Mä taidan olla sellainen aika perustyyppi. Pidän monessakin suhteessa aika perusjutuista, mukavasta ja tasaisesta. Ei mitään ihmeellistä ja erikoista, vaan helppoa ja toimivaa. Eilen ripustellessani pyykkejä kuivumaan ja tänään selvitellesäni vaatehuonetta, huomasin selvän peruskaavan pukeutumisestani; Suosin mukavia housuja, yleensä farkkuja (mitä vanhemmat, sen mukavemmat), mutta nykyisin myös värillisiä puuvilla-/elastaanisekoitteisia pöksyjä. Mitä yläosiin tulee, omistan (ihan sairaan) paljon vaaleansinisiä paitoja, puseroita ja tunikoita. Muutamia valkoisia, ja vaalean beigeä löytyy myös. Neuleet noudattavat nekin samaa linjaa; Valkoinen, beige sininen…
Hetken ajan mietin hyllyjä tutkiessani ja vaatetankoja tuijotellessani, että onpas tylsää. Pitääkö tässä lähteä ostamaan komeroon jotain punaista, oranssia, keltaista ja vihreääkin. Ei kai. Loppujen lopuksi tämä turvallinen perusmukava kaava pelastaa aika monta aamua. Tuttu värikoodi vaatehuoneessa, ja aina on jotain päälle laitettavaa! Niin, ja pääasiahan on, että itse viihtyy!

Äiti-ihmisen perusmukava asu koostuu helpoista housuista yhdistettynä rentoon paitaan. Sään kestävä takki pelastaa silloinkin, kun olit lähes varma, ettei tänään pitänyt sataa. Iso kassi jonne mahtuu sekä omat, että muiden kuljetettavat, ja jalkaan supermukavat kengät. Huivilla voisi revitellä, mutta liikun tässäkin mieluummin mukavuusalueellani. Tämä yksilö löytyi viime keväänä miesten osastolta.

Muistatteko huivin, josta kerroin want some color -postauksessa? Muutamana päivänä olen jo uskaltanut ulos slkkihuivissa, ja piristäähän tuo muuten aika väritöntä asua ihan kivasti. Jotenkin kuitenkin tunnen itseni hiukan lentoemännäksi tuo kaulassa. (Tai toisaalta tuon laukun kanssa hiukan linja-auton rahastajaksi, mutta se ei ole lainkaan niin hohdokasta, joten pysytään ilmassa!) Vaatii vähän totuttelua, mutta toisaalta, onhan tässä nyt kaiken maailman Pan Amit suosiossa. Sovitaanko vaikka, että olis hiukan IN näyttää wannabe-lentoemolta!
Eilinen Pan Am -asu siis tässä, tänään vedin aamulla toppatakin niskaan. Hurrr…

Niin, ja kuvitellaan vielä, että noi silmäpussit olis hirveän jet lagin aiheuttamat…..

Ah, ihana aurinko! Täällä on nautittu ulkoilmaelämästä ja keväästä. Eilen haettiin viimeiset pihajutut vanhalta kodilta. Ekaa kertaa iski myös pieni haikeus. Itse taloa en ikävöi, mutta puutarhassa kun näki vielä oman kädenjälkensä, tuli hiukan haikea olo. Kaikki ne siellä vietetyt tunnit ja aherrus. Muistuttelin itseäni rikkaruohoista ja voikukista, ja päätin ottaa tämän kesän uudenlaisena kokemuksena. Suuntaan energiani nyt parvekeviljelyyn ja sen tuomiin haasteisiin. Sain luvan lohkaista palan ruohosipulia ryytimaasta, ja iskin sen ruukkuun.  Pienimuotoista palstaviljelyä sekin.
Tänään ollaan saapasteltu ihan muuten vain. Ja mikäs saapastellessa, kun on uudet saappaat. Ihana Johanna Wishwearilta noteerasi haikailuni Ilse Jacobsenin kumppareiden perään, ja postitti nämä minulle. Eikä muuten ole viimeaikaiset vesisateetkaan niin kovasti harmittaneet.

Muistan jonkun kommentoineen haikailuihini, että Jacobsenin lantsarit eivät olisi jalkaan hyvät tai tukevat. Oma kokemukseni on päinvastainen, mukavuudeltaan nämä menevät jopa kestosuosikkejeni Huntereiden edelle. Ja nimenomaan juuri tukevuutensa ansiosta. Kooltaan ovat kyllä aika suuria, nämä kokoa 38, vaikka normaalisti kuljen numeroa tai kahta suuremmissa.
Mutta nyt jatkamaan palstaviljelyä tuonne akvaarioon. Siellä ei saappaita onneksi tarvita, sillä asteet kapuavat taas vallan kesäisiin. Aurinkoa!

Kumpparit saatu blogin kautta.

Olen tässä käsitellyt viime viikonlopun juhlakuvasumaa, ja löysinpä joukosta kuvat myös sunnuntain juhla-asustani. Ei ehkä tyypillisintä minua (juhlin siis harvoin), mutta koska kuvat nyt on tullut otettua, laitetaan ne myös esille.
Koska tiesin, että tämänkaltaisia vaatteita ei tule kuitenkaan jatkuvasti käytettyä, halusin löytää ne edullisesti. Vaikka vaatteet eivät sinänsä kulutukselle joudukaan, niin yritin löytää myös jotain klassista, joka toimisi tarvittaessa vielä myöhemminkin. Asun molemmat osat ovatkin H&M:n mallistosta.
Itse asiassa paita vaihtui vielä ennen lähtöä, joten ihan totuudenmukainen tämä kuvasarja ei ole. Tässä kuitenkin oli tarkoitus juhlia. Pitää vain ensi kerralla muistaa, että ensin pojat ulos puhtaissa ja silitetyissä vaatteissa, omat vaihdetaan viimeisenä….

Pusero H&M, hame H&M ja jalassa synttärikorkkarit.

Ja vaikka niitä juhlia aika harvoin onkin, taisi ensimmäinen toteamus kotiin tultua, ja korkkarit pois potkaistua, olla “Onneks me ei olla saatu kutsuja edes ylppäreihin!”

Päivä alkoi tosi kasuaalisti heti aamulla kolmen tunnin reippailulla leikkipuistossa, mutta jotta uskottavuus säilyisi (ja mielenterveys myös) vietetään loppupäivä jossain muussa kuin ulkoiluvaatteissa.
Illan ja iltapäivän ohjelma ei oikeastaan ole vielä edes selvillä, mutta jotain kivaa pitää kehittää, koska päivä on pikkusen spesiaali, ja vaatii jotain erottuakseen eilisestä. Kauppareissut pitää hoitaa joka tapauksessa alta, joten jalkaan huomaamattomat housut (“ai, mä katoin, ettei sulla ole housuja ollenkaan”), ja jälleen tummansinistä kera ruskeiden asusteiden. Uudet Aiglen kengät mätsäävät vanhaan laukkuun just eikä melkein (toisin kuin vyö, jonka olisi voinut vaihtaa), ja olivatkin hankintalistalla juuri sen vuoksi. Järkiostos; Laadukkaat “mukavuuskengät”.

Taustalla näkyy meidän kolkkoakin kolkompi partsi (näyttää lähinnä bunkkerilta tässä vaiheessa), jonka aion viikonlopun aikana taikoa useamman asteen viihtyisämmäksi. Edessä siis reissu puutarhamyymälään ja dekodeeraamista. Kalusteiden hakua, ruukkuistutuksia ja muuta hienosäätöä. Ihan kivaa. Lopputulosta sitten ensi viikolla!

 

***

***