Olenkin jo kertonut teille hullaantumisestani pihasaunaamme terveisiä saunasta -postauksessa. Myönnän, olen yhä koukussa ja pahasti! Kuten niin monena muunakin päivänä, vei matkani tänäänkin saunaan heti lasten nukahdettua. Itkuhälytin mukaan ja löylyttelemään, voiko parempaa kesäiltaa toivoa. Parastahan tietysti on, että itkuhälytin pysyy hiljaisena! Olen löytänyt retriittini, tätä ihminen todella tarvitsee!
Iloinen saunoja ja iloisen saunojan kuivaharjausta kaipaavat kintut. Kuvia saunan hämärästä ja uusi Tine K:n korikassini nahkatähdellä. Tähän hyödynsin itse viikontakaise Nougat-alennuskoodini. Tässä hullutuksessa saunakassi on varsin perusteltu hankinta!

Huomiseksi on tiedossa täysi vastakohta tälle retriitille, mutta siitä sitten aikanaan! Ihanaa kesäiltaa sulle ja mulle!

Istuskelen kylmän kaminan vieressä ja tuijottelen vihdoin paikoilleen saatuja kirjakaappeja sisältöineen. Pidänkö niistä vai en, yritän päättää. Puolitoista vuotta ilman kirjahyllyjä ja kirjoja, taisin tottua. Puolentoista vuoden aikana meiltä katosi muutenkin värit, aloin viihtymään kovin ankeissakin sävyissä. Toisaalta, kai niihin tottuu uudelleen kun tarpeeksi tuijottelee. Kaikki sateenkaaren värit on edustettuina, on paksua ja ohutta, korkeaa ja matalaa. Mutta kukapa valitsisi luettavansa kirjan värin tai koon perusteella?! Kuka muu kuin Mickan.
Joka tapauksessa, tuijottelen vielä tovin, ennen kuin annan teidänkin vilkaista. Varsin väritön sunnuntaitervehdys siis, vaikka mehu sentään on jälleen punaista.

Tunnelmallista sunnuntai iltaa teillekin. Taidan mennä nauttimaan sateen raikastamasta kesäillasta, ja jättää värisuoran toistaiseksi ottamaan tilaansa.

Mahtavaa elokuun alkua kaikille, ja tervetuloa tänne Uusi Kuu blogin uuteen osoitteeseen!
Tiistaina kerroinkin jo blogin facebook sivuilla, että käynnissä on paitsi blogin muutto, myös lopullinen muutto tänne uuteen kotiin; Meillä on nimittäin vihdoin, puolentoista vuoden jälkeen, kaikki huonekalut ja tavarat yhdessä osoitteessa! Tämä aamu on kulunut kirjakaappien puhdistamisessa, ja tavaroiden selvittelyssä. Koko koti on suoraan sanottuna kuin muuton jäljiltä, eikä tekeminen lopu varmasti kesken.

Blogin muutto nyt ei sinänsä itseltäni vaatinut käytännön toimia juuri lainkaan, mutta luonteeltani kun olen stressiin taipuvainen, täytyy sanoa, että eilinen päivä oli aikamoista jännittämistä ja hermoilua. Pikkuisen nämä paikat täälläkin ovat vielä muuton jäljiltä, mutta eiköhän ne siitä hioudu paikoilleen. Tässä kohtaa teillä lukijoilla on tietysti myös sananvaltaa, ja mikäli huomaatte jotakin, minkä muuttaminen helpottaisi blogin lukemista, mainitkaa siitä ihmeessä! Kaiken voi varmasti korjata, tai muuttaa paremmin teitä palvelevaksi!

Koska nämä säädöt täällä vaativat kuitenkin enemmän jonkun toisen osaamista, pitäydyn itse siinä minkä parhaiten taidan. Se tarkoittaa tässä kohtaa kaaoksen selvittämistä kotona, siivousta ja paikkojen nyppimistä.
Näissä merkeissä alkaa siis tämä elokuu.
Aurinkoa ja kesäistä fiilistä kaikille!

Eilinen sadepäivä hyödynnettiin Ikeassa. Pieniä pakollisia hankintoja kuten vaateripustimia, naulakkoa ja verhotankoa. Lihapullia ja äklön makeaa puolukkahilloa. Moni muukin oli päättänyt käyttää pilvisen päivän Ikeassa, moista ruuhkaa en muista nähneeni vuosiin.
Tänään puuhastellaan kotona. Yritän päästä eteenpäin lastenhuoneen kanssa. Kalusteita oikeille paikoilleen, säilytysratkaisujen miettimistä jne. Seuraavaksi vuorossa olisi kaapin siirtäminen, yhden komeron siivous jne.

Kuvissa joitakin lastenhuoneen suosikkijuttujani: String Pocket -hylly, Egmontin koiravalaisin, Hang It All -naulakko, Ikean vanerilaatikot ja ihana värillinen Johtoin jatkojohto.

Mies on tehnyt tänään muuttoa hakemalla jälleen omaisuuttamme varastosta. Olen penkonut laatikoita ja hämmästellyt, miten olen unohtanutkin omistavani niin paljon epämääräistä roinaa. On nappia, nauhaa, maalia, kassia ja pussia. Huh, mihinkä sitä kaikkea taas säilöökään!

Ja hei, blogin muutto, se on ihan lähellä nyt! Uusi osoite on valmiina, ja odottaa enää vanhojen postauksien siirtymistä. Kieltämättä pikkuisen perhosia vatsassa!

Jatkojohto blogin kautta saatu ⎜Johtoi

Nyt just on ihan mieletön into tehdä. Tai oikeastaan mieletön into saada valmista, mutta se edellyttää sitä tekemistä.
Olen koko päivän nyppinyt tuota pikkueteisen lattiaa. Miettinyt sinä samalla, että kuinkahan monta laminaattia olisin ehtinyt samassa ajassa asentaa pieneen tilaan. Aika monta varmaan.

Tää on kyllä niin hidasta hommaa, että välillä oikein itkettää. Mutta yritän tehdä huolella, ajattelen, että ei tarvitse sitten koskaan katsella ja miettiä, että hitto kun tuokin jäi tuollaiseksi. Joku pro varmaan nauraa siellä ruudun toisella puolen mun käsityötäni, mutta naurakoot vaan. Toi lattia on joskus tasoitettu jollakin ennen kuin se on päälystetty korkilla. Paikoitellen tasoitetta on paksulti, jossain on vielä korkin pohjaakin jäljellä, kun taas toisaalta paistaa puhdas puu. Tämä ja vaatehuoneen lattia ovatkin ainoita, joita ei viime syksynä puhallettu puhtaaksi. Lähinnä sen takia, että saatiin pidettyä toinen puoli talosta puhtaana.

No, mä “puhaltelen” niitä nyt sitten. Tosin en 60 sekunnissa, mutta kyllä tää tästä!

Jeps, mutta tää nyt tästä rempparealitystä. Palailen kommentteihinne myöhemmin!

Kivaa maanantaita. Huomenna paistaa!

Viime päivinä ei juuri ole hellevaatteita tarvittu. Olen tallustellut kotona villasukissani, miettinyt syksyä, ajan kulkua, tulevia juttuja ja kaikennäköistä muutakin. Tuntuu jotenkin niin kovin haikealta katsoa kun syysleimut kukkivat kauniina, komeamaksaruoho alkaa saada hentoa punaa ylleen ja vehnäpellot muuttavat väriään. Eletään kuitenkin vasta heinäkuuta, kenties lämpimät ovat vielä tulossa, ja elokuu todistaa kesämme siirtyneen kalenterivuoden keskivaiheilta hieman eteenpäin.

Kuistilla on kuitenkin lämmin, vaikka ulkona puhaltaa kylmä tuuli. Kesäkengät odottavat kaikessa rauhassa, että uskallan taas luopua sukistani ja paljastaa varpaani. Aurinkoa ja lämpöä odottavat myös Tine K:n kesäkassi ja BeckSöndergaardin ohut puuvillahuivi. Kaikki ne merkitsevät minulle rentoa kesäelämää, loman tunnetta ja huolettomuutta.

Vanhoilla Scollin sandaaleillani on myös toinen merkitys. Samaisissa kengissä astelin ensimmäisen kerran katsomaan tätä taloa. Muistan kuinka riisuin kesäkenkäni eteiseen ja sipsuttelin paljain jaloin talossa. Mielialani oli samaan aikaan kiihtynyt, jännittynyt, mutta onnellinen. En varmaan voi koskaan luopua noista kengistä!

Kuistin valoisasta ja kesäisestä tunnelmasta pitää nyt kuitenkin siirtyä pikkueteiseen. Koneella istumisen sijaan on tehtävä jotakin, että punaruskeasta värimaailmasta päästään tähän samaan raikkauteen ja valoisuuteen, joka vallitsee verannalla.

Kenties huomenna jo lämpöisemmin terveisin! Suloista sunnuntaita!

En nyt oikein tiedä, onko tämä päivä mennyt täysin punaiselle ristille vai ei, mutta joka tapauksessa aika rennosti on otettu.
Olen alkanut hermostua etenemättömän remontin suhteen, ja tänään onkin tehty jonkinlaisia pieniä “rempan pohjustuksia”. Toimintasuunnitelma pikkueteisen, välihuoneen, kuistin ja vaatehuoneen suhteen on nyt laadittu. Seuraavaksi pitää vain hakea tarvittavat materiaalit ja alkaa oikeesti paiskimaan välillä hommiakin. Lattioiden hiomista, seinien, lattioiden ja kattojen maalaamista. Onhan sitä siinä.

Remppaa, remppakarkkia ja dekkareita. Aika kivaa sisältöä lauantaille.
Illaksi mies lupasi tehdä pitsaa, ja laittaa netflixiltä jotain jänskää pyörimään.
Sounds like a good plan!

Leppoisaa viikonloppua!

Pikku puuhasteluja, kuten Ikean vaatekaapin maalamista. Ostimme siskoltani toisen tuollaisen Ikean puisen lastevaatekaapin, ja vihdoin sain aikaiseksi tarttua pensseliin. Nyt molemmille lapsille on samanlaiset kaapit.

Mies sai tähän viikolle ylimääräisiä vapaapäiviä, ja aamulla saimme loistavan idean lähteä risteilylle. Nopeasti surffasimme viikkarin sivuille vain ja ainoastaan todetaksemme, että risteilylle ei todellakaan lähdetä niin extempore. Siellä mitään vapaita hyttejä ollut! Se siitä arjesta irtautumisesta sitten. Vaikka toisaalta, onhan tässä kotona ihan tarpeeksi hommaa, ja varmaan paljon hyödyllisempää tehdä niitä, kuin humputtaa missään risteilyillä.

Ja jos nyt ollaan täysin rehellisiä, niin mehän ei olla koko kesänä tehty oikeastaan mitään koko rempan eteen. Ei siis mitään! Ja ketuttaahan tuo, mutta toisaalta, pihassa on sitten saatu aikaiseksi sitäkin enemmän. Mutta onneksi meillä on vielä loma edessä, ja tokihan syksyä kohti mentäessä nämä sisällä tehtävät jutut alkavat taas kiinnostaa ihan uudella tavalla. Sori, syksyä ei kai saisi vielä mainita, mutta sieltä se tulee jokatapauksessa, eihän sille mitään mahda!

Mutta siis syy siihen, ettei sisustuspostauksia pahemmin ole ollut, on ihan täysin omassa viitseliäisyydessä. Nyt vain pitää tarttua itseään niskasta!

Koitan saada teillekin kuvia lastenhuoneesta, kunhan saan nämä hommat tästä valmiiksi!

Nyt takaisin sudin varteen! Kivaa päivää teille!!!

Kuten heinäkuuta ja terveisiä saunasta -postauksissa kerroinkin, otimme vihdoin oman pihasaunamme käyttöön. Ulkosaunassa on tunnelmaa ja puukiukaan löylyt ovat niin miellyttävät, että jopa minä, ei niin kovin saunaihminen, olisin viihtynyt lauteilla pidempäänkin.
Sauna käsittää meillä itse löylyhuoneen (joka on muuten mukavan tilava), sekä pukeutumistilan ja pienen eteisen, jossa tosin mahtuu lähinnä ovet aukeamaan. Saunan lauteet on edellien asukas uusinut, ja ne ovatkin hyvässä kunnossa, ja tukevan oloiset. Lauteet ja seinät on lisäksi käsitelty tummanruskealla suojalla, joka sekin on ihan ok, mutta itse olemme ajatelleet jossain vaiheessa tehdä käsittelyn vielä uudelleen, ja vaihtaa ruskea sävy hiilenmustaan.

Mitä saunatilat sitten kaipaavat:
Pukeutumistilan lattiasta pitää irroittaa vanha muovimatto, ja lattia pitää sekä hioa, että maalata. Pienen eteisen lattia kaipaa sekin kohennusta, vaikka kauniilla puulla onkin. Lisäksi eteisen ja pukeutumistilan seinät huutavat vaaleaa maalia, ikkunat verhoja ja seinät jotakin säilytysratkaisua ja naulakkoa. Myös kiukaan takana oleva betoniseinä kaipaa retron värinsä päälle vaikkapa pari kerrosta harmaata. Saunaremontti onkin sellainen varsin pienellä budjetilla hoidettava juttu, lähinnä ehostusta ja pientä fiiliksen korjaamista.

Hassun tilanteesta tekee se, että saunan ulkonäkö ei ole koskaan oikeastaan merkinnyt mulle mitään. Tai edes se, että onko talossa sauna vai ei. En siis ole koskaan aikaisemmin miettinyt, miten saunasta voisi saada viihtyisämmän!

Poimin tähän joitakin inspiskuvia Kodin Ykköseltä. Anno-sarjan puuvillaiset raitamatot esimerkiksi sopisivat loistavasti pukeutumistilan pitkään ja kapeaan lattiaan, ja kevyt matto on myös helppo pudistella puhtaaksi. Kauniita saunatekstiilejäkin löytyy Anno -tuotesarjassa, mutta pidän myös tuosta leveämpiraitaisesta Ratian versiosta.

Pukeutumistilan penkkinä toimii seinänmittainen puulaatikko, joka puolestaan kaipaa pehmeitä tyynyjä osakseen. Kaunis kokonaisuus syntyy, kun tekstiilit pyyhkeistä ja matoista istuintyynyihin toistavat samaa värimaailmaa. Tunnelma on helppo viimeistellä kauniilla, mutta toimivilla saunatarvikkeilla.

Saunan lopullinen tunnelma tehdäänkin sitten jo ihan jollakin muulla; Yhdessäolo ja rentoutuminen ovat tietenkin ne tärkeimmät jutut.

Mahtavaa perjantaita!

Ps. Koitan napata jotain “ennen” kuvia!

Näin heinäkuussa kun puoli Suomea lomailee, ja blogejakin luetaan harvakseltaan, joutuu välillä oikein väkisin miettimään, mitä niin kovin tärkeää asiaa mulla oikeastaan tänne olisikaan. Päädyin kuitenkin siihen, että päivitellään kesäelämää blogiin kuitenkin – ainakin niiden iloksi, jotka blogeja kesäisinkin kuluttavat.

Täällä on ollut tänään pelkästään aurinkoinen kesäpäivä, ja suurin osa siitä kului ihan vaan omassa pihassa. Ja ihan vain tekemättä juuri mitään! En oikeastaan ole vielä ehtinyt ulkona  puhtaasti nautiskelemaan omasta pihasta, aina kun on ollut jotakin kuokittavaa tai nypittävää. Ja olisihan ollut tänäänkin, mutta joskus on pakko ottaa rennosti ja antaa olla!

Alkuillasta kävimme järvellä uittamassa Niiloa. Pikkukalastaja narrasi kaloja, ja mustikatkin saatiin piirakkaa varten. Iltalenkin päälle istuin ylhäisessä yksinäisyydessäni omassa pihasaunassa, ja aloin ymmärtämään saunomisen filosofiaa. En ole koskaan ollut saunaihmisiä, lähinnä löylytellyt loppuraskaudesta, jonkinlainen taka-ajatus mielessäni. Nyt sisälläni alkaa kuitenkin herätä suomalainen saunoja, ymmärrän jo, miksi joku malttaa istua vain paikallaan, ja hikoilla, vaikka yhtälö on aina ennen ollut mielestäni totaalisen turha!

Tuossa juuri astellessani saunasta omaan pihaan, tuntien kesäillan raikkauden ja lintujen iltaisen viserryksen, koin ihmeellisen rauhan tunteen. Hassu juttu, että sauna, tila jonka olemassaolosta en ole aiemmin juuri välittänyt, antoi mulle sen suurimman olen tullut kotiin -fiiliksen. Siinä pyyhe ympärilläni, omaa pihaa katsellessa, meinasin melkein pakahtua onnesta. Juuri tälläistä elämän pitääkin olla!

Terveiset siis saunasta, ja onnelliselta saunojalta. Huomenna jotakin vähemmän syvällistä, lupaan!