lisää joulukuvia ja paras lahja

29.12.2020

Vielä vähän joulukuvia, kun niitä nyt sattuu olemaan.
Pitkästä aikaa meidän joulupöytää ei peitetty liinalla, vaan nautittiin uudesta pöydästä juuri tuollaisenaan. Tykkään siitä ihan älyttömästi ja nyt haaveilen myös uusista valaisimista pöydän ylle. En vain oikein keksi millaiset haluaisin. Tai millaiset siihen sopisi. Mutta toisaalta, eipä niitä tarvitsekaan väkisin hankkia. Ehkä ne just oikeat huomaa sitten kun ne osuvat kohdalle.

Meillä oli tänä vuonna jokseenkin vähän joulua esillä. Oikeastaan mitään mitä lapset eivät muistaneet pyytää, ei kaivettu myöskään esiin. Piparkakkutalo ei sekään ole omin kätösin tehty, vaan ostimme sen Klaaran kanssa paikallisista joulumyyjäisistä noiden keraamisten koristeiden kera. Ja vaikka amaryllisten kanssa ei nyt ihan putkeen mennytkään, määrä korvasi vähän laatua, tai tässä kohtaa sävyjä. Harmittaa muuten ihan vietävästi, etten lopulta ehtinyt kuvamaan tämän joulun paketteja. Niistäkin tuli sitten lopulta niin nättejä. No, mutta ensi vuonna sitten!

Joulu saa olla ja pysyä ainakin toistaiseksi, tai niin kauan kuin kukat jaksavat kukkia. Uutta vuotta juhlistetaan jo perinteikkäästi ystäväperheen kanssa. Kasa juustoja ja kuohuvaa. Ja marenkia ajattelin vatkata jälkkäriksi. Se kun on aina jotenkin niin juhlavaa ja helppoa.

Joulun paras lahja saatiin eilen sairaalasta ja nyt edessä siintävät tammikuu, kevät, uusi vuosi ja valo tuntuvat niin äärimmäisen hienoilta jutuilta. Niitä kohti on nyt ilo mennä!

Mutta nyt kiireellä miettimään kevään jumppakautta. Pakko myöntää, että olen joulun aikana liki unohtanut koko koronan, joten nyt pitää vielä nopeasti opiskella jostakin nuo tämänhetkiset suositukset ja rajoitukset. Ihanaa iltaa myös sulle!

 


Jouluvalmisteluja

20.12.2020

Meillä leivottiin eilenkin pipareita. Niitä tuntuu katoavan kaapista kovalla vauhdilla, mutta josko nyt riittäisi ihan jouluunkin asti. Käytiin perjantai iltana tuossa naapurissa eräänlaisissa joulumuujäisissä (paikallisen maatilamajoituksen joulupuodissa) ja siellä oli glögin kanssa tarjolla muun muassa noita ihania ranskanpipareita. Ihastuin ajatukseen ja jalostin tuosta Kinuskikissan reseptistä vielä helpomman käyttämällä valmistaikinaa. Niin superhyvä idea tuo ranskanpastillien kauliminen suoraan taikinaan. Tulee piparit ja koristelut samalla vaivalla ja leipominen on nopeaa ja helppoa. Ei tarvitse muistuttaa, että piparkakkuja otetaan taikinan reunasta, eikä tarvitse kaulia taikinaa montaa kertaa. Hukkapaloja ei synny ja uunipellille mahtuu taikinalevy kerrallaan. Suosittelen kokeilemaan. Nuo on muuten ihan äärettömän hyviäkin!

Samasta paikasta ostin itselleni paikallista käsityötä yhden ihanan mökin ja kolmen kuusen verran. Tuo mökki on kuin sellainen Midsomerin murhien cottage, jonka seinustan sinisade keväällä valtaa. Lisäksi mukaan lähti ihan mielettömän hieno piparkakkutalo. Sellainen jonka tekemistä en itse viitsisi edes yrittää. On aina ihana huomata, miten taitavia ihmisiä ”omassa kylässä” onkaan. Ajatus piristää yhtä kovasti, kuin kiva perjantai-ilta jouluisessa tunnelmassa ystävän ja lasten kanssa.

Jouluvalmistelut ovat meillä muuten vähän niin ja näin, mutta olen viime vuosina todennut, että joulu tulee joka vuosi – valmisteli sitä tai ei. Perinteiset jouluruoat kuuluvat meidän jouluun tänäkin vuonna, joulupukki ja rauhallinen joulun tunnelma. Jälkimmäistä ajatellen, turha stressaaminen ennen jouluakin kannattaa pitää minimissään.

Ihanaa ja levollista sunnuntaita ja neljättä adventtia myös teille.