Kun syntymäpäivät on selätetty, astutaan tässä taloudessa virallisesti joulunodotukseen. Joulukuun alussa esiin nostetaan joitakin jouluisia koristeita, kuten nisset ja possut, joille kuisti on osoittautunut oikein hyväksi paikaksi. Itsenäisyyspäivän jälkeen joulu alkaa näkyä kodissamme yhä selvemmin. Vaikka itse vuosi vuodelta suosinkin vähäeleisempiä koristeita, tontut ja muut veikeät hahmot, tuovat joulumieltä lapsille. Muu osa kotia on melkolailla tonttuvapaata aluetta, mutta joulun hengessä on silti vahvasti perinteet mukana, vaikka asiat tehdäänkin ehkä vuosittaisen fiiliksen mukaan.

Muistatte kenties marraskuisen postaukseni perinteisen joulun puolesta? Mikäli ette, sen voitte käydä lukemassa täältä. Tulloin innostin teitä mukaan Instagram-kisaan, jossa Dronningholm on laittanut vastakkain sekä modernin, että perinteisen joulun. Vaikka Dronningholm asettikin alunperin kilpakumppaneiksi perinteisen luumumarmeladin ja uuden omemarmeladin, kisan henki on se, että Instagramiin lisätään omia jouluisia kuvia, ja nämä kuvat tägätään sitten joukkueelle, jonka puolella tahtoo pelata. Palkintokin on mahtava, n. 3000 euron arvoinen matkalahjakortti, jonka arvontaan jokainen voittajajoukkueen “pelaaja” osallistuu. Lisää ohjeita ja enemmän kisasta voit lukea perinteisen luumun Instagramtilistä.

Mikäli siis arvostat joulun perinteitä, ja niiden vaalimista, lisää Instagramiin jouluiset kuvasi #perinteinenluumu. Tämä ei tarkoita sitä, että että joulusi pitäisi olla täynnä himmeleitä ja olkipukkeja, vaan ylipäätään sitä, että joulun tunnelma juontaa juurensa perinteistä. Joulukoristeet ja -ruoka saavat toki uusia vivahteita eri vuosikymmenillä, mutta perinteet luovat joulunviettoon raamit. Joulupuu, lahjat, kynttilät ja suklaat, kukapa niitä hylkäisi. Toki joskus kuusi voidaan korvata männyllä tai viherkasvilla, ja juhlapöydän konvehdit raakasuklaalla, mutta perinteistä nuo kaikki alkunsa kuitenkin saa.

Kisassa #perinteinenluumu on nyt hyvässä johtoasemassa ja kilpakumppanin tiliä kun katselin, niin kovin perinteiset elementit sielläkin kuvissa vallitsee. Eli hirveän montaa oikeasti modernia joulukuvaa en ole vielä onnistunut löytämään. Veikkaampa, että ne joulun perinteet ovat kuitenkin meissä suomalaisissa aika tiukasti läsnä. 🙂

Meillä tontut jäävät kuistille, kahta kalenterikaveria ja paria minityyppiä lukuunottamatta, mutta pidän jouluamme kovin perinteisenä tontuttomuudesta huolimatta. Piparit, kuuset, kynttilät ja joulun kukat ovat olennainen osa jouluun virittäytymistä. Glögiä ja suklaata ei unohdeta niitäkään. Joulun valmistelut aloitetaan todenteolla tällä viikolla, ja pyritään kaikin puolin stresttömään jouluun. Vaikka kaikki tehdäänkin itse, valmistelujen aikaisella aloittamisella taataan rauhallinen joulutunnelma.

Käykäähän tekin merkkaamassa joulutunnelmanne Instagramiin häsällä #perinteinenluumu. Joku meistä onnekkaista voittaa itselleen rentouttavan loman!

Tämän päivän otan vielä aika rennosti ja edellisistä juhlista toipuen. Sitten tohinalla ja joulumielellä seuraavan juhlan kimppuun!

Suloista iltaa!

Taustalla soi: Driving home for christmas – Chris Rea

Kuvia eilisen juhlinnoista, kun vietimme esikoisen nimipäivää ja 6v. synttäreitä.
Yritinkin jo eilen teille laittaa postausta, mutta tekniset ongelmat tulivat tielle. Samoin kävi juuri äskön, kun koko postaus katosi savuna ilmaan. No, josko nyt onnistuisi!

Jätän tällä kertaa turhat pölinät välistä, ja tiivistän tekstin lyhyeen. Hommaa kun on vielä tällekin päivälle, sillä illalla talo on täyttymässä pikkujuhlijoista.

Ihanaa viikon alkua teille kaikille. Palaan kommentteihinne, kunhan saadaan ensin juhlat juhlittua.

Perjantaiterkut!
Taas olisi viikonloppu edessä, tuntuu että viikot vain juoksevat ohi. No, juhlava viikonloppu tämä tuleva ainakin on, joten ihan tervetullutta vaihtelua.

Viikonlopun kunniaksi mulla on teille kiva Nougat-alennuskoodi. Mutta koodi on siis voimassa vain ja ainoastaan lauantaina ja sunnuntaina (6.-7. 12. 2014).

Koodilla nougatjoulu saat -10%.n alennuksen Nougat-nettikaupasta

Uskalla hymyillä -arvonnssa onni suosi tällä kertaa Mimmiä! Laitan voittajalle meiliä asap, jotta palkinto saadaan kulkemaan eteenpäin!

Leppoisaa perjantai-iltaa ja mukavaa itsenäisyyspäivää. Minä ryhdyn nyt leivontapuuhiin! 🙂

Heips!

Täällä on jo juhlavalmistelut käynnissä. Lähinnä siivoilua vasta, lakanapyykkiä (miksi lakanat pitää vaihtaa synttäreiksi?!), sohvanpäälisiä jne. Pölyjen pyyhintää, lattioiden pesua, ja sen semmoista.

Tänään saatiin myös keittiön avohyllyt seinään. Alunperin ajatuksena oli laittaa hyllyjä kahteen kerrokseen, mutta koska laatoitettu seinä on niin hieno, halusimme kuitenkin pitää lopputuloksen kevyenä. Itse tykkään kovasti, ja taas ollaan ihan pikkuisen lähempänä valmista keittiötä. Oikeastaan tuo avohyllyjen järjesteleminen on ihan piristävää tähän väliin. 🙂

Pientä maalauspuuha olisi vielä ennen viikonloppua. Sähkömies tulee huomenna, ja näköjään pitää muistaa passata nuo laatikotkin samaan korkeuteen kaikki. 🙂 Keittiön sijaan mun päässä on kuitenkin tänään pyörinyt enemmän voileipäkakut ja täytekakut.

Sen verran päätin, että viikonlopun (eikun maanantain) jälkeen otan vähän rauhallisemmin jouluun asti. Nyt on painettu niin sata lasissa, että alkaa jo vauhti huimata. Mutta osataan me ottaa rennostikin. Tänään on pitsapäivä, ja kohta rojahdetaankin sohvalle tuijottelemaan Netflixiä!

Kivaa iltaa!

PS. Arvon huomenna uskalla hymyillä -arvonnan voittajan!

Vähän epätodellinen olo, niin kovalla vauhdilla menevät nyt asiat eteenpäin. Tosin, kaikki muu elämässä jää nyt hiukan tämän projektin jalkoihin.

Tänään on kuitenkin saatu taas muutamia juttuja tehtyä, kuten tasojen hiominen, ja niiden viimeistely suoja-aineella. Kuvassa siis kuiva ja valmis betonitason pinta, eli aine piti lupauksensa, eikä sävy todellakaan muuttunut. Myös keittiön laatoitettu seinä on nyt saumattu, ja tästä suuri kiitos jälleen isälleni. Kuten näkyy, the allaskin on nostettu paikalleen, ja odottelee siinä putkimiehen tuloa.

21.9. lähti vanha keittiö matkoihinsa, ja siitä asti alakerran ainoa vesipiste on ollut vessa. Varmaan aika juhlava olo valuttaa kohta vettä tuosta keittiöstä! Kaikkeen tottuu, ja poikkeusoloja kestää ihmeesti, kun on pakko. Yhtä kauan on oltu myös ilman liesitasoa, joten arki tulee kohta totaalisesti helpottumaan. Silti pidän kesän 2009 remonttia vieläkin haastavampana. Kolme kuukautta ilman kylppäriä ja pyykinpesupaikaa pienen vauvan kanssa. Huh, tämä on ollut aika helppoa siihen verrattuna! 🙂

Nyt päivän roskaruoka-annos ja suihkun kautta nukkumaan!

Makoisia unia!

Kuten jo viikon alussa varoittelin, tämä viikko on ollut blogin kannalta hiukan haasteellisempi, koska kaikenlaista tekemistä on pitänyt mahduttaa vuorokausiin. Niitä kuluumisiakin on tänne tullut kirjattua ihan liian vähän, joten pahoittelut siitä. Perjantai ei nyt sinänsä tuo suurtakaan muutosta tahtiin, sillä hommaa on viikonlopuksi yllinkyllin, ja käsiä yhä vain kaksi, mutta tänään ollaan taas viikko lähempänä joulua ja sitä myöden myös rauhoittumista.

Facebookin ja Instagramin seuraajat saivatkin jo kurkkauksen keittiön uusista tasoista, tosin tuolloin tasojen väri oli vielä jonkin verran tummempi, kuin nyt. Tällä hetkellä sävy on siis jotakuinkin se, millaiseksi sen on tarkoituskin jäädä. Pinta odottaa vielä hiontaa, ja käsittelyä, jolla saadaan suoja, joka estää elintarvikkeiden ja rasvojen imeytymisen betoniin. Käsittelyaine on Z Counterformin tuote, eli ostimme sen betonitasotarvikepaketin mukana. Pullon kyljessä lukee, että käsittely muuttaa valmiin betonin sävyä vain hiukan tai ei ollenkaan, ja elän nyt sitten siinä toivossa.

Eilen, laitettauni lapset nukkumaan, aloitin lattioiden maalausurakan, joka sekin tuntuu nyt paljon hauskemmalta, kun pystyy kuvittelemaan valmiita pintoja. Suoraan sanottuna, tämä odotteluvaihe sai mut aika saamattomaksi. Miten oikeastaan millään on ollut kauhean väljä, kun kuitenkin kaikki vaan repsottaa keskeneräisyyttään. Mutta nyt on asiat toisin, ja pikku puhteita tekee ihan uudella innolla. Lattioiden maalaus jatkuu tänään, ja huomenna aion siirtyä oviin ja karmeihin. Yötöitähän nämä maalaamiset lapsiperheessä ovat, mutta silloin on tehtävä, kun saa mahdollisuuden työrauhaan.:)

Ennen illan maalausurakkaa, on tähänkin päivään mahtunut kaikenlaista puuhaa. Ajelua Ikeaan ja rautakauppaan, sähkömiehen vierailu ja tietenkin ne päivän perusjutut muuten. Kaakeliliimaa, saumauslaastia, silikonia jne. Vielä pitäisi hio tuo tasokin, jotta saadaan ensimmäinen käsittelykerta pois alta. Huomenna nimittäin onkin jo seinän vuoro, ja hiplailen täällä innoissani jo kaakeleita. Vihdoin saadaan nekin seinään!

Että sellainen viikko, ja sellainen perjantai!

Viikonloppu tuo mukanaan virallisenkin joulunodotuksen kun sunnuntaina vietetään ensimmäistä adventtia. Jouluradio mulla onkin jo pauhannut työmusiikkina; Ihan kiva maalailla kaikessa rauhassa, ja laulella ikivihreiden klassikoiden mukana.

Päivän rento asiointiasu. Pitsit, niitit ja tekoturkikset – kaikki sulassa sovussa. 🙂

Ihanaa perjantai-iltaa!

Kuten olen ennenkin kertonut, meillä koti vaihtuu jouluasuun aika pienin liikkein, enkä omista erikseen jouluverhoja tai -mattoja. Kun sisustus on muuten rauhallinen, pienin yksityiskohdin saa paljon aikaa. Kukkia, kuusia, kynttilöitä ja huolella valittuja koristeita. Paljon muuta joulukoti ei mielestäni kaipaa. Joulun tunnelma syntyy yhdessäolosta, hyvästä ruuasta ja mukavasta tekemisestä.

Indiedaysin ja Anttilan yhteistyössä pääsin itse kurkkimaan Anttila-tavaratalon tarjontaa, ja pohtimaan, mikä siitä mielestäni kuuluu jouluiseen kotiin. Anttilan valikoimista löytyy toki monipuolisesti myös muotia, kauneutta ja viihdettä, mutta itse keskityin lähinnä löytämään  juttuja osastolta koti.
Luonnollisesti jälleen itselleni lähin asiointipaikka löytyi Porista, ja sinne köröttelinkin heti alkuviikolla stalkkailemaan tarjontaa. Myönnän, että lähtiessä vielä epäröin pienen tavaratalon tarjontaa, mutta paikalle päästyäni totesin, että kodinsisustukseen löytyi valtavasti juttuja, jotka miellyttivät itseäni.

Kuten sanottu, joulu syntyy pienistä tunnelmanluojista, ruokailusta ja mukavasta tekemisestä. Niinpä listasin heti alkuun, että sisustustuotteiden lisäksi tsekkaan tarjonnan joulusaunomiseen ja kattaukseen.  Jälkimmäiseen tarjolla oli hyvä valikoima kotimaista muotoilua Iittalalta ja Arabialta. Pidän ajattomista astioista, jotka muuntuvat joulun tunnelmaan pienin somistuksin. Iittalan kastehelmi kynttilälyhty karpalon sävyssä jäi hiukan kaihertelemaankin. Näillä lisäisi tyylikkäästi joulunpunaista kattaukseen ja tunnelmaan. Kodin tyyliin sopivat joulukoristeet ovat myös kiva lisä kattaukseen. Näin jokainen vieraskin saa jonkin muiston joulupuurosta, vaikkei se manteli osuisikaan kohdalle.

Silmiin pisti myös hyvä valikoima koristetyynyjä, sekä suloinen harmaa lampaantalja. Supersuositulla Anno sarjalla oli valikoimissa mutenkin vaikka kuinka paljon erilaisia lyhtyjä, maljakoita ja jouluisia koristeita. Tukeva tähtikuusenjalka oli erityisesti mieleeni. Sitä kun ei tarvitsisi piilotella.

Harmaa huopa ohuilla punaisilla ruuduilla on mielestäni hyvä esimerkki siitä, mten joulunpunainen ja harmaa sopivat yhteen. Toki meillä keittiön sohvalle voisi kyllä joulunajaksi heittää oikein punaisenkin huovan. Esimerkiksi Anno Lumi-huopa vaikutti paksulta ja pehmeältä.

Saunomiseen löysin vaikka mitä ihanaa, ja tulikin pieni tarve hankkia myös omaan saunaan joitakin uusia tekstiilejä. Mustan ja harmaan sävyt sopivat mustaharmaaseen pihasaunaamme, ja jouluaattona saunalle kuljetaan tietenkin lyhtyjen valaisemaa polkua. Ja, toivottavasti lumista sellaista!

Koska kiireetön yhdessäolo on mielestäni yksi joulun tärkeimmistä asioista, bongasin Anttilan valikoimista myös perinteisiä lautapelejä. Itselleni joulu ainakin olisi täydellinen, jos koko joulupäivän saisin kulkea pyjamassa ja villasukissa, istua pelaamassa vaikka Kimbleä tai Afrikan tähteä ja syödä pukin tuomia suklaita..

Indiedays on nyt valjastanut bloggaajat listaamaan omia Anttila-tärppejään. Kannattaa siis kurkkia myös Annika O:n blogia, sekä Sharonin, joka listasi parhaat tuotteet pikkujouluvalmisteluihin. Rilla kasaa parhaat lahjavinkit äideille ja Janni taasen perheen pienimmille.

Lähimmän Anttila-tavaratalosi löydät täältä. Netanttila.com taasen palvelee vuorokauden ympäri, seitsemän päivää viikossa.

Mutta, seuraavaksi kehoitan teitä kertomaan omat lahjatoiveenne!

Instagramissa #anttilalahjalista @anttilasuomi, on käynnissä kilpailu, jonka tarkemmat tiedot löydät täältä.
Kilpailu on Instagramin lisäksi käynnissä myös Facebookissa ja Pinterestissä, osallistua voi siis monella tapaa! Kurki ohjeet ja tule mukaan, tarjolla on mukavia palkintoja!

Hei ihanat!
Toivottavasti viikkonne on pyörähtänyt mukavasti käyntiin!?
Se olisi sitten tasan kuukausi jouluaattoon, ja pari viikkoa esikoisen syntymäpäiviin, sekä itsenäisyyspäivään. Kaikenlaista puuhaa olisi siis tiedossa näihinkin liittyen, mutta osuupa tähän viikkoon myös muita kiireitä.

Niinpä ajattelin jo ennakkoon varoittaa, että blogi elää tämän viikon vähän eri tahdilla. Ihan hiljaa ei kuitenkaan tämäkään kanava osaa olla, ja mulla on joitakin juttuja teille jemmassakin. Myöskin kivaa arvontaa on luvassa, alennuskoodia jne.

Mahdollisuuksen mukaan yritän kuitenkin päivitellä tänne ihan tavallisiakin kuulumisia. Nyt kuitenkin ajattelin toivotella teille tunnelmalliset illat, ja reippaat viikon aloitukset.

Suloista maanantai-iltaa!

Kylläpä vain laiskottaa! Toisaalta, eikö sunnuntait ole tehtykin juuri sitä varten, että levätään?! Kello käy pitkällä iltapäivää, ja olen yhä pyjamassani. Varsin mukavaa, ja ehkä juuri siksi, että se on harvinaista herkkua.

Perus ruuanlaiton ja pyykinpesun lisäksi tähän sunnuntaihin on mahtunut erikoisempiakin juttuja. Yhtenä esimerkkinä ensimmäinen irronnut maitohamas! Ensi yönä pitää siis olla tarkkana, sillä hammaskeiju on kuulemma tulossa meille.

Viikko sitten hankittu amarylliskin puhkaisi ensimmäisen kukkansa. Viileä olohuone on tosiaankin hyvä paikka näille sipulikasveille, sillä näin niistä on paljon pidempään iloa. Joulutunnelman lisäämiseksi ajattelin seuraavaksi käydä hakemassa pihan perältä pienen kuusentaimen tai kaksi. Kaikki ilo irti tästä viimeisestä kuukaudesta ennen joulua!

Suloista sunnuntaita!

Ihan oikein arvasitte, vatipään vati todellakin oli valaisin, ja tarkemmin Ikean Hektar, jonka olin spreijannut harmaaksi.

Etsin pitkään keittiön ruokapöydän päälle kahta isokokoista valaisinta. Koska tämä on keittiö, eikä vain ruokailutila, karsin tekstiilivalaisimet heti pois pelistä. Mitään ihan hirmuista rakastumista en kokenut löytämieni yksilöiden kanssa, ja 250€ per valaisin tuntui aika kalliilta. Se olisi kertaheitolla 500 euron paukku. Ja, entä jos ei ole ihan varma!?
Ikean isokokoinen Hektar -valaisin oli malliltaan kiva, mutta kaksi mattamustaa valaisinta keskellä huonetta veisivät kaiken huomion, eikä ne nyt niin hienoja kuitenkaan olleet.

Sinkkimaalia olen spreijaillut vähän sinne sun tänne, se on ihan kelpo tavaraa, ja esim. säilykepeltipurkista taikoo äkkiä kivan istutusastian sinkkimaalin avulla. Todellinen sinkkimaalihurmos tuli viime keväänä, kun spreijasimme nykyisen työhuoneen tulisijan kipinäalustan (vai mikä se on viralliselta nimeltää?!), joka oli sellainen kuparinvärinen ja  rumaksi hapettunut. Mun tehtävä oli ollut hommata se uusi alusta siihen mennessä, kun uuni kannetaan paikalleen. Tietysti olin unohtanut koko jutun, ja kiireessä keksin komerossa lymyilevän maalipurkin.

Sinkkimaalin sävy on kaunis mattaharmaa, ja ajan myötä se saa myös hiukan eloa pintaansa. Niinpä nappasimme pari suurta Hektaria mukaamme samalla, kun haimme keittiön altaan, ja eilisen päivän suhauttelin maalia menemään. Ihan ei riittänyt yksi pullo per valaisin, tosin joku parempi maalari varmaan osaisi maalata vähemmälläkin maalilla. Hintaa tuli siis kahdelle valaismelle n. 170 euroa, ja sinkkimaaliakin jäi melkein täysi pullo.

Vasta yksi valaisin on katossa, sillä toiselle pitää sähkömiehen vielä vedellä virtaa. Eikä tämä yksikään ole ihan lopullisella paikallaan, mutta halusin mallata valaisinta kattoon. Ne nimittäin näyttivät lattialla niin hurjan suurilta, että pelkäsin jo tehneeni virhearvion. Katossa tuo näyttää kuitenkin ihan kivalta ja kolmemetrisen ruokapöydän päälle kaksi valaisinta sopii oikein hyvin. Pidämpä myös siitäkin, että vaaleanharmaa valaisin ei vie huomiota noilta Tine K:n mustilta seinätarjottimilta. Ainoastaan tuota valaisinten ketjuosaa jäin miettimään. Ehkä siihen sopisi jokin paksumpi ja raffimpi kettinki. No, pitää mutustella!

Mutta nyt toivottelen kivaa iltaa teille!