Oikein ihanaa torstaita ja kansainvälistä kanelipullapäivää. Tai korvapuustipäivää, kuten meillä täällä Suomessa kai kuuluisi asia muotoilla. Kyllä niitä pullia sen verran sitten kuitenkin jäi, että saadaan tänäänkin vielä herkutella. Ja mitä tulee tällaiseen pullan omaan päivään, tykkään ihan hirmuisesti kun perinteisiä ja yksinkertaisia asioita nostetaan ja pidetään ylhäällä. Tänään on ollut kiva seurata Instagramista kaikkia niitä herkullisia pullakuvia ja tietysti myös erilaisia variaatioita perinteisestä pullasta. Olen ehdottomasti pullatyttö!

Mutta hei, kiitos kovasti tuosta eilisen postauksen vastaanotosta. Sain sen myötä muutaman tosi ihanan viestin, ja tänään sai aloittaa uuden päivän hyvällä mielellä. Tykkään kovasti siitäkin, että täällä blogissa voi käsitellä ja puhua aika perinteisistä jutuista, ettekä te odota multa mitään hirveän suurta, uutta tai yllättävän ihmeellistä. Koska elämä aika harvoin on mitään noista. Se on tavallista ja joskus vähän harmaatakin, mutta sitten pitää vain osata nähdä ne kultareunukset sen tavallisen elämän ympärillä. Tai pitää osata pomia ne rusinat sieltä pullasta, kuten ehkä tällaisena pullapäivänä pitäisi asia ilmaista. 🙂

Tämä meidän nykyinen elämänmeno on pitkälti sitä, että verkkokalvojamme tykitetään aamusta iltaan täydellisyydellä. On täydellisiä koteja,sisustuksia, vartaloita, vaimoja, aviomiehiä… Ylipäätään täydellistä elämää. Vaikka eihän se niin mene. Kukaan ei ole huolten ja murheiden yläpuolella, ja kaikilla meillä (tai ainakin valtaosalla meistä) on kuitenkin ihan tavallinen ja epätäydellinen elämä. Mutta elämä sinänsä ei vaadi ihmeellisyyksiä ollakseen arvokasta. Oikea asenne ja nöyrä kiitollisuus pienemmistäkin iloista vievät kyllä pitkälle.

Mutta hei, pullasta pukeutumiseen, en edes yritä rakentaa tähän väliin mitään aasinsiltaa!

Nimittäin loppuviikoksi olisi kiva alennuskoodi Lifestyle La Lunan nettikauppaan. Koodilla Emilia saatte -25% alennusta nettikaupan normaalihintaisista tuotteista viikon loppuun asti (to 4.10. – su 7.10.).

Muistatte ehkä mun viime talven luottoneuletakit, tämän vaaleanpunaisen ja harmaan. Molempia tuli käytettyä niin farkkujen kuin mekkojenkin kanssa, ja parina kesäiltanakin neuletakki kulki mukanani, vaikka ei sitten juuri käyttöön päässytkään, kiitos lämpimän kesän. Lifestyle La Lunan Tiinalla on näitä samoja neuleita jälleen myynnissä ja esimerkiksi tämä beige väri löytyy nyt nettikaupasta ja kivijalasta. Neuleet on nyt liikkeen uudistumisen kunniaksi alennuksessa (50€/kpl).

Mutta hei, nyt pesemään kahvakuulahiet pois ja sitten sohvalle katsomaan yksi Maria Wern. Kivaa iltaa ja kauniita unia!

Maanantaita ja lokakuun alkua!

Ai että, mutta tuntuu taas arki ihanalle, kun on päässyt viikonloppuna humputtamaan. Niin paljon kuin pidänkin ihan vain kotona olemisesta, itseensä käpertymiselläkin on rajansa. Koko viime viikon podin mielialaa joka olisi liputtanut kotiin jäämisen puolesta, mutta onneksi en antanut sille sisäiselle äänelle liikaa valtaa. Miksi piehtaroida arjen ankeudessa ja elämän kurjuudessa, kun asialle voi oikeasti tehdä jotain. Ja pyykkivuorten yli ja lasikattojen läpi pääsee kyllä juurikin heittämällä korkkarit välillä kattoon. Siitäkin huolmatta, ettei jaksaisi ihan aamuun asti tanssia. Pääasia on, että tekee tässäkin ihan vain parhaansa.

Muistatte ehkä kun kerroin viime syksynä, miten ystäväni tsemppasi minua tämän pimeän vuodenajan läpi hyvin suunnittelemallamme “irrotteluaikataululla”. Joka kuulle oli jotain kivaa ja extraa, jokin valopilkku jonka odottaminen lennätti yli arjen. Kuin itsestään sellainen toimintasuunnitelma on tekeytynyt myös tälle syksylle ja talvelle. Joka kuulle jotakin, ettei syksyn pimeys vie voittoa myös aurinkoisesta mielestä. Ja noiden pienten irtiottojen ansiosta on sitten myös ihana käpertyä siinä välissä kotiin ja arjen tasaisuuteen. Sellaiseen turvallisuuteen. Koska olen kuitenkin pohjimmiltani ihminen joka nauttii myös siitä. Kotiin käpertymisestä ja hiljaisesta rauhallisuudesta, villasukista ja kynttilöistä.

Syyskuu ei mennyt omalta osaltani ihan nappiin. Hirveästi kaikkea, sitten oksennustaudit ja muut pöpöt siihen päälle. Ja vaikka nautinkin suuresti lämpimästä syyskuun alusta, viikonlopun pakkasen puraisu jollakin tapaa puhdisti fiilistä. Nyt on ihan reilusti syksy ja ensikuun jälkeen jo joulukuukin. 🙂 Lokakuun ihan ehdoton teema olkoon kuitenkin oman hyvän olon edistäminen, sillä nyt kun arjen aikataulut jo alkavat toimia ja muuten täyteen tupatut illat ovat (toivottavasti) takana päin, aion ottaa enemmän aikaa myös itselleni.

Sain perjantaipuskaksi corokian, eli kummituspuun. Edesmennyt corokiani taisi hiipua avustetusti pois jo pari vuotta sitten, joten tämä tuntuu taas oikein kivalta kaikessa vähäeleisyydessään ja karussa fiiliksessään. Sellainen juurikin lokakuulle sopiva kasvi!

Lokakuun ensimmäisellä viikolla aion:

Lukea loppuun Håkan Nesserin Barbarotti-kvintetin viimeisen osan (pakko kai se on päätökseen saattaa, vaikka olen yrittänyt asiaa lykätä)

Noutaa kirjastosta uusimman Alan Bradleyn, (saapumisilmoitus kilahti juuri puhelimeeni) ja ahmia sen kaikella asiaan kuuluvalla paatoksella.

Nauttia kynttilöistä sekä villasukista ja (edellisiin viitaten) hetkittäin sulkea todellisuuden arkeni ulkopuolelle.

Leipoa pullaa ja nauttia sekä itse leipomisesta, että pullan syömisestä.

Tehdä syysistutuksia ja vaihtaa kuolleet kesäkukat callunoihin

Käydä jumpassa ja lenkkeillä syysmaisemista nautiskellen.

Kömpiä joka ilta ajoissa nukkumaan.

Halata, pussata ja tulla halatuksi sekä pussatuksi.

Että oikein on kiva viikko ja kuukausi tässä alkamassa. Kivoja juttuja tulossa ja silti aika ihana arkikin siinä samalla elettävänä. ♡

 

 

{ Neuletakki saatu / Lifestyle La Luna }

kaupallinen yhteistyö / Sokos

---

Heippa ihanat!

Kyllä lämpimänä alkanut syyskuu on inspiroinut pukeutumaan jopa ihan uudella tavalla syksyisesti. Yhtä aikaa kun on ollut ihana kääriytyä pehmoisiin neuleisiin, paljaat sääret ja kukkamekot ovat pitäneet ripauksen kesää pukeutumisessa. Tänään kuitenkin syksyn pukeutumista kaupallisessa yhteistyössä Sokoksen kanssa.

Hauska juttu tuo oman tyylin löytyminen. Nuorempana sitä jotenkin etsitään, sitten kun tulee ikää se oma tyylikin ehkä löytyy, mutta jotenkin musta tuntuu, että viime vuosien saatossa siitä omasta vakiintuneesta tyylistä on tullut yhä koko ajan vähemmän tärkeää. Ikään kuin olen ymmärtänyt senkin, ettei minun tarvitse määrittää itseäni hirveän tarkasti. Naulata mielipidettäni tai minuuttani. Olen hyvä näin – tällaisena tai muunlaisena. Sekin on aika suuri oivallus. Toki se omanlainen tyyli ja pukeutuminen säilyy läpi elämän ja se on osa sitä minuutta. Tyyli voi kuitenkin elää ja muuttua, kertoa omaa tarinaansa elämäntilanteesta tai ajatusmaailmasta. Väittäisin, että jos nuorempana kokeileva pukeutuminen onkin itsensä etsimistä, aikuisena sitä voisi pitää enemmänkin rohkeutena.

Itse tykkään tosi kovasti jossain määrin sporttisesta pukeutumisesta. Liikunta on osa minua ja samalla myös iso osa omaa identiteettiäni. Silti vieroksun ajatusta puhtaasti urheiluvaatteissa liikkumisesta. Tykkään, että se sporttisuus tulee esiin vain hienovaraisesti. Ajattelen enemmänkin niin, että se oma indentiteettini on siellä vaatteiden alla ja antaa asuun kuin asuun sen oman osuutensa – jonkinlaisen viimeisen silauksen. Sokoksen ”Olet kokonaisuus – niin myös tyylisi” tukee mielestäni tätäkin ajatusta. Pukeutuminen on osa meitä, ja me itse olemme osa asuamme.

Pääsin stailaamaan oman syysasuni Sokoksen  monipuolisesta valikoimasta. Saman katon alta löytyy pukeutumista kaiken ikäisille ja kokoisille naisille ja tuotemerkkejäkin on kattavasti laidasta laitaan. Omaan asuuni valikoitui mulle tällä hetkellä mieluisia elementtejä; väriä, syksyn pehmeää neulemuotia, kukkakuosia ja sporttisuutta.

Klassisissa Adidaksen Gazelle -tossuissa on se pikkuinen ripaus sporttia hyvällä nostalgisella twistillä, ja kukkamekon kiiltokuvaruusut mustalla pohjalla (Pieces) luo asuun sopivasti tyttömäisen pohjan.
Rakastan erilaisia neuleita ja juurikin tällaisia muhkeita ja villaisia. Filippa K:n neule on kuin juuri puikoilta nostettu ja vie asun kuin asun vahvasti syksyyn. Lämmin neule on myös loistava takin korvike kun sää ei vielä vaadi varsinaisia ulkovaatteita, mutta Suomessa laadukkaat neuleet sopivat kyllä vaatekaapin peruspilariksi oikeasti syksyn lisäksi ihan koko vuoden ympäri.
Jonkinlainen rakastuminen väreihin on värittänyt pukeutumistani jo jonkin aikaa. Vihreä, keltainen ja kirkas punainen on nyt saanut rinnallaan myös erilaisen suhtautumisen siniseen väriin. Farkkutytön turvallinen sininen on vaihtunut koko sinisen skaalan. Tuo sininen Pieces -käsilaukku on mielestäni kuin piste iin päällä. Raikas lisä hempeiden sävyjen rinnalle. Pikkuisen rokkaava fiilis laukussa tuo sopivasti asennetta myös noihin kiiltokuvaruusuihin.

Tämän hetken juttu on myös jonkinlainen kerroksellisuus pukeutumisessa. Perinteisten sukkahousujen sijaan tämäkin asu lämpenee mielestäni parhaiten nilkkasukilla ja mutsifarkuilla. Nyt sukat saavat näkyä ja niissä saa olla sekä väriä, että kimmalletta. Edelleen vahva ei paljaille nilkoille ja talvelle!

Tämän päivän rikkaus on ehdottomasti se, ettei tietyn ikäiseltä naiselta enää odoteta tietynlaista pukeutumista. Ihmisellä on vapaus ilmaista itseään vaatteilla ja omalla ulkonäöllään ikään ja sukupuoleen katsomatta. Polvet saavat näkyä ja kukkamekkoonkin on luvallista yhdistää tennarit. Tätä vapautta kannattaa ehdottomasti hyödyntää ja omaa minäänsä tuoda rohkeasti esiin myös pukeutumisella!

Heipsan!

Onhan se oikeesti aika ihanaa, että syyskuussa voi kulkea paljain säärin! Ja kelit ovat nyt jopa paremmat kuin viime kesänä monena heinäkuun päivänä. Tämän aurinkoisen ja lämpimän ajanjakson kun miinustaa siitä elokuun ja tammikuun välisestä pimeästä, kylmästä ja sateisesta kaudesta, on lopputulos enemmän kuin mieleeni. Syksy makuuni!

Mitä tulee pukeutumiseen, nyt on tosiaankin nähtävissä asua moneen makuun. Silmiini osui eilen Helsingissä nuori nainen, joka oli verhoutunut villakangastakkiin, paksuun kaulahuiviin, pipoon ja hanskoihin. Toki aamut ovat viileitä ja kylmiäkin, mutta jokseenkin tuosta flunssasta toivuttuani olen kyllä kokenut kelit vielä ainakin kohtalaisen kesäisinä. Jos mekkokelejä on tarjolla, yritän hyödyntää ihan jokaisen päivän.

Mä olen tänään mässännyt luumuilla. Tai kriikunoilla oikeastaan. Viime vuonna satoa tuli vähän huonommin, mutta tänä vuonna ne kaikkein vanhimmatkin oksat kannattelevat huikeaa määrää hedelmiä. Silti taitaa ihan jokainen päätyä suuhun, parhaita kun ne ovat juurikin näin.
Joillekin kriikunoiden tapa levitä juuriversoistaan on sietämätön, ja sanotaan, että puusta on liki mahdoton päästä eroon. Meillä suurin osa versoista ajellaan ihan leikkurilla nurmikon mukana, mutta muutaman olemme viime vuosian jättäneet myös kasvamaan. Kun kuusi vuotta sitten muutimme tänne, oli pihassa kolme nuorta kriikunan taimea, joille oli annettu kasvumahdollisuus samaan tapaan. Tänä vuonna niistä yhteen tuli jo hedelmiä. Enemmänkin päänvaivaa itselleni tuottaa tuo joka paikasta versoava villivadelma. Sitä on nimittäin ihan jokaisessa perennapenkissä ja tontinrajatkin tuntuvat koko ajan tulevan lähemmäs taloa, kiitos vattujen. 🙂

Mutta hei, toivottavasti nämä kelit jatkuvat vielä pitkään. Moni mekko tykkää ihan varmasti tällaisesta syystuuletuksesta! Mutta nyt nukkumaan. 🙂

Hellurei ja perjantaita!

Ihan ensimmäinen kunnon arkiviikko takana. Ja tuntuu muuten kivalta! Flunssat on sairasteltu ja elämisen rytmi on palannut. Samalla tietysti koko arjen kirjo harrastuksineen päivineen. Enkä epäile lainkaan, etteikö tänään kun viimeiset aikataulut ja kuljetukset on viety kunnialla läpi, myös viikonloppu tulisi ihan tarpeeseen.

Arjen huomaa ihan parhaiten kyllä siitä, miltä koti näin perjantaina näyttää. Keittiön pöydällä on pinot puhtaita viikattuja vaatteita, sillä kukaan ei ole saanut niitä kulkemaan siitä eteenpäin. Tiskipöydällä kasa juomapulloja kuivumassa, ja eteinen joka pursuaa kenkiä. Sitten on reppua ja mailaa, tossua, kassia ja soitinta. Se kaikki on helppo rajata pois kuvasta, mutta todellisuudessa tuo raivaus saattaa vaatia vielä tänään myös ihan konkreettista työtä. 🙂

Mä olen aina tykännyt eläinprinteistä. Muistan joskus tosi tosi nuorena ostaneeni jo edesmenneestä Seppälästä sellaiset leopardikuvioiset rintsikat, joille siskoni nauroi katkeamatta. Itse asiassa se kuosi oli sellainen tosi nykyaikainen (tarkoitan nyt tätä päivää), ja ottaisin vastaavat liivit nytkin enemmän kuin mielelläni. Mutta siis tykkään näistä printeistä edelleen, ja nyt kesän aikana sain ihan valtavan himotuksen tähän Neo Noirin leo-hameeseen. Selasin nettikaupan toisensa jälkeen ja jouduin ikäväkseni kuitenkin pettymään kun hame olikin sitten joka paikasta loppu. Onnekseni Lifestyle La Luna sai kuitenkin tilattua vielä muutaman kappaleen kyseistä hametta ja sain viimein tyydytyksen hamehimooni.

Se on mun mielestä sopivasti rock ja chic! Ja kiva just näin vähän väriä ympärillään. Olin eilen aamulla lähdössä yhteen työjuttuun noissa punaisissa kengissäni ja Klaara sanoi, että ne on tontun kengät. Kieltämättä ne on aika jouluiset (ainakin väriltään) ja vähän jopa kärjistään tonttulookkia, tai no, ainakin terävät. Kengät on H&M Premium Quality -mallistosta vuoden takaa. Matalakantaiset mokkakengät, oikein kivat ihan farkkujenkin kanssa.

Mutta hei, alekoodia lupasi otsikko ja täältä pesee:

Koodilla uusikuu saat -25% alennusta kaikista Lifestyle La Lunan normaalihintaisista tuotteista. Koodi ja alennus ovat voimassa tiistaihin 4.9. 2018 (klo 23.59) asti.

Oikein lokoisan makoisaa viikonloppua! Nuorimmainen käynnisti juuri imurin, joten taidat mennä ja ottaa osaa talkoisiin. 🙂

Heippa!

Aika ihania omalla tavallaan nuo koivujen keltaiseksi muuttuneet oksat. Siellä vihreyden keskellä ne muistuttavat tulevasta. Ja samaan aikaan kuin ilmassa leijailevat keltaiset lehdet ovat sillä omalla erityisellä tavallaan kauniita, tekee ne myös olon jollakin tapaa haikeaksi. Pitkä kuuma kesä on ihan oikeasti takana päin ja syksy edessä.

Melkein pari viikkoa meni flunssassa ja samaan aikaan kun vetämätön olo harmitti, tiesin kyllä, että syy taudin pitkittymiseen oli kokonaan itsessäni. Olisi pitänyt osata pysähtyä heti kuumeen iskiessä, eikä vain jatkaa kuin mitään ei olisikaan. No, taas tuli opittua. Ja nyt vihdoin tuntuu, että elämä alkaa taas palata uomalleen. Mutta pahinta tuossa pariviikkoisessa on ehdottomasti ollut se vaikutus korvien väliin. Ihan pienetkin asiat harmittaa enemmän kuin tavallisesti, ja sitä jotenkin vajoaa sellaiseen negatiivisuuteen. Ja ihan tyhmäähän se on, sillä asenne ratkaisee yleensä eniten myös näissä jutuissa.

Tajusin viikonloppuna, että velttoa oloa ja kireitä lihaksiakin enemmän pääni kaipasi jo jonkinlaista tuuletusta. Niinpä eilen, kun sain isomummun tänne illaksi ja pääsin itse pitkästä aikaa jumppaan, tuntui kuin elämä olisi ihan yht’äkkiä taas palannut raiteilleen. Liikunta on mulle ehdottomasti paras tapa tuulettaa päätä ja korvien väliä. Vaikka sitten ottaisikin vähän rauhallisemmin ja hyväksyisi, ettei kunto ole vielä ihan täysin kohdillaan. Mutta se, että ajatuksille antaa vähän happea hyvän ystävän seurassa on erinomainen lääke miltei oloon kuin oloon.

Se on niin iso juttu tuo asenne. Oli kyseessä sitten sitkeä flunssa tai vakavampi sairaus, positiivinen asenne auttaa jaksamaan huomattavasti paremmin kuin tilanteen surkuttelu. Ja hei, elämän asenteella ylipäätään on ihan älyttömän suuri merkitys. Tätä jäin illalla miettimään kiitollisuudessani. Ollaan oikeasti ihan älyttömän onnellisia, kun lapsilla on isomummu, joka ajaa tänne mielellään ja tuo vielä mukanaan vadillisen vasta paistettuja lettuja. Kunpa itsekin saisi pidettyä sen saman valon ja positiivisen asenteen elämässä ja ajatusmaailmassaan vielä vuosienkin päästä.

Mitä vielä tulee tuohon asenteeseen, niin pakko myöntää, että tällaiselle syysmasikseen taipuvaiselle asennesyksy on ehdottomasti paras lääke pimeyden ja apeuden karkottamiseen. Kun oikean asennoitumisen aloittaa jo ajoissa, ja opettelee ihan kaikki hyggekikat, pimeä vuodenaikakin on voitettavissa.

Kivaa keskiviikkoa ja positiivista mieltä! ♡

Maanantaita!

Hassun kolean päivän tähän viikon alkuun tempaisikin, melken tuli aamulla jopa syksyinen fiilis. Uusi viikko on kuitenkin kiva aloittaa onnistuneen ja rentouttavan viikonlopun jälkeen, ja kaikkineen mennyt viikonloppu oli juurikin sitä. Isolla porukalla koottu herkkupöytä ystävän kauniilla kesämökillä, roseeviniä kesäillassa ja yöllistä fillarointia otsalampun valossa. Sikeästi nukuttuja yöunia, hetkiä hyvän kirjan parissa, aikaa perheenkesken, nimipäiväpavlovaa ja jalkapalloa. Ei valittamista! Ja jotta arki ei olisi liian harmaata, tänään jatketaan sirkuksessa. 🙂

Maanantain top 3:

Hiuspannat, joiden helppouden olen löytänyt jälleen vuosien tauon jälkeen! Olen oikeastaan luopunut kaikista muotoilutuotteista hiuksissani, enkä enää edes kaipaa turhia kemikaaleja. Polkkatukkaan saa kivat kiharat ihan vain laittamalla hiukset jonkinlaiselle sykerölle vähän kosteina, ja toisaalta kun hiukset yltävät vielä kiinni, niitä tulee usein myös pidettyä jonkinlaisella ponnarin tapaisella. Päässäni ei oikein koskaan ole tahtonut pysyä erilaiset huivit ja olenkin miettinyt, että vika on kai enemmänkin pääni muodossa kuin itse huiveissa. Nämä kangaspäälysteiset hiuspannat ovat kuitenkin hauska tapa saada sitä huivifiilistä. Ja mikä ihan parasta, niillä pelastaa myös ne huonot hiuspäivät!

Edelleen vaatesuosikkini on Niinmun Design -kietaisuhame. Se on nyt ollut hankinnastaan saakka kuin päivittäinen uniformu, ja hiuskriisien lisäksi olen saanut myös vaatekriisit voitettua. Seuraksi kelpaa jopa kohta kymmenen vuotta vanha puuvillatoppi.

Koska nyt mennään mukavuus ja helppous edellä, niin mainittakoon, että myös Birkenstockin kotikenkäni kuuluvat luottokalustooni ja ne on niin mukavat, että pari kertaa olen vahingossa lähtenyt näillä kesällä kauppaankin. Ehkä tällaiset voisi kesäkenkinä ollakin, mutta nämä kyseiset ovat kyllä ihan sisäkäyttöön. Juurikin kirsikaksi niiden maanantaipäivien päälle, joina ei ole hiuskriisejä tai vaateongelmia.

Pahasti kuitenkin näyttää siltä, että kesätoppikelit alkavat olla takana päin ja vaatetusta on syytä alkaa miettimään vähän viileämmille päiville. Tänä aamuna kietaisin jopa aamutakin ylleni kun hipsin alakertaan. Sen verran olen päättänyt, että syksyni jatkuu mahdollisimman pitkään hame- ja mekkopainotteisena. Lämpimiä neuleita ja takkia sitten senkin edestä, mutta farkkuihin en haluaisi ihan heti joutua sonnustautumaan. Jossain määrin haluan pitää kesästä kiinni ja vaikka sitten vain totuttaa itseäni hiukan viileämpään säähän, ettei heti ensipakkasilla tarvitse kaivaa (kuvitteellista) pilkkihaalaria esiin.

Mutta ei mennä vielä kylmyyteen ja pakkasiin. Ihan vain aurinkoinen tiistai kiikarissa.

Mukavaa iltaa!

Heippa!
Toivottavasti maanantainne on mennyt mukavasti. Oma päiväni on ollut täynnä ohjelmaa, ja lisähaastetta on tuonut rikkinäinen läppärin latausjohto. Sellaisia kun ei saa täältä noin vain uusia. Onneksi äiti suostui lainaamaan omaa piuhaansa, ja sain kuin sainkin koneeni taas illalla toimimaan. Silloin kun oikein ihan todella tarvitsee kannettavaa, niin eikös sitten vain tulekin jotakin tällaista. Loppuhyvin ja kaikki hyvin. Se on tärkeintä.

Helteet vaihtuivat vähän enemmän “normaalimpaan” kesäsäähän, ja myönnetäköön, että olen nautiskut ihan vähän siitäkin. Ei sillä, etten pitäisi lämmöstä, mutta vaihteeksi tuntui tuo vilpoinen tuulikin ihan mukavalta. Ja hei, vedimpä tänään hameen seuraksi myös neuleen ylleni!
Kerroinkin jo löytäneeni Nauvosta sen etsimäni Niinmun kietaisuhameen ja lupasin laittaa teille hameesta kuvia. No tässäpä niitä olisi. Kyseessä on siis  Brunskär -kietaisuhame, taskullinen musta pellavahame, jossa on ehkä ihan pikkuisen sellainen essufiilis. Mutta hyvällä twistillä. Ja olen muuten kulkenut noissa Niinmun pellavissa, ja vieläpä mustissa sellaisissa, viimeiset pari viikkoa todella ahkerasti. Joku voisi ehkä ajatella, että en muita vaatteita omistakaan, mutta pellava on kiva materiaali kun se ei hiosta eikä ahdista, oli sitten kuuma tai muuten vain huono olla.

Ja hei, jos musta sitten onkin vähän synkkä väri, niin olen kompensoinut tätäkin keltaisella. Kuinkas muuten, se on nyt sitten se mun hittiväri syksylle 2018. Vai voisko se olla jopa voimaväri!?

Ihan superia uutta viikkoa ja leppoisaa maanantai-iltaa!

Kaupallinen yhteistyö / Caaria

---

Ja taas ollaan elokuussa. Kesäkuukausista viimeisessä, siinä jota pitkin lasketellaan kohti syksyä. Elokuussa ehdottomasti parasta on hämärtyvät illat ja valoisat aamut. Valoisan kesän jälkeen on nimittäin ihan kivakin kun illat hämärtyvät ja pimeys laskee yön ylle. Toisaalta se pimeyden määrän maksimi olis näin elokuun alussa just hyvä. Nimittäin elokuun jälkeen se pimeys alkaakin sitten jo tympimään. Ja valoisat aamutkin voisin kuljettaa mukanani ensi kevääseen. Sitä kun lähtee ihminenkin huomattavasti paremmin käyntiin luonnonvalossa. Ihana lisä arkiaamuihin.

Sain paisuneen silmäni jo kohtalaisen hyvin hoidettua, ja kun eilen tuli vielä oikein kunnolla vettäkin ukkosen kylkiäisenä uskaltauduin illalla Lavis-tunnille puistoon. Vaan eikös himputti soikoon seuraava riesa tullut ampiaisista! (Joita on muuten ihan älyttömästi! Ja kiukkuisia!) Itse pisto nilkkaan meni vielä siinä askelkuvioihin keskittyessä, mutta jomotus alkoi jo jumpan päätyttyä ja nyt onkin sitten vuorostaan oikea nilkka turvoksissa. Tämän päivän ohjelmassa olisi vielä paitsi lääkärikäyntiä, myös vierailu ystävien mökillä. Edellisestä toivon jotakin helpotusta jälkimmäiseen, koska vaarana on, että linnoittaudun kohta täysin sisätiloihin.

Mutta ei sillä, olen kyllä ihan viihtynytkin sisällä. Alakerta kun on mukavan viileä, tekee sisällä oleminen välillä ihan hyvääkin. Yläkerrassa on edelleen kuuma, mutta tuuletin puhaltaa raikasta yöilmaa onneksi sänkyyn. Tai raikasta ja raikasta. Meillä on sellainen hienoinen kalkkunankakan tuoksu sitten tuudittamassa uneen. Huonetuoksu in real life, totesi ystäväni. 🙂

Olen tässä viime päivinä saanut pojaltani sensei-etuliitteen tavalliseen äitiin ja se sitten taas johtuu asustani, jossa olen kotona viihtynyt. Sain nimittäin ehkä maailman mukavimman ja kauneimman kotiasun, jossa kieltämättä tunnenkin olevani jonkinlainen, ainakin oleilun, mestari. Caaria on uusi merkki, jolta löytyy pellavaisia koti- ja oloasuja. Tällaisia mukavia, mutta kuitenkin katseen kestäviä vaatteita, joilla voi viettää vapaa-aikaansa pelkäämättä, että oven takana onkin yllätysvieraita. Caaria brändin takana on suomalaissyntyinen Ria, joten design on vahvasti skandinaavista, kuten on vaatteiden värimaailmakin.

Oman pukuni lisäksi sain teille mukavan alennuskoodin, jolla tilauksesta saa jo ihan tuntuvan alennuksen.
Koodilla EMILIA50 saatte -50% alennuksen Caarian verkkokaupasta (normaalihinnoista).

Mutta nyt sinne lääkäriin!

Oikein ihanaa elokuun ensimmäistä! ♡

Kesä on siitä ihanaa aikaa, että tulee oikeasti tehtyä juttuja vähän harkitsemattakin – fiilispohjalta. Eikä niiden tarvitse olla isoja asioita, mutta kuitenkin sellaisia, että muuna vuoden aikana tuskin tulisi oltua yhtä spontaani. Uskon myös, että ne parhaat kesämuistot syntyvät niistä suunnittelemattomista hetkistä. Niistä jutuista, jotka ehkä kuulostavat mitäänsanomattomilta, mutta saavat juurikin sen eletyn hetken täyttymään onnellisuuden tunteesta. Tänään muistellaan, mutta myös tehdään kesämuistoja. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lotus Nessun kanssa.

Sulje hetkeksi silmäsi ja anna leppeän kesätuulen kutittaa ihoasi. Tunne auringon tuoksu ja matkaa muistoissa lapsuuden kesiin. Mitä näet? Iloa ja naurua? Yhteisiä retkiä ja hetkiä oman perheen kanssa? Pieniä arkisia asioita vai jotakin suurempaa ja mieleenpainuvampaa?

Mun mieleen tulee ensimmäisenä, kuuma kesäpäivä ja sadetin, jonka isä laittoi kastelemaan nurmikkoa. Se, miten siitä kylmästä vesisuihkusta oli ihana juosta läpi. Sitten tulee mieleen naapurin tytön kanssa rakennettu “kesäsuihku”. Köydellä puunoksalle hinattu kastelukannu. Ja leikkimökissä nukutut yöt.
Aika tavallisia asioita, mutta hetkiä, jolloin olen varmasti ollut onnellinen. Toki meillä tehtiin ihan niitä oikeita kesälomajuttujakin, mutta silti päällimmäiseksi mieleen on painunut tällaiset pienet asiat.

Nyt lapsuuden kesämuistoja tehdään vuorostaan lapsilleni. Eletään niitä päiviä, jotka toivottavasti jäävät mieleen aurinkoisina ja onnellisina. Ja toivon todella kovasti, että itsellänikin on jonkinlainen tila noissa muistoissa. Että lapsille jäisi mieleen, miten hauskaa äidin kanssa oli silloin kesällä. Silloin kun noukittiin mustikoita mättäiltä ja syötiin matkan varrelta vadelmia. Että saisin olla mukana tallettamassa niitä arjen pieniä hetkiä ja retkiä, joita muistella vielä vuosienkin päästä. Ja juuri siksi pitäisi muistaa, että ihan jokainen päivä on merkittävä. Kesää tai lapsuuden muistoja kun ei voi ostaa yksittäisinä hetkinä. Kokonaisuus ratkaisee ja elämän helminauha rakentuu päivä ja muisto kerrallaan. Jokainen hetki on mahdollinen mukana kulkeva muisto. Niin hyvässä kuin pahassakin.

Kaikkien hienoimpienkin kesäsuunnitelmien lisäksi pitääkin kiinnittää huomiota niihin yhdessä vietettyihin hetkiin. Hypätä pyörän selkään tai kävellä päämäärättömästi kesäpäivässä katsellen ja ihaillen. Tehdä asioita, innostua, iloita ja elää. Sillä joskus ihan vain ulkona luettu satu, yhdessä leivottu mustikkapiirakka tai äidin sylissä itketty itku voi ollakin se mieleenpainuvin ja rakkain kesämuisto. Etukäteen sitä ei kuitenkaan voi tietää!

Kesän pienillekin retkille kannattaa sujauttaa mukaan Lotuksen kostea wc-paperi. Biohajoavat kosteuspyyhkeet lisäävät vessareissujen puhtautta, mutta pelastavat myös monessa muussa tilanteessa varsinkin lasten kanssa liikkuessa. Kosteaa wc-paperia on saatavilla kolme eri vaihtoehtoa Delicate Rose ja
Fresh Cucumber, jotka on miedosti hajustettuja, sekä tuoksuton Pure, josta on saatavilla myös matkakoko. Tuo matkakoko on ylipäätään tosi kätevä kuljettaa mukana. Itselläni se kulkee käsilaukussa kuukautissuojien seurassa ja lisää puhtautta erityisesti juurikin kuukautisten aikana. Tavallisen wc-paperin tapaan Lotuksen kosteat wc-paperitt on huuhdottavissa vessakäynnin yhteydessä.

Myös nenäliinat kuuluvat kesään ja kulkevat mukana tutkimusmatkoilla ja retkillä. Nenän pyyhkimisen lisäksi niillä kuivataan myös pettymyksen, kivun ja ikävän kyyneleitä ja siksi on erityisen tärkeää, että nenäliina on pehmeä. Lotus Nessu Sensitive on pehmeä, mutta sillä on myös Allergia- ja Astmaliiton Allergiatunnus. Lotus Nessu Sensitive ei sisällä haitallisia kemikaaleja, ja on valmistettu mahdollisimman pölyämättömäksi.

Oikein ihanaa uutta kesäviikkoa! Uusia kesäpäiviä ja uusia kesämuistoja, uusia hetkiä ja uusia mahdollisuuksia. Elämä on tässä ja nyt, vain muistot säilyvät. ♡