Syksyyn sopeutiminen ei tosiaan ole kovinkaan vaikeaa niin kauan kuin nämä ihanat aurinkoiset päivät jatkuvat! Tykkään, tykkään!
Tänään kuitenkin aurinkoinen on paitsi aamu, myös tämä mamma! Syynä ihanan pitkät yöunet; Kömmin nimittäin pahnoille itsekin heti kahdeksan jälkeen, kun olin saanut lapset nukkumaan. Olen nyt koittanut noudattaa tätä linjaa vähintään kerran viikossa. Kun mies on poissa, on poissa myös ne suurimmat houkutukset kukkua myöhään esimerkiksi telkkaria katsellen. Vaikka ei sillä, juuri eilen mietin tuota tutkimusta, jonka mukaan suomalaiset katsovat keskimäärin 2 tuntia ja 58 minuuttia telkkaria päivittäin! Hurja luku, itse taidan päästä samaan viikon aikana!

Mutta sitten kuviin: Pianon hankinta hiukan sekoitti sisustussuunnitelmiani. Ollaan tässä koitettu miettiä huonekaluille uusia paikkoja, jotta piano saataisiin pysyvämmälle paikalle ja soittovireeseen. Päädyimme ratkaisuun siirtää kirjakaapit pois rappujen vastaiselta seinältä, ja asettaa piano niiden tilalle. Tällöin se ei joutuisi olemaan vasten ulkoseinää. Kirjakaappien sijoittaminen uudelleen onkin nyt kysymysmerkkinä. Saadaanko ne mahtumaan silti samaan huoneeseen, vai voisiko kenties yläkerran aula toimia pikkuisena akirjastona. Itse heitin ilmoille myös ehdotuksen pianon kantamisesta yläkerran aulaan, mutta sen kannatus ei kuulostanut kovinkaan vahvalta. Asia on nimittäin niin, että tuo aulatila tuntuu jotenkin kauhean turhalta! Ei siinä oikeastaan ole pahemmin kukaan oleillut.

Kuten ennenkin on ollut puhetta, aulatila on pieni, ja se on täynnä ovia. On makuuhuoneiden ovet, vessan ovi ja ovi kummallekin vintille. Tila on kuitenkin kaunis, sillä portaikkoon seinä on (kaiteita lukuunottamatta) avoin, mikä toisaalta tekee tilasta vielä haastavamman, kun ehjää seinää ei ole, mutta turvallisuus lasten kanssa pitää huomioida.
Olen pallotellut mielessäni erilaisia ideoita niin työtilasta kuin vaatesäilytyksestäkin. Alkuperäisen cozy cornerin kuvista tila on muuttunut jo jonkin verran. Syynä lähinnä divaanin pakkosijoittaminen tänne yläkertaan. Ikean senkissä on edelleen Klaaran vaatteita, mutta ne pitäisi kyllä tsekata asap, ja siirtää vaatekaappiin jonka kesällä maalasin.
Tässä viimepäivinä ollaankin tultu siihen tulokseen, että meidän talo on ihan liian pieni! Ja tietysti olemme samanaikaisesti painineet suuren kysymyksen parissa:
Eikö ihmiselle ikinä riitä mikään! 🙂

Puutarha puskee komeaamaksaruohoa. Taitaakin sitten olla ne vuoden viimeiset oman tuotannon leikot.
Mutta nyt:
Huisin hauskaa ja aurinkoista viikonloppua. Me taidetaan tanssia sitä huonekaluvalssia vasta ensi viikolla. Aurinkoon mars!

Oliskoha otsikko nyt pikkuisen yliampuva? Tai ei oikeastaan; Upean viikonlopun jälkeen luonnollisesti maanantaikin on upea, ja toivottavasti voitte samaistua fiilikseen!

Viikonloppu meni tosiaan hyvässä seurassa, ihanan ohjelman ja ihanien ihmisten seurassa. Olo on kuin miniloman jälkeen: Levännyt, keveä ja vahva. Mieli kiittää myös loppuviikon tehokkaita siivouspäiviä – maanantai tuntuu aina mukavammalta, kun koti on siisti, eikä viikkoa tarvitse aloittaa raivaustöillä.

Pahoittelen hiljaisuuttani myös kommnettiboksin puolella, koitan jälleen kuroa jälkeenjäämiseni umpeen. Tänään kuitenkin nautitaan auringosta ulkona, sillä huomiseksi se lupasi jo syksyä.

Iloa, valoa ja positiviista energiaa teidän jokaisen viikon aloitukseen!

Meillä oli eilen aika kiireinen ja aikataulutettu päivä. Molemmilla aikuisilla työjuttuja, molempien lasten muskarit, ja illalla vielä dagiksen vanhempainilta. Tiedättehän niitä päiviä, kun ikään kuin lennossa vaan vaihdetaan lastenhoitovuoroja, ja huudetaan suusta ne pakolliset raportoitavat. Päivä sujui okein hyvin, ihan niin kuin tavallinen arkipäivä nyt yleensäkin sujuu. Illalla minun oli tarkoitus mennä päiväkodin vanhempainiltaan, ja miehen oli määrä kuljettaa Niilo muskarissa. Anoppi tuli hoitamaan Klaara ja olimme siinä kukin omille menoillemme lähtemässä, kun mies tokaisi hetken puhelintaan näprättyä, että “Taisin muuten just ostaa pianon”.
Olen tottunut siihen, että taloudessamme asuu useampiakin instrumenttejä, ja varmaankin vain mutisin jonkinlaisen “just joo” -tyylisen vastauksen, sillä bassot ja kitarat on yleensä saatu mahdutettua talouteemme ilman minkäänlaisia ongelmia. Pianon hankkimisesta on toki puhuttu ja se on molempien mielestä ollut ajankohtaistakin, mutta lähinnä on mietitty vielä, että minne se sitten laitetaan, ja että ensin pitää saada paikat kuntoon jne…
Reilu pari tuntia meni päiväkodilla, ja laskin kotiin ajellessani, että mies on varmaan laittanut lapsetkin jo aikoja sitten nukkumaan. Heti ulkorappuja noustessani näin kuitenkin kohtalaisen suuren yllätyksen pilkistävän välihuoneen ikkunasta. Ei hitto, pari tuntia poissa ja meillä on piano! Mutta tiedättekö mitä?! Mulla on onneksi niin ihana mies, että mun ei tarvitse pelätä, että kotiimme muuttaisi joku kamala rumilus, joka ei sovi minnekään. Itse en pahemmin pianoista mitään ymmärrä, mutta jos ulkonäöstä puhutaan, en usko, että paljon kauniimpaa yksilöä olisi mistään löytynyt!

Tosin nyt se sitten nököttää tuolla meidän väilihuoneessa, joka tällä hetkellä toimittaa lähinnä varaston virkaa. Ei kuulemma mahtunut seuraavasta oviaukoista, pitää koitaa toista kautta. Kunhan joku jaksaisi nostaa. Tästä huoneesta on kyllä aikanaan tarkoitus tehdä juurikin se yhdistetty työ-/musiikkihuone, mutta valitettavasti piano ei tuohon uunin eteen voi jäädä.

Meillä molempien työt ja harrastukset tulevat jatkossakin mahtumaan kotiimme niin tilallisesti, kuin sisustusmielessäkin. Olisi kuitenkin kiva lukea myös muita tarinoita. Onko kotona jouduttu vääntämään kättä ja venymään sisustuskriteereissä toisen kalastus-, metsästys- tai autoharrastuksen nimissä? Entä onko kompromisseja löytynyt, vai pidetäänkö hirvenpäät ja ompelunurkkaukset visusti kunkin omissa nurkissa?

Mutta nyt mä kiiruhdan laittamaan paikkoja kuntoon, sillä ihana ystävä tulee kyläilemään viikonlopuksi! Mutta kukas sitä nyt ei tykkäisi siivota elävän musiikin tahdissa…

Ihanaa viikonloppua kaikille!!!

Syksyn 2013 must have -sisustusjutut, ne taitaa olla tässä. Vuosi vuodelta vähemmän tuntuu olevan itselleni enemmän, ja paha allergia kaikenlaista koristetavaraa kohtaan ei ota laantuakseen. Greige värimaailma, tehostettuna ripauksella mustaa, tuntuu edelleen istuvan kotiimme parhaiten.
Myönnän, että kaikkien repsottavien nurkkien katselu ja itsensä pakottaminen keskeneräisyyden sietämiseen, vie sisustusintoa – ja pahasti. Toisaalta yritän muistutella itseäni visioinnista ja suunnittelusta, sillä ilman niitä ei synny myöskään tulosta. Alla muutama juttu, joiden avulla yritän pitää oikeaa sisustusfiilistä yllä. Ei mitään turhaa, joskaan nyt ei mitään elintärkeääkään.

Mogens Lassen Kubus 4 -kynttilänjalka oli toiveissa jo viime jouluksi, mutta jäi saamatta. Tällä kertaa taitaa olla parasta tonttuilla itse, mikäli sellaista halajaa.
Olohuone ja tuleva kirjastohuone kaipaavat mattopäivitystä. Luonnonkuitumatot saavat siirtyä keittiöön, mutta lattiat kaipaavat lämmintä eristystä, ja Anno -sarjan Pandora villamatto on pitkän harkinnan ja vertailun jälkeen noussut pitämään mattolistani kärkipäätä. Mustavalkoista mattoa paremmin meille istuisi ehdottomasti Pandoran harmaa versio.
Tine K:n punotut koriarkut ovat nekin haaveita jo viime syksyltä. Kauniita piilopaikkoja villasukille, vilteille ja sisustuslehdille.
Ikean Storsele -korituoli meiltä löytyykin jo luonnonsävyisenä, mutta nyt olisi paikka mustalle yksilölle vapaana. Tämä istusi oikein mallikkaasti kaminan läheisyyteen.

Ajatukseni oli koota pari tuollaista neljän tuotteen kuvakollaasia, mutta tovin istuttuani en keksinyt enempää pakko saada -juttuja! Hurjaa, jossain määrin olen ylittänyt itseni! Tai oikeastaan en vain viitsinyt lisätä tähän maalin, listojen, sähkökalusteiden ja oikeinpäin asennetun lämmityssuntin kuvaa. Nekin kun olisivat kaikki jollakin pakko asentaa -listalla! 🙂

Nyt kuitenkin lapsille ruokaa ja sämpylöitä pyörittämään. Aurinkoa ihanat!

Kyllä vain, se olisi sitten syyskuun vuoro! Kesä on ohi, siihen on vain totuttava. Toivottavaa tietenkin on, että syyskuu jaksaa helliä auringonpaisteella ja kauniilla säällä. Tähän sunnuntaihin herättiin kuitenkin varsin syksyisessä tunnelmassa.
Blogihiljaisuuttani ehdinkin jo Facebookin puolella hieman selitellä, ei siitä nyt sen enempää, homma jatkuu taas. Viime viikkoon on sisältynyt myös hurjasti keittiöpuuhailua ja tietenkin keittiössä oleillessa tilan viihtyisyyskin on jälleen ollut tapetilla. Kesällä piti tehdä remontin suhteen niin montaa lajia, mutta kuinka vain kävikään; Hommat ei edenneet yhtään. Toisaalta se harmittaa ihan hurjasti, mutta toisaalta taas; Kesä on kesä, ja sitä kannattaa viettää ulkona! Niin, ja onpa nyt ainakin puut ensi talven lämittämistä ajatellen tehtynä ja pihakin siinä millissa, että keväällä on taas pikkuisen helpompi ryhtyä raivauspuuhiin talven jäljiltä!

Eteisen kanssa pitäisi nyt jatkaa siitä mihin jäätiin, jotta saadaan vihdoin kuraisille pihavaatteille oma tilansa. Remontin suhteen keittiö ei siis vieläkään ole tärkeysjärjestyksen kärjessä. Mutta pientä fiksausta saa jo kivoilla yksityiskohdilla.

Nyt on muuten hyvä aika napsia kesän yrttisatoa ja pullottaa sitä oliiviöljyn sekaan. Itse tehty yrttiöljy on kiva pikkuvieminen joulun alla, kun pullotat öljyt, yrtit ja pippurit nyt, ne ehtivät tasaamaan makujansakin vielä oikein hyvin!

Mukavaa sunnuntaita ja tunnelmallista syyskuun aloitusta!

Moikka ihanat!

Kuten kerroin, piipahdin lauantaina ihanassa Nougatissa, ja räpsin muutaman kuvankin putiikin mielettömästä tunnelmasta. Tässä myymälässä ei varmaan ole mitään, mitä en itselleni huolisi. Vaatteista, asusteista, koruista, kengistä, ja tietysti sistusjutuista, koostuva valikoima osuu omaan makuuni aivan täydellisesti!

Nougatista löytyy hyvä valikoima myös BeckSöndergaardin huiveja ja asusteita, ja tulihan niitäkin hypisteltyä. Olette muuten kyselleet Becksujen ostopaikoista tuolla arvontapostauksessa, ja ajattelin nyt muistutella teitä keväällä laatimastani jälleenmyyjälistasta! Listan löydätte viime keväisestä huiviarvonnan onnellinen voittaja -postauksesta.

 

Kukkaruukkuja (joille on ihan oikea tarve) en nyt tällä kertaa pystynyt raahaamaan mukanani, mutta jotain pientä visiitiltä kuitenkin jäi käteenkin.

Nyt kuitenkin suunnataan lasten kanssa ulos nauttimaan ihanasta ilmasta! Eilinen meni supertehokkaasti keittiössä, joten tänään pitää ottaa sisällä oleilut kunnolla takaisin!

Muistakaa te osallistua arvontaan!!!!

Ihanaa aurinkoista tiistaita!

Vaatimaton vastaiskuni komeille pukeutumishuoneille. Meillä in on out, ja epäilenkin onko meillä koskaan niin joutilasta tilaa, että pukeutumiselle voisi pyhittää omat 15-20 neliötä. Tuskin.
Vaatehuoneen  lisäksi olen kuitenkin mahduttanut myös makuuhuoneeseen pienen pukeutumistilan. Paljon ei tarvita; Vain kaunis peili ja vaaterekki – niilläkin pääsee jo pitkälle.

Peili: House Doctor, Vaaterekki: Ikea

Tänää Tampereella, huomenna Helsingissä. Pahoittelut jo valmiiksi blogihiljaisuudestani.

Mutta osallistukaa te sillä aikaa BeckSöndergaardin huiviarvontaan
– ja viettäkää mahtavaa viikonloppua!

Pusspusspuss!

Hellooouuuu!!!

Täällä ollaan. Vähän vielä huojuva olo, ja päässäkin humisee, mutta suunta on oikea!
Tässä valmistelen teille kivaa postausta huomiselle ja ajattelin laittaa pikkuisen teaserin tulevasta! Tällä viikolla nimittäin mietitään syksyn pukeutuminen yhteistyössä BeckSöndergaardin kanssa! Pysykää siis kuulolla!

Pahoittelut myös hiljaisuudesta kommenttiboksin puolella. Ihanaa tsemppiä olette siellä mulle lähetelleet, ja koitan toimertua ja ehtiä vastailupuuhiin vielä tämän päivän puolella! Kiitos, ootte ihania!

Aurinkoa kaikille!!!

Sisustelua maanantaiaamun iloksi!
Makuuhuone, kuten kaikki muutkin huoneet kodissamme, on vielä täysin keskeneräinen. Seinät kaipaavat maalia, ja lattian- sekä katonraja listoja (jotka tosin ovat nekin tuossa vintillä täysin valmiina ja ainostaan kiinnitystä vaille). No, tämä on sitä ikuisuusprojektia; Silmä tottuu keskeneräisyyteen!

Makuuhuoneen tunnelma ei vajaan vuoden aikana ole juurikaan muuttunut, ja järjestyskin on pysynyt jotakuinkin samana. Mitä nyt Leanderin kehto roikkui katossa jonkin aikaa. Kuvia makuuhuoneesta löydätte tervetuloa meille-, odotellaan-, sopu sijaa antaa- ja nukkuu nukkuu nurmilintu -postauksista.

Vanhan Rouvan te blogini vanhemmat lukijat jo tunnettekin, se on siis tuo vanha kaappi, jolla on suloinen ruusuesiliina yllään. Huonekalun alkuperää jo hiukan pohdittiinkin eilisen sununtailta -postauksen kommenttiboksissa. Meillä kaappi kuitenkin kätkee sisäänsä taloutemme liinavaatteet. Myös Ikean rautasänky hankittiin jo edelliseen kotiin, ja hankintaan olemme olleet tyytyväisiä. Ainoana miinuksena se pieni ikävä seikka, että kesänajan sänky on täytynyt pitää hieman etäämmällä päädyn takana olevista ikkunoista, jotta tuulettaminen onnistuisi. Varsinaisia yöpöytiä meillä ei ole koskaan ollutkaan, mutta oma, kahdesta laatikosta pinoamani koroke, on toiminut oikein hyvin. Pidän kuitenkin sängynpäädyssä myös pientä Tine K:n korikassia erilaisille rasvoille ja muille tarvittaville tavaroille, jotten tahrisi laatikoita käsi- tai jalkavoiteisiin. Hagedornhagenin korentotaulu odottaa nostamista tuohon laatikkopinoni yläpuolelle, mutta kivahan se on tuossa lattianrajassakin.

Suuri kori sängyn päädyssä toimii päiväpeitteiden ja ylimääräisten tyynyjen säilytyksessä yön ajan ja mahtuupa siinä oleilemaan myös päiväunipeittoni, joka tosin on ollut kovin vähällä käytöllä viimeaikoina. Makuuhuoneen verhoasia jäi alkuinnostuksen jälkeen pahasti kesken, ja tangolla roikkuukin nyt vain pari ylipitkää pimennyskangasta. Olen kuitenkin alkanut haaveilemaan pitkistä ja runsaista silkkiverhoista, jotakin saman sävyistä kuin sängyllä olevat Tine K:n silkkityynyt.

Haaveissa on myös suuri kattovalaisin, mutta silläkään ei ole kiirettä, sillä huone on yhä sähköttä. Niitäkin juttuja pitäisi taas alkaa pohtia. Siinäpä se, makuuhuone tästä suunnasta katsottuna.

Mutta nyt tämä mamma valmistautuu kampaajakäyntiin! Superia viikkoa teille jokaiselle!

Eipä ole tämä kodin laittaminen ollut viime päivinä juurikaan mielessä. Sunnuntain kunniaksi kuitenkin intouduin hiukan oikomaan paikkoja. Meillä on inha tauti kylässä, ja sekin tuottaa siivoilemista, joten samalla voi tarttua asiaan kokonaisvaltaisemmin. Kaiken sisällä hääräämisen lisäksi, tänään on kuitenkin pakko ottaa aikaa myös ulkoiluun. Satoi tai paistoi, kaipaan raitista ilmaa!

Suloista sunnuntaita teillekin!