Ennen oli miehet rautaa ja laivat puuta. Leipä maistui leivälle, ja kaikki kesti isältä pojalle, ei pelkästään Panu. Viimeiseen on ainakin uskomista, kun toteaa, ettei puolivuotias tiskikone enää toimi. Kyllä, siihen se hyytyi loppuviikosta, ja muutaman epätoivoisen yrityksen jälkeen, oli viikonloppuna todettava, että ei se siitä omin avuin parane. Vanha kunnon käsitiski käyttöön, ja odottamaan maanantaita, jolloin voi soittaa apua.
Täytyy kyllä myöntää, että keittiön isossa posliinialtaassa on ihan ilo tiskata, kun vertaa remontin aikaista vessan pikkuallasta, joka toimi samalla keittiön vesipisteenä. Silti harmittaa ja ärsyttää, puoli vuotta kun ei ole kovin pitkä aika tiskikoneelle. No, kohta tulee kodinkonehuoltaja, vika on kai jossakin piirilevyssä, kun kone ei lämpene. Tiskaa jääkylmällä vedellä, joten eipä tuo paljoa puhdista. Niin, että puita on saanut polttaa, jotta on saatu sekä kiertovesi, suihkuvesi ja nyt myös tiskivesi lämmitettyä. 🙂
Mutta hei, ei voi olla kauhean huonolla tuulella edes tiskikoneen tai valkoisen maiseman vuoksi. Kampaajantuolissa rentoutuessa nekin unohtuivat melkein täysin. Eli, hiusjuttuja tulossa! 🙂


































