kaupallinen yhteistyö⎮Evergreen

---

Jossain määrin olette varmasti huomanneet, että nautin aika hiljaisesta ja yksinkertaisesta elämästä. Mulle koti ja villasukissa “kotoilu” (niin kamala kuin tuo sana onkin) ovat perheen ohella elämän tärkeimpiä asioita. Yhtälailla luonto ja suomalainen maalaismaisema. Itse asiassa ajattelen luonnon tärkeimmäksi henkiseksi pääomakseni ja koen usein sellaista onneen pakahtumisen tunnetta katsellessani maisemia. Ja kyllä, toivoisin kovasti, että luonto antaisi meille jokaiselle vastaavia elämyksiä ja tunteita.

Joka kesä ihaillessani keltamataran, kissankellojen, apilan, puna-apilan, päivänkakkaroiden ja siankärsämöiden kirjavoittamaa tienpientaretta ymmärrä, että en missään nimessä haluaisi asua jossakin muualla. Vähiten kaupunkialueella, jossa jäisin paitsi juuri tästä. Pyörän selässä viilettäessä tuo värikimara saa joka kerta sieluni hymyilemään ja vedän keuhkoni täyteen maalaisilmaa. Olen onnellinen täällä, enkä kaipaa kesämökkiä tai muuta pakopaikkaa. Yhtälailla nautin oman kodin rauhasta käpertyessäni lämpimän peiton sisään villasukat jalassani.

Kaupallinen yhteistyö Evergreenin kanssa haastoi minut pohtimaan pieniä vihreitä valintoja. Mitä helppoja ilmastotekoja me kaikki voitaisiin sisällyttää ihan jokaiseen päivään ja siten olla osana ilmastotalkoita ja rakentamassa parempaa huomista. Koska kotini on linnani, ajattelin kasata muutamia juttuja, joita voi miettiä juurikin kodin ja asumisen suhteen. Me kaikki tiedetään, että ilmastokysymys ei rajoitu vain asumiseen ja kotiin, mutta keskitytään nyt tänään kuitenkin niihin!

Se mihin me jokainen voidaan kotona vaikuttaa on ainakin energiankulutus. Onko tarpeen, että kotona tarkenee kesät talvet teepaidassa ja pikkuhousuissa, vai voisiko kenties kunnollisella vaatekerralla ja villasukilla pienentää jokapäiväistä energiankulutusta. Meillä ainakin tehdään juuri niin. Syksyllä vaihdetaan paksumpiin peittoihin ja kaivetaan äitini ja siskoni neulomat villasukat esiin. Tosin itse käytän paksua peittoa vaikka makuuhuoneessa olisi kesällä hellelukemat, ja villasukan pohjat kuluvat nekin käytössäni ympäri vuoden. Lämpimästi pukeutumalla kodin sisälämpötilaa voi huoletta laskea talviaikaan ja yhtälailla kesällä kuumuuden saa pidettyä ulkopuolella esimerkiksi verhojen avulla. Myös lämmön virtaukseen voi vaikuttaa pitämällä kodin väliovet auki, jolloin huoneet lämpenevät tasaisemmin myös talvella. Meillä löytyy myös korillinen vierasvillasukkia, joten vieraidenkaan ei tarvitse palella talviaikaan.

Kuten olen ennenkin todennut, en väitä että puulämmitys olisi se ekologisin valinta, mutta puilla lämmittämisessäkin on etunsa. Yksi suurimmista on juurikin se, että asioita oppii suunnittelemaan ja jo ihan ajankäytönkin vuoksi pitää opetella tyytymään vähempään. Ihminen on luontaisesti mukavuudenhaluinen, mutta mukavuudenhalukin voi tarkoittaa erilaisia asioita. Kun lämmittäminen on jokseenkin työlästä ja sitovaa, sitä oppii aika nopeasti tykkäämään vähän viileämmästäkin sisäilmasta. 🙂
Lämmin vesikään ei ole itsestäänselvyys, eikä suihkussa läträtä turhaan. Vedentulo suljetaan kun hiukset vaahdotetaan ja muutenkin siellä vesisuihkun alla käydään ripeästi. Pitää muistaa erottaa mukavuus ja hygienia toisistaan, sillä puhdasta saa aikaiseksi vaikkei kuuman suihkun alla seisoisikaan viittätoista minuuttia. Kun lämmin vesi ei synny vain nappia painamalla sitä oppii aika nopeasti miettimään, minä päivänä on tiedossa hiustenpesua ja milloin lämmintä vettä pitää varata enemmän. Samaa suunnitelmallisuutta voi toki hyödyntää myös muissa lämmitysmuodoissa. Jatkuvan lämpimän veden varaamisen voi kytkeä pois ja lämminvesivaraajastakin voi valita vähän pienemmän koon.

Kodin sähkolaitteissa energiankulutus on nykyisin myyntivaltti ja sähköluokituksia kannattaa vertailla uusia koneita tai vaikka lamppuja hankittaessa. Silti myös laitteiden käytössä kannattaa pitää energian kulutus mielessä. Ei pestä turhia koneellisia astioita tai pyykkiä, ja TV laitetaan päälle vain kun sitä katsotaan. Itseäni hymyilytti tässä taannoin kun esikoinen nyppi puhelinten laturit pistorasioista. Koulussa oli puhuttu energian säästämisestä ja tulin tästä omatoimisuudesta erittäin iloiseksi. Ja juuri näin sen pitäisikin mennä. Vaikka yksittäinen nykyaikainen laturi vie vain vähän sähköä, yhteen laskettuna me suomalaiset voisimme erään laskelman mukaan säästää jopa 50 sähkölämmitteisen omakotitalon verran sähköä irrottamalla turhat laturin pistotulpat seinästä. Tämä on hyvä esimerkki juurikin siitä, että ilmastoasiat ovat nimenomaan ilmastotalkoita. Jokainen pienikin puro synnyttää isompia uomia.

Myös ruoka ja ruuanlaitto ovat vahvasti osa asumista elämistä. Suosimalla luomua ja kasvispainotteista ruokavaliota tehdään tekoja ilmaston hyväksi. Valmistamalla useamman päivän ruuat kerralla säästää paitsi aikaa, vaivaa ja rahaa, myös luontoa. Näin vältetään myös turhat kauppareissut ja niistä usein syntyvä ruokahävikki. Ja makaronilaatikon lopun voi oikein hyvin pakastaa! Mikron avulla se saattaa joskus pelastaa kiireisen päivän!

Taidan jo vähän kyllästymiseen asti paasata niistä pidemmistä yöunista, mutta pakko nostaa sekin asia tähän teemaan. Sammuttamalla jatkossa valot ja osa sähkölaitteista vaikka vain jo tuntia aikaisemmin, teet hyvän teon paitsi itsellesi, myös energiankulutukselle ja ilmastolle.

Jos pitää valita viinilasillinen ravintolassa vai viinilasillinen kotona, itselleni ykkösvaihtoehto on tietenkin koti. Ja niinpä se viinilasillinen tuleekin yleensä nautittua juurikin kotona, villasukat jalassa ja kynttilää poltellen, vilttiin kääriytyen ja elämisen rauhasta nauttien.

Kirjoitin teille jo vuosi sitten Evergreenin luomuviineistä. Tällä kertaa lasissa mehukkas ja tuhti Monastrell punaviini, joska sopii hienosti grilliruuan pariksi, mutta myös kovien, suolaisten juustojen seuraksi kuten esimerkiksi Manchegon. Ja siten itse tykkäänkin viinini nauttia.

Evergreenin luomuviinit ovat helppo vihreä valinta viininystävälle. Laadukkaiden ja maukkaiden viinien kaikissa tuotantovaiheissa on pyritty minimoimaan ympäristölle aiheutuva kuormitus, ja niinpä koko tuotanto on luomusertifioitu. Ja tiesitkö muuten, että kierrätettävään muovipulloon pakatun viinin Suomeen kuljetuksessa ympäristökuormitus on jopa 50 prosenttia pienempi kuin lasipullossa tuotavan viinin! 

Evergreeniltä löytyy litran muovipullossa Monastrell -punaviini ja kolmen litran hanapakkauksessa Merlot -punaviini. Lisäksi litran muovipullossa Sauvignon Blanc -valkoviini. Evergreeniltä on saatavilla myös Organic Seco -kuohuviini ja siiderit. Kaikki luomuna tietenkin.

Pieni vihreä lista:

-Laske huonelämpötilaa ja opettele pukeutumaan vuodenajan mukaan myös sisätiloissa.
-Sammuta turhat sähkölaitteet ja pese ja tiskaa täysiä koneellisia. Myös tiskiharja ja pyykkiteline ovat vanhoja näppäriä keksintöjä!
-Kiinnitä huomiota vedenkulutukseen ja lämpimän veden käyttöön
-Vaihda siivousaineet luonnonmukaisempiin vaihtoehtoihin
-Kierrätä
-Tee kerralla useamman päivän ruoka ja vältä hävikkiruokaa esimerkiksi pakastamalla valmiita annoksia kiireisten päivien varalle
-Vaihda luomuun ja vihreämpiin valintoihin. Suosi kausituotteita sekä lähiruokaa ja kasvispainotteista ruokavaliota
-Nipistä vuorokaudesta tunti terveydellesi ja luonnolle pidemmillä yöunilla
-Tutustu ympärilläsi olevaan luontoon. Luonnon kauden ja moninaisuuden näkeminen ja kunnioittaminen avartaa elämänkatsomusta!

 

Ihanaa viikonlopun jatkoa!

Huom. Suomen alkoholilainsäädännön vuoksi alkoholia koskevia kommentteja ei voida julkaista!

No moikka!

Se olis maaliskuu ja perjantaikin vielä. Paljon hyvää mahtuu yhteen päivään. Aurinkokin jaksoi paistaa, vaikka pahasti pakkasen puolelle mentiinkin. Vähän siivousta ja kodin laittoa. Ja iltapäivälenkki auringosta nauttien. Alkava viikonloppu, kevään valo ja siisti koti.  Aika luksusta!

 

Meidät on kutsuttu tänään viettämään venäläistä iltaa, ja tulin vasta suihkusta. Eli nyt vain pikaisesti kuvia ja moi. Jatketaan toisella kertaa paremmin!

Ihanaa viikonlopun aloitusta! ♡

Hellurei!

Saan tosi paljon viestejä koskien meidän kodin remonttia, ja nyt kevään tullen huomaan taas kysymysten määrän kasvavan. Blogiani pidempään seuranneet tietävät siitä remontista enemmän ja tietävät myös, kuinka paljon olen asioista täällä blogissa kirjoittanut, ja että niitä vaihekuvia laitoin enemmänkin tuonne Facebookin puolelle. Koska en milloinkaan tägännyt varsinaisia remonttikuvia erikseen, kotia ja remonttia koskevat postaukset löytyvät kaikki saman “koti” tunnisteen alta. Nyt jälkeenpäin miettien se remonttitunniste olis voinut olla aika hyvä.

Jonkin verran niitä remppa-aiheisia postauksia kysytään myös lisää, mutta en ole oikein osannut niitä toteuttaa. Näin jälkeen päin on jotenkin vaikea nähdä asioita ja toisaalta jos ihan suoraan sanon, niin en ole oikein parin viime vuoden aikana niitä kauheasti halunnut edes ajatella. Mutta, löysin muutaman vanhan kuvan (kiinteistövälittäjän ottamia (pahoittelut pienestä koosta) ja sitten itse napsimiani) ja ajattelin, että ehkä tällaiset “ennen ja jälkeen” -postaukset voisi olla kivoja. Tykkäsin ainakin itse taas vaihteeksi katsella näitä, vaikka edelleen se on jotenkin hirveän rankkaa. 😀

Aloitetaan keittiöstä, vaikka se tavallaan olikin niitä viimeisiä remppakohteita. Ja tosiaan multa kysytään myös paljon olohuoneen korituoleista tai sohvapöydästä, ja ne siis ovat keittiössä, ei olkkarissa.

Nämä viimeiset kuvat on edelleen mun puhelimessa muistona karusta todellisuudesta. Molemmat on esikoisen ottamia, hän oli tähän aikaan hyvin innostunut kuvaamaan kaikkea. Sommittelu on todella rehellinen ihan mitä tulee sisustukseen tai väsyneen äidin silmäpusseihin. Puhelinten kameratkin on vähän näiltä ajoilta parantuneet, mutta ehkä näille kuville pieni kohina tekee lähinnä kunniaa.

Ensimmäinen kuva on joulukuulta 2012. Tätä joulufiilistä ei ehkä blogissa näkynyt, mutta tätä se oikeasti oli. Koko työhuone oli tyhjennetty (tehtiin uudet lattiat) ja kaikki vaan kannettiin keittiöön. Näkyy siinä myös muuttolaatikot ja porakonekin on näköjään lapsiystävällisesti keskellä lattiaa.

Toinen kuva on huhtikuulta ja siinä näkyy sitten jo lautaseinä joka tehtiin maaliskuun puolivälin jälkeen 2013. Mun vaatteet on rypyssä tuossa takana olevalla puusohvalla. Vaihdoin vaatteet keittiössä, koska se työhuone (ja sen yhteydessä oleva vaatehuone) olivat tässä kohtaa vielä kylmää varastotilaa. Niin ja viimeisessä kuvassa on myös Klaara, joka syntyi kaiken tämän keskelle tammikuussa 2013. Tuota mustaa senkkiä vasten nojailin koko aamun ennen kuin lähdettiin synnyttämään. Muistan, että isäni oli aika hiljaista miestä, kun saapui paikalle. Taisi olla vain mielissään, ettei tarvinnut enää toista kertaa viedä minua synnyttämään. 😀 Siinä nojaillessani maksoin pari laskua ja vastailin kommentteihinne. 🙂

 

Haluaisin kovasti vähän värikkäämmän keittiön jossa ei olisi tuota lautaseinää. Meillä oli edellisessä kodissa sellainen “duck egg blue” keittiön seinissä, ja siitä tykkäisin taas kovasti. Mieskin on sitä mieltä, että valkoista on liikaa. Mutta niin paljon en sitä maaliakaan nyt halua, että jaksaisin konkreettisesti tehdä asialle jotakin. 😀

Ainakin pari postausta löytyy tuosta keittiön lattiaprojektista. Varaudu aina yllätyksiin -postaus, missä mennään -postaus sekä lattiarakkautta -postaus.

 

No, miten on? Kiinnostaako teitä tämän kaltaiset postaukset? Tämän nostalgiamatkan aikana ymmärsin ainakin itse sen, miksi ne silmäpussit jäi silmien alle pysyvästi. Yöllähän sitä remonttia tehtiin, kuinkas muutenkaan.

Mutta nyt toivottelen kivat tiistain jatkot. Mulla on jumppailta ja lupasin vielä sitä ennen lähteä ulos reippailemaan.

Siinäpä mun lauantai. Plus kädenvääntöä esiteinin kanssa. Mutta sitäkin paremmalla syyllä kaikkia noita otsikossa mainittuja. Pesin aamulla lattiat ja kaksi nippua kerrottuja tulppaaneja ja pinkit kermamunkit on palkka minulta itselleni. Tai no, yksi munkki mulle ja yksi kullekin lapselle. Vaikka voisin kyllä syödä kaikki. Olisin ainakin ansainnut. Mutta hampaiden kiristelyn sijaan ajattelin sytyttää kynttilät ja ainakin yrittää olla ihan vaan zen, hygge ja namaste.

Mulla on ollut viime aikoina fiksaatio puhvihihoihin, vaikka joskus ajattelinkin etten harteikkaana naisena voisi sellaisia koskaan käyttää. Toisaalta, kun olen vartalotyypiltäni aika “boyish”, niin ehkä sitten just korkea vyötärö farkuissa ja hörtylät yläosissa on ne mun juttu. En tiedä, en ole mikään pukeutumisneuvoja. Mutta puhvihihat on nyt pop. Ainakin minulle.

 

Kaksi uutta Vera Stanhope -jaksoa katsomatta. Harkitsen vakavasti, että korkkaisin jopa viinipullon. Edellinen lasillinen tuli juotua viime vuoden puolella, joten mietin jo, että uskallanko ollenkaan. 😀

Mutta hei, ihanaa lauantai-iltaa. Palailen kommentteihin ja sähköposteihinne viimeistään maanantaina. Nyt rakentamaan rauhaa! ♡

Niin se meni lomaviikko, että hups vain. Vatsat on täytetty mummun  lasagnella (jota on jääkaapissa vielä huomiseksikin) ja pitkien yöunien lisäksi on ehditty tehdä kaikea sitä, mitä arkena ei muuten ehdi tehdä. Ykkösenä se sosiaalinen elämä ja laatuaika tärkeiden ihmisten kanssa. Onneksi on vielä viikonloppu aikaa rentoutua ja nautiskella joutilaisuudesta.

Aurinkoinen perjantai puski ainakin itselleni kovan siivousvimman, jota aion laannuttaa myös huomenna. Ilman stressiä ja pinta ja huone kerrallaan. Muistattehan, että vielä tänään ehditte osallistua Sinituotteen arvontaan! Jos aurinko ei inspiroi siivoamaan, niin ehkä uudet siivousvälineet. 🙂

Perjantai-iltapäivään mahtui ulkona syömistä ja kahvittelua kaupunkireissun muodossa. Niin ja Tubetour, jota esikoinen oli odottanut jo pitkään. Jotenkin niin symppistä tuo fanittaminen, ja vaikka sitä ei aina itse jaksakaan ymmärtää, niin muistutin ystävää, että samanlaisia me oltiin siihen aikaan kun New Kids On The Block oli kova juttu. Tosin näitä tähtiä ei koskaan päästy moikkaamaan, saati että oltais saatu onnistunut yhteiskuva itsestämme ja idoleistamme. Tärkeitä juttuja tietyssä iässä kuitenkin. 

Mutta kyllä pyjama ja villasukat ovat kova juttu ihan joka perjantai. Nyt niitä ja iltapalaa. Ja sitten laadukas tunti herra Hercule Poirot seuranani.

Ihanaa viikonloppua! ♡

Kaupallinen yhteistyö / Sinituote

---

Viikonloppu ja siisti koti. Siivous, järjestys sekä siistit ja puhtaat pinnat ovat asioita, joihon mulla on jollakin tapaa tosi vahva polte. Jopa niin vahva, että välillä se naurattaa ihmisiä lähelläni ja joskus jopa ärsyttää jotakuta blogin kommenttiboksissa. “Ainoastaan Emilia voi viedä vieraansa siivousvälineinen tehtaanmyymälään.” Näin väitti siskoni mies, kun tyhjensimme Sinituotteen myymälää viime kesänä siskoni kanssa. Olin tartuttanut jynssäri-intoani, rakkauttani lajiin.

Enkä väitä, että jaksaisin aina kulkea kuin höyryveturi ja puunata paikkoja, mutta oikea mielentila, riittävä aika ja mahdollisuus keskittyä tekemiseen, takaavat mulle onnistuneen siisvouspäivän. Tykkään kietaista essun päälleni ja kumihanskat käteen. Tykkään tuulettaa ja tomuttaa, puunata ja jynssätä. Enkä vain ja ainoastaan tekemisen ilosta, vaan koska lopputulos palkitsee. Puhdas koti, ja ainakin hetkellisesti tyhjät pyykkikorit, kruunaavat päivän ja esimerkiksi perjantai-illat.

Kaupallisessa yhteistyössä Sinituotteen kanssa, päästään taas tämän minulle rakkaan lajin pariin. Ja vähintäänkin yhtä intohimoisesti kun suhtaudun itse siivoukseen, suhtaudun myös Sinituotteen tuotteisiin. Suomalaista työtä, työtä Suomeen ja erityisesti työtä tähän pieneen kotikaupunkiini. Minä nimittäin asun siellä, missä tehdään todennäköisesti se sinunkin tiskiharjasi!

Siitä taitaa olla jo vuosi tai parikin kun pääsin (ihan muissa merkeissä) yritysvierailulle Sinituotteen tehtaalle. Iltavuorossa valmistui muun muassa juurikin tiskiharjoja, ja olisin voinut jäädä ikuisuudeksi tuijottamaan prosessia, jossa kone tikkasi harjaksia tuttuun ja itsestään selvään hyödykkeeseen. Yhtälailla mieleen painui tuotantotilojen ovella oleva lappu, joka muistutti työntekijöitä hyvästä työilmapiiristä ja hymyilemisen tärkeydestä. Olen ollut aina kiinnostunut ja utelias näkemään, mistä asiat tulevat ja miten ne tehdään. Vierailu tehtaalla ja perehtyminen kotimaisen yrityksen historiaan oli varsin mielenkiintoinen ja valaiseva kokemus.

Vaikka kotimainen työ jo itsessään on hyvä syy suosia Suomessa valmistettuja tuotteita, Sinituotteella on toinenkin valttikortti. Nimittäin kierrätysmuovin käyttäminen! Tänä päivänä kun muovi puhuttaa, ja jopa pelottaa, on tärkeää muistaa, että oikein kierrätetty muovi on ympäristöteko. Jokainen kiertoon laitettu karkkipussi ja margariinirasia on raaka-ainetta uuteen käyttötavaraan. Kuten esimerkiksi siihen tiskiharjaasi, joka muuten nykyisin valmistetaan Sinituotteella täysin kierrätysmuovista.

Jos uskoisin jälleensyntymiseen, väittäisin, että olen edellisessä elämässäni ollut varmaankin taloudenhoitaja. Itse asiassa olen monesti miettinyt, että yksityisten kotien siivoamisesta, järjestelystä ja kaunistamisesta olisi hyvin voinut tulla mulle ammatti. Toisaalta, kuten varmasti kuka tahansa muukin, minäkin haikailen joskus sen perään, että voisin itse kävellä vasta siivottuun kotiin ja vain nauttia.

Siinä missä tykkään männyn tuoksuisesta pesunesteestä, tykkään myös aika perinteisistä siivoustavoista. Rikkasetti on tarpeellinen kapine taloudessa, jossa kannetaan polttopuita ja pöyhitään multaa. Kissan karvat ja villakoirat eivät aina kaipaa imuria, vaan mikrokuitumoppi on monesti jopa tehokkaampi pölyn kaappaaja. Pölyhuiskalla ylettää pyyhkäisemään niin hyllyn päälliset kuin valaisimetkin.

Siivotessa on hyvää aikaa kuunnella äänikirjoja ja kotityöt ovat hyötyliikuntaa ja liikkuvuuden hoitamista parhaimmillaan. Hyvät ja asianmukaiset siivousvälineet tekevät työstä mielekästä ja helpompaa. Mielestäni oikea asennoituminen siivoamiseen onkin kaiken A ja O. Mikään ei tunnu kivalta, jos siitä tekee itselleen jo valmiiksi vastenmielistä. Mun siivouspäiviin kuuluu esimerkiksi kahvitauko, jonka aikana palkitsen itseni jollakin herkulla samalla kun mietin päässäni toimintasuunnitelmaa siivouksen loppupuoliskolle.

Arvonta!

Kerro kommenttiboksissa oma siivousvinkkisi tai vinkkisi siihen, miten teet siivouspäivästäsi mielekkään. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Sinituotteen uutuustuotteista koostuva tuotepaketti (arvo n. 70€). Jätä kommenttisi kuitenkin viimeistään perjantaina 22.2.2019. Kilpailun säännöt löydät täältä.

Tee fiksuja valintoja. Avainlippu on merkki suomalaisesta työstä ja vihreä etiketti kertoo kierrätysmuovin käytöstä. Kuvassa WC-harja, Rikkasetti, Monitoimimoppi ja Tiskiharja. Kaikki tyylikkäästi mustana. Tiesitkö muuten, että SINI ei alunperin viitannut väriin, vaikka Sinituotteen siivousvälineet perinteisesti sinisestä väristään tunnetaankin!

Mulla on ollut siivouspäivä tänäänkin. Koti on siisti ja puhdas ja pöydällä on kimppu tuoreita kukkia. Lomaviikko kolkuttelee ovella ja kaikki on hyvin.

Ihanaa sunnuntain jatkoa myös teille! ♡

Vaaleanpunaiset tulppaanit ja muutama jäljelle jäänyt suklaa ystävältä saamassani sydänrasiassa. Ystävänpäivän rippeitä. Ja sitten kirkas aurinko, ja kuin keskelle helmikuuta tullut kevät. Jos ei mieli ihan pysty käsittämään tätä liian aikaisin tullutta kevättä, niin ei kyllä pysty pääkään ottamaan vastaan tätä yletöntä valon määrää. Tuloksena jo aamupäivällä hirveä jomotus ja jyrän alle jäänyt olo. Mutta en valita. Antaa paistaa vaan, kyllä minäkin siihen totun.

Viikonloppu tuntuu ylellisen ihanalta, kun tiedossa on vielä leppoisia päiviä koko viikon verran. Tänään pitää kuitenkin kuitata yksi viikolla lyhyeksi jäänyt yö, ja painaa pää ajoissa tyynyyn. Josko huomenna pääsisin jo itsekin nauttimaan auringosta sukset jalassa.

Kirkkaan päivän jälkeen on oikeastaan aika ihana poltella vain kynttilöitä ja nautiskella hämärästä. Sitä siis lauantai-illan ohjelmassa. ♡

 

Ystävänpäivää ihanat!

Parannellaan jo toista päivää Klaaran silmätulehdusta. Lattialla kasvava paperisilppukerros, hupeneva askartelupaperijemma, liimapuikko ja sakset kertovat jotakin viimeisen vuorokauden ajanvietteistä. Mutta koska nyt sattuu olemaan ystävänpäivä, päätettiin tehdä jotakin vielä vähän spessumpaa. Napattiin aamulla kaupasta pussillinen paistovalmiita pullia ja nippu tulppaaneja. Sydänpullia ystävänpäivän kunniaksi. Varsin helppoa leipomista pikkuväellekin.

Lähden itse illalla viettämään ystävänpäivää tyttöporukalla. Pääsen elämäni ensimmäiselle spinning-tunnille ja sen jälkeen illastamaan. Kaikin puolin kiva ystävänpäivä siis.

Meidän pullissa ei koskaan ole hilloa eikä mantelimassaa. Ne on sydänpullia, ei laskiaispullia, mutta toki sama konsti taipuu moneksi.

Me odotellaan koululaista kotiin ja yritetään olla syömättä kaikkia pullia ennen sitä. Ihanaa ystävänpäivää myös teille! ♡

Vielä porskutellaan menemään joulukukkasin. Muutama hyasintti on yhä kylmässä, mutta kovinkaan kauaa niitä ei enää voi jarrutella, joten meillä on itse asiassa tällä hetkellä enemmän hyasintteja kuin jouluna. Ja amarylliksetkin jaksaa porskuttaa yhä vaasissa. Itse asiassa yksi sipuli taitaa vielä puskea kukankin. Mutta antaa kukkia. Kohta saa jo aloittaa pelargonioiden pistokaslisäilyt, joten nautitaan nyt joulukukista siihen saakka. 🙂

Täällä on paistanut tänään ihanan keväinen aurinko ja jo aamulla oli jotenkin tosi energinen fiilis. Ihanaa kun päivä valkenee koko ajan aikaisemmin ja samalla illat pitenevät. Valoisan ajan lisääntyminen vaikuttaa omaan mielialaani ja energiatasoihin ihan valtavasti, ja kun valoisiin aamuihin vielä lisää linnunlaulun, niin tuntuuhan se kivalta. Ihan pienen hetken haistoin tänä aamuna nenässäni sen ulkona juodun aamukahvin tunnelman, kuulin lintujen viserryksen ja huokaisin syvään. Rakastan kevättä ja se alkaa juurikin siitä, kun päivät pitenevät ja auringon teho alkaa vaikuttaa.

Tänään siemailin ruuan jälkeistä kahviani olohuoneessa kiperien murhamysteerien parissa ja nautiskelin siitä, että ulkona oli vielä valoisaa. Tajusin, että miten paljon tykkään istua tuossa olohuoneen sohvalla ja katsella ulos. Varsinkin keväisin on ihana seurata, miten luonto heräilee ja muuttuu. Ja jo nyt, kun ulkona on tarpeeksi valoa, voi ainakin mielessään kuvitella kirjavat kukkapenkit ja kirsikankukat.

Kokosin muutaman kuvassa näkyvän jutun linkkeihin, koska niitä aina kysellään.

Torkkupeitto

Samettinen tyynynpäällinen

Tyynynpäällinen pellavaa

Smokkirypytetty tyynynpäällinen

Veluurihousut

Lampaankarvatossut

Sohvanpäällinen

Matto

Mietin vähän kahden vaiheilla, olenko tänään jumppakuntoinen vai en, mutta päätin antaa itselleni mahdollisuuden. Vähän kevyemmin vaikka ja omaa oloaan kuunnellen. Mutta hikoilemaan on päästävä!

 

Ihanaa tiistai-iltaa! ♡

Maanantaita muruset!

Vietin koko viikonlopun enemmän tai vähemmän flunssaa potiessa. Peiton alla väristessä meni myös perjantai-ilta ja kymmenennen hääpäivän juhlistaminen jäi melko laimeaksi. Mutta ei kai se niin päivän päälle ole. Juhlistetaan sitten kun siltä tuntuu. 🙂 Ja jos oikeasti pääsin tämän flunssan suhteen nyt näin vähällä (kopkop), niin olen oikeastaan vain tyytyväinen. Ja hei, kiitos, tuosta keskustelusta edellisen postauksen kommenteissa! Ne ilostuttivat viikonloppuani ja tuntui ihanalle lukea muidenkin ajatuksia aiheesta. Että en sitten olekaan ehkä ihan niin pöhkö. 🙂
Ihan tyytyväinen en pysty kuitenkaan olemaan näihin vallitseviin sääolosuhteisiin. Niin paljon kuin keväästä tykkäänkin, se ei tule vielä helmikuussa ja siksi on ihan totaalisen pyllystä, että lumet sulavat tässä kohtaa vuotta! Kunnon talvi ja sitten vasta kevät ja sulavat lumet, kun ne ihan oikeasti tulevat jäädäkseen. Viikon päästä on lasten talviloma ja mä olin ihan oikeasti ajatellut, että me hiihdetään koko viikko. Mutta ei purnata, kun ei se kuitenkaan mitään auta. Maanantaisin kannattaa katsoa asioita aina vähän vaaleanpunaisten lasien läpi, eikä kuluttaa uuden viikon energioita turhaan. 🙂

Kirjoitin pakkaslumesta ja pastellisävyistä jo jokin aika sitten, ja vaikka ne valkoiset pakkaslumet nyt menivätkin, niin ei ne pastellisävyt siltikään huonolta tunnu. Päinvastoin! Kun ulkona on mustaa, märkää ja likaista, hennot vaaleat sävyt tuntuvat oikeastaan vielä paremmilta. Jotenkin jopa puhtailta ja freeseiltä. Olen muuten nykyisin aika hulluna noihin lämpimiin roosan sävyihin, kuten olette ehkä huomanneetkin. Jotenkin se nyt vaan toimii. Vaatteissa ja sisustuksessa. Mutta ei kai se niin vaarallista ole, vaikka keskellä talvea haluaakin vähän söpöstellä! 😀

Maanantailistaan ei ole oikeastaan mitään ihmeellistä laitettavaa. Josko flunssa olisi jo tässä ja pääsisin liikkumaan. Se kai on mielessä ja toiveissa päällimmäisenä. Olo ja ajatus on tahmeat, jos kroppaa ei pääse liikuttamaan. Tasaista ja helppoa arkea, sitäkin toivoisin tälle viikolle. Hercule Poirot ja Isä Brown pieninä pakohetkinä arjen keskellä. Ei mitään suuria haaveita, traktorikuumekin meni jo.

 

Ihanaa maanantai-iltaa! ♡

farkut ja kashmir-neule H&M (parin vuoden takaa molemmat)