Syy siihen, että pommitan teitä näin juhannusaattonakin on Indiedaysin ja Pori Jazz:n yhteistyö; Tänä vuonna teillä blogin lukijoilla on mahdollisuus nimittäin voittaa lippuja Pori Jazz konsertteihin!

Oletteko olleet koskaan Pori Jazzeilla? Mä olen. Monestikin, ja aion mennä tänäkin vuonna. En ole festarityyppiä, mutta tämä tapahtuma on mukava, siisti ja erilainen. Sellainen rento ja hiukan “aikuisempi”.  Toki satakuntalaisuudellakin on osuutensa asiaan.
Mukaan hyvää syötävää, salaatteja ja pikkusuolaisia. Muoviset skumppa- ja viinilasit messiin, peitto nurmikolle ja musiikkia korviin ja sielulle. Joka vuosi yhtä mukava tapa viettää kesäpäivää Porissa. Ja, vaikka sellainen aikuistenaikakin on tosi hienoa, Pori Jazz on kuitenkin tapahtuma myös koko perheelle. Meilläkin poika oli ekan kerran konsertissa 1,5 vuotiaana ja hienosti viihtyi. En ehkä muuten lähtisi lapsen kanssa Toton keikalle, mutta Porissa se oli mahdollista. 🙂

Laitoin tähän joitakin kuvia juuri tuolta vuodelta 2010, Toton keikalta. Voi kuinka pieni tuo meidän poika olikaan. Ja itsekin oli nuori ja nätti. Tai ainakin hiukan nuorempi! 🙂

Indiedays ja Pori Jazz laittavat tänä vonna yhdessä jakoon lippupaketteja, joiden arvontaan voit ottaa osaa kilpailusivulla.
Esiintyjäkaarti on tänäkin vuonna innostava; Itse odotan James Bluntin vetoa ja Jamie Cullumia, joka on käyty katsomassa aiemminkin. Koko esiintyjälistan ja ohjelman näet tästä.

Tulee ihan älyttömästi muistoja mieleen, kun alkaa ajatella kyseistä tapahtumaa. Heti tulee mieleen myös ne kesät, joina Jazzeille ei olla päästy. Syitä näihin poikkeuksiin on:
1. Mies (tai poikaystävä tuohon aikaan) oli armeijassa. 2. Olin raskaana, ja mulla oli jatkuvasti pissahätä. 3. Ei ehditty. 4. Olin raskaana ja mulla oli jatkuvasti pissahätä. 5. Ei ehditty.
Tässä siis viimmeisen 12 vuoden Pori Jazz-missaukset ja meidän kesät. 🙂 Useimmin siellä konsertissa kuitenkin on tullut käytyä, kuin oltua menemättä. Useana kesänä kahtenakin päivänä peräkkäin! 🙂
Parhaita esiintyjiä ovat varmaankin olleet Stevie Wonder ja Toto. Pidin myös Duffystä ja odotin aina näkeväni Jazzeilla Amy Winehousen, mutta toisin kävi.

Tänä vuonna jazzailemaan lähdetään Rillan kanssa. Mukaan pääsevät myös miekkoset, ja odotan ihan älyttömän hauskaa päivää. Moikatkaa ihmeessä, jos törmäätte neljään hervottomasti nauravaan aikuiseen! 🙂

Mutta nyt mä toivottelen teille kaikille oikein mukavaa juhannusta! Ja toki toivon, että törmään teistä moneen ensikuussa Porissa! 🙂

Täällä paistaa pikku sateen jälkeen. Melko tavallisen oloinen juhannussää! 🙂

Huomaathan, että arvontaan voit osallistua vain kilpailusivulla, ei tämän postauksen kautta!

 

 

Myönnän, en ole koskaan ollut kovinkaan suuri jalkapallofani. Perjantaina lupasin katsoa miehen kanssa peliä, mutta jaksoin hädin tuskin minuutin, ehkä puolet. On kuitenkin olemassa jalkapalloa, jonka parissa vietän kesäsunnuntait oikein mielelläni, eläydyn ja kannustan. Parasta mahdollista jalkapalloa!

Näissä tunnelmissa tänään. Vatsa on täytetty pitsalla ja olo on ihan veltto. Vaan eipä kai sen sunnuntai-iltana paljon muuta tarvitse ollakaan!

Leppoisaa olemista teillekin!

Tämän päivän instapoiminnat. Pihajuttuja liki kokonaan, aivan ihana päivä takana!

Instagramista voi siis seurailla meidän eloa hiukan eri vinkkelistä.

Nyt saunaan, ja sitten niiden kommenttien kimppuun!

Kaunista kesäiltaa!

Pus!

Päivä vain hujahti ohi! Näiden seurassa, melko tiiviisti. Hyvää seuraa, en valita.

Tämä toukokuu on sellainen juoksukuukausi, ja lähinnä juuri lasten menojen vuoksi. Joka päivälle on jotain, ja tuntuu, että en edes muista, mitä ihan vaan kotona oleilu on! Mulla on jääkaapin ovessa lappu, josta tarkistan koko ajan, että missä pitäisi olla ja koska. Välillä menee päivätkin sekaisin. Ehkä kesäloma sitten tuntuu enemmän lomalta, kun kiireet loppuvat ja päästään nauttimaan siitä tasaisesta arjesta. Ja kesästä! Sitähän se vain jaksaa lupailla, ja jo viikonlopulle!

Illalla juhlittiin taas yhdet kevätjuhlat. Koitin kuvailla pariskuntaa kotona, kun en saanut mitenkään mahdutettua kameraa juhlakantamuksiini. Varsin eläväistä pikkuväkeä, mutta saatiinpa isillekin joku pala illan tunnelmista tallennettua!

Huomiseksi tiedossa vähän erilaista reissaamista, mutta palataan niihin myöhemmin. Nyt; Leppoisaa iltaa!

Luin joskus aikoja sitten jostain, että bloggaaminen on so last season, ja vloggaaminen olisi sitä vastoin hirrrveän trendikästä. No, tässä muutenkaan millään aallon harjalla ratsasteta, mutta onpa tästä kirjoittamisesta myös se etu, että teidän ei tarvitse yrittää kuunnella mörinääni. Mulla on nimittäin pahoja ääniongelmia!

Nopeasti voisi ajatella, että käheä kurkku, ja Koivuniemen viskibasso, johtuisivat flunssasta, mutta mitä vielä! Olen terve kuin pukki, ääni vain on kadonnut teille tietämättömille. Mulla on ollut tälläinen ääniongelma jo vuosia. Kun ilta venyy pitkäksi, ja kulutan aikaani seurassa (luonnollisesti puhun enemmän muille kuin itselleni, eikä ongelma tule esiin, jos valvon vain itseni seurassa), mun ääni vain alkaa pikku hiljaa painua mailleen. Ikään kuin se ei jaksaisi yhtään ylitöitä.
Lauantai-ilta oli ihan normaali, tuli valvottua pikkuisen myöhempään, katselimme miehen kanssa telkkaria ja juttelimme normaalisti siinä samalla. Ääneni alkoi väsyä, enkä pitänyt sitä sen ihmeellisempänä. Mutta nyt eletään jo tiistaita, eikä ääni ole palannut. Mennyt vain huonommaksi!
Joskus aikoinaan lääkäriäkin asialla vaivasin, ja sain epämääräisen vastauksen väsyneistä äänihuulista, käskyn olla hiljaa ja varsinkin kuiskimatta. Helpommin sanottu kuin tehty, täällä kun on välillä muutenkin työlästä saada äänensä kuulumaan, eikä viestit aina mene perille edes yhdellä sanomisella. No, täytyy nyt koittaa tietoisesti lepuuttaa kielenkantojaan, ja jättää turhat pölinät ja pulinat tuonnemmaksi!

Kuvina joitakin instapoimintoja. Tajusin juuri, että olen ollut viime aikoina vähän laiska instailija, ja pitääkin koittaa skarpata asian suhteen!

Tänään olisi vuorossa kevään ensimmäinen kevätjuhla. Hui, sanon minä! Olen aina sellainen vetistelijä näiden kanssa, mutta tämä kevät ottaa koville oikein urakalla. Onneksi tässä on kuitenkin pitkä kesä vielä ennen eskaria, ja toisenlaisen arjen astumista kuvaan!

Mukavaa tiistaita!

Muistan pari vuotta sitten, kun katselin äitienpäivänä ravintolassa viereisen pöydän vastasyntynyttä vauvaa. Mietin, että onpas ollut ihana äitienpäivälahja, tuollaisen ottaisin itsekin mielelläni. Samaan aikaan olin kuitenkin jotenkin hyväksynyt sen tosiasian, ettei meille enää tulisi toista lasta. Olin lakannut haaveilemasta ja antanut asian olla. Saanut kai itsekin asian suhteen jonkinlaisen rauhan.
Olin hirmuisen väsynyt tuohon aikaan, naama kukki ja kotona mikään vaate ei oikein istunut päälle. Olo oli vain turvonnut ja vetämätön. Taisi pinnakin olla kireällä, ja mieli apeana. Nyt myöhemmin mietin, että kumpa olisin tiennyt, mistä tuo kaikki silloin johtui. Siinähän sitä olisi ollut äitienpäivälahjaa kerrakseen!

Niin se elämä kuljettaa omia polkujaan, todettiin joskus Flora mainoksessakin. Siihen on kai luotettava.

Yhteen sanaan mahtuu paljon. Äitiys; Toivoa, haaveita, rakkautta, pettymystä, oppimista, kasvamista, vastuuta, uskomista, luottamista, unelmia, lämpöä, läheisyyttä, kaipausta….

Ensimmäisä sydämenlyöntejä ja höyhenen kevyitä potkuja vatsasta. Pieniä sormia omasi ympärillä, valtavaa riippuvuutta, läheisyyttä ja vastuuntuntoa. Ensiaskeleita, sanoja, halauksia ja pusuja…

Joskus on kai oppittava päästämään myös irti. Annettava tilaa, ja uskoa lasten omiin siipiin.
En voi odottaa lasteni tekevän minusta ylpeitä tai elävän unelmiani. Toivon heidän elävän omia unelmiaan, ja tekevän sitä, mistä he tulevat onnelliseksi. Enemmän kuin mitään, toivon lasteni tulevan itse itsestään ylpeiksi. Lasteni tehtävä ei ole valita minulle miniöitä tai vävypoikia, tehdä minulle lastenlapsia. Heidän tulee löytää lähelleen ihmisiä, joiden kanssa heidän on hyvä olla, rakastaa ja tulla rakastetuksi. Toivon heidän myös saavan nauttia vanhemmuudesta, mikäli he joskus sitä itse haluavat.

Niin, sitähän se äitiys on. Olla äiti nyt, ja olla äiti aina.

Ihanaa äitienpäivää!

Muutama räpsy tältä aamulta.
Pienen breikin jälkeen ihan tavallisiakin asioita näkee taas uusin silmin. Tästä on ehdottomasti tulossa parempi viikko! Tarkoittakoon se kohdallani sitä, että aion vakaasti viimein istuttaa ne tuoksuherneet ja mårbackat, ostaa ne hemmetin orvokit ja siivota pääsiäsikoristeet pois. Kyllä, olen todellakin ollut viimeisen viikon hitaalla! 🙂

Ja, se olisi sitten vappuviikko! Mitään kummempia suunnitelmia ei ole, täällä maalla vappu on pikkuisen rauhallisempi juhla, kuin suurissa kaupungeissa. Koska säätiedotuskaan ei lupaile ihmeitä, vietetään vappu varmaankin ihan kotosalla ja aika arkisissa merkeissä. Niilolle on tietenkin tärkeää, että kotia jollakin tapaa koristellaan, ja itselleni ensimmäisenä tulee mieleen syöminen. Vaikka olen näiden juhlapyhien kanssa hiukan laiska, nautin siitä, että arkiruokaputki saadaan jollakin tapaa katkaistua. Vappu jo mielessä- ja vappusyötävää -postauksissa pari vinkkiä vappujuhlien ja -piknikin tarjoiluun. Kenties hemmottelen itseäni myös Fresita -pullolla! 🙂

Mutta nyt multakaupoille ja istutuspuuhiin. Iltapäivälle on tiedossa kynsihuoltoa, joten sitten ei ihan heti viitsi kynnenalusia liata! 🙂

Energistä uutta viikkoa!

Viikonlopun poissaololla on hintansa. Paitsi kuolleet yrtit ja kevätkylvökset, harmaita hiuksia ovat yrittäneet aiheuttaa myös kotityöt. Eilinen kuluikin mukavasti pyykin ja siivoilun parissa. Kotitöiden lisäksi on toki ihana ottaa lasten kanssa takaisin sitä aikaa, jonka olin poissa. Esimerkiksi näistä syistä, on kommentteihinne vastailukin jäänyt. Ottaa aikansa, ennen kuin pääsen tavalliseen arkirytmiin.

Mutta entä me tytöt?!
Me hienostellaan täällä Lumoan uusissa vaatteissa! Äidillä on uusi pusero ja Klaaralla suloinen mekko. Ja, me ollaan melkein samikset! 🙂
Nämä siis uutukaisia (kevään ja kesän mallistosta), jotka sain blogin kautta.
Pusero on ihana, sillä farkkutyttö ei aina jaksa mekkoilla, mutta Lumoan kaulukset antavat arkisellekin asulle kivasti vivahdetta.
Klaaran mekko on kokoa 86/92, ja sanoisin, että mitoitus on aika reilu. Tai, itse asiassa, taitaa pitää hyvinkin kutinsa, sillä mekon kuuluukin olla Koolle vielä hiukan iso, mikäli on tytön pituutta uskominen. 🙂 Oma paitani on kokoa S, eli samaa kokoa kuin Lumoan mekkonikin, ja mulle tosi passeli.

Mutta tiettekös, mitä uutta mun tekis ihan hirrrrveesti mieli? Uusia lenkkareita! Jotain yhtä värikästä, kuin mun treenikengät. Ja kukkia. Mä kaipaan nyt kukkia!
Ehkä pakko käväistä jossain urheiluliikkeessä hiukan hypistelemässä kenkiä, ja poiketa vaikka kukkakaupassakin! 🙂

Anyway, halusin vain huikata teille moit, ja vakuuttaa, että kyllä mä aion niihin kommenteihinnekin vastailla. Ihan varmasti!

Ja, nyt me toivotellaan teille oikein mukavaa päivää! Auringonpaistetta ja linnunlaulua!

Sain kunnian paljastaa teille pieniä sneak peek -paloja Lumoan uudesta mallistosta, joka virallisesti julkistetaan huomenna perjantaina Lapsimessuilla!
Viikonloppu otsiksessa -postauksessa näittekin mun päällä yhden Lumoan-suosikeistani, ja nyt tätä ihanuutta olisi jatkossa tarjolla myös lapsille! Toki huomenna esillä on myös naisten uusi mallisto, ja siitäkin laitoin teille nyt yhden huivikuvan teaseriksi!

Lainasin tuohon alapuolelle suoraan tekstin Suvin lähettämästä meilistä, sillä mitäpä tätä siirtämään toisen käden tiedoksi!

Alla luonnoskuva tuubihuivista!

Lumoan ja Mmaku Smoothiesin yhteisosasto löytyy messuilta muuten ihan me&i:n osaston takaa. Eli, useampi kärpänen yhdellä iskulla! 🙂

Mä alan nyt pakkailla laukkuja huomiseksi. Huh, stressaa melkein valmiiksi jo! 🙂

Ihanaa iltaa!!!!

Taas pieni instapäivitys. Kaikkea sitä näköjään mahtuukin muutamaan päivään!
Tulin juuri salilta, ja olo ihan mahtava! Takana on nimittäin pisin salitauko sitten kesän, ja kylläpä tämä oma elämä vaan tuntuu kaiken sairastelun jälkeen niin hyvältä. Olen siis todella iloisella tuulella nyt! 🙂

Nyt äkkiä ruokaa ääntä kohden, ja sitten suihkun kautta sohvalle ja kommenttejenne pariin!
Ollaan iloisia, jookos!

Leppoisaa ja mukavaa iltaa, ihanat!!!

Instan puolelle pääset tästä!