löysitte paikalle! Ilman teitä tässä kai ei ole mitään järkeäkään. Tervetuloa, toivon että viihdytte!

 

***