No siellähän on kevät!

11.4.2018

Täällä jatkuu edelleen pienen flunssapotilaan parantelu. Kevättä ei siis ole ihan kauheasti päästy ihailemaan kuin ikkunan takaa, muta onhan sitä toki siinäkin ollut. Koko totuus kuitenkin paljastui vasta, kun lähdin tänään käymään kaupassa. Nimittäin se lämpö! Hitsi, mutta siellä on tullut kevät ihan parissa päivässä!
Olen lähdössä loppuviikoksi Helsinkiin, ja neljän päivän haastavia asuratkaisuja olen hauduttanut takaraivossani jo jokusen päivän. Ehdinpä jo aloittaakin pakkaamisen, mutta nyt totesin, että laukun sisältö pitää sittenkin miettiä uudestaan.  Untuvatakin nyt ainakin voi jättää kotiin! 🙂

Huomenna on vuorossa Kevätmessut, ja siellä jos missä tulee kunnon kevätfiilis. Siis sellainen puutarhakevätfiilis. Tähän asti olen vielä saanut työnnettyä mielestäni kesäkukat ja pihakalusteet, mutta pakkohan niitä on tällaisella säällä jo pohtia. Ensi viikolla voi nimittäin päästä jo haravoimaan! Ainakin niitä aurinkoisempia paikkoja, mutta kuitenkin! Jätin kuitenkin vielä orvokit kauppaan, ja kotiutan ne vasta ensi viikolla hellään hoitooni.

Aurinkoista keskiviikon jatkoa!

 


Sadepäivä pikkupotilaan seurassa

09.4.2018

Meillä on pienin kuumeessa. Tänään jo vähän parempi kuin eilen, mutta kuumetta edelleen. Ollaan piirretty poneja, pelattu ristinollaa ja katsottu lastenohjelmia. Poltettu kynttilöitä ja takkatulta. Just sellaista ihanaa puuhaa tällaiselle sadepäivälle. Niin ja ollaan me söpösteltykin. Meillä on nimittäin tänään vaaleanpunainen päivä.

Kuvissa myös mun viime aikojen herkku numero 1, eli kasvipohjainen jugurtti. Maustamaton sellainen. En koskaan lapsena syönyt jugurttia, itse asiassa löysin koko jugurttijutun vasta muutama vuosi sitten kun aloin syömään maustamatonta jugurttia hedelmien ja pähkinöiden kanssa. Kun sitten päätin laittaa maitotuotteet minimiin, jäi tämäkin herkku unholaan. Kunnes nyt vasta olen tajunnut, että kasvipohjaisistakin vaihtoehdoista on maustamattomia versioita. Tai ehkä niitä ei ole aiemmin ollutkaan meidän kaupassa. Oli miten oli, nämä soygurtit ja yogoatit (ja kaikki muut mahdolliset nimihirviöt) ovat nyt kuitenkin pelastaneet minut ja makunautintoni! Sekaan omenaa ja appelsiinia, vähän pähkinöitä tai manteleita. Menee lounaasta, välipalasta, tai iltapalasta.
Seuraavaksi pitäisi kai testata myös Benin ja Jerryn Non-Dairy jätskit. Ja tänään jos koskaan onkin hyvä päivä jätskitellä, koska uusi Idän pikajunan arvoitus on vihdoin vuokratavissa! Aion nimittäin katsoa sen tänään, meni sitten kuinka myöhään vain! Ja siitäkin huolimatta, että David Suchet on, ja tulee aina olemaan, the one and only Hercule Poirot, pitää tämä nyt kuitenkin katsoa.

Meidän vaaleanpunaiset trikoopannat on kotimaisen Suoma Designin, ja pantojen lisäksi sain arpoa myös kaksi lippua tuleville lapsimessuille. Arvonta löytyy Instagramista. Ja vaikka lastenjutut ei kiinnostaisikaan, Suoma Design kannattaa katsastaa. Sieltä löytyy nimittäin sisustusta, kodintekstiilejä, koruja, julisteita ja paljon muutakin ihanaa!

Kivaa maanantai-iltaa. Huomenna paistaa!

 

Hiuspannat saatu / Suoma Design


Sunny sunday ja tortillapäivä

08.4.2018

Täällä on ihailtu lumien sulamista ja kuunneltu joutsenten kaakatusta. Ei ne kauan malttaneet pysyä poissa, vain nuo kovimmat pakkaset. Ja tuntuu, että sekin oli ihan juuri, kun lenkkeilin tuolla rantavallilla hankikantojen päällä. Nyt polku on mitä parhaimmassa lenkkeilykunnossa.
Me humputimme eilen Klaaran kanssa kaupungissa sillä välin, kun esikoinen oli kaverinsa synttäreillä. Vietettiin kunnon äiti-tytär laatuaikaa ja ihailtiin koruja ja käsilaukkuja. Käytiin kahvilassa ja katseltiin kaikkea sellaista, mitä täällä meillä ei voi nähdä. Sekin on välillä ihan mukavaa, mutta kyllä mä silti olen näiden maisemien ihminen.

Eilen käytiin vanhempieni luona karjalanpaistilla, mutta tänään on nautittu perheen yhteisestä vapaapäivästä, ja sen kunniaksi tortillajuttuja. Ja seuraavaksi täysinäisen vatsan viereen pötköttelemään. Jos vaikka eilisen Midsomerin murhat katselisi. Se kun on just sopivaa sunnuntaitekemistä. Ladataan akkuja uuteen viikkoon.

Leppoisaa sunnuntaita teillekin!


Elämän keväät ja syksyt

05.4.2018

On se vain uskottava, että harmaatkin päivät ovat näin huhtikuussa siedettävämpiä kuin lokakuussa. Ja ainakin kahdesta syystä. Nimittäin valoa on huomattavasti enemmän, ja huhtikuun harmaus tietää kuitenkin myös kevään tuloa. Lokakuussa se tietää ainoastaan pitkää ja synkkää pimeyttä. Näin on parempi, ja lumetkin sulavat ihan silmissä! Mutta kaipa sitä tarvitaan niitä syksyjäkin, jotta osaa nauttia keväästä. Sellaista se elämässä on. Että pitää olla niitä vähemmän hyviä aikoja, jotta osaa arvostaa pieniäkin iloja.

Nätti pulla nätillä lautasella, ja miten se nyt voikin taas olla jotenkin niin kamalan hirveä asia. Syöminen ja sen kanssa tuskastelu. Se, että iskisi vain hampaansa kiinni ja keskittäisi ajatuksensa kanelin, sokerin, voin ja kardemumman makuun, sen sijaan, että antaa päänsä täyttyä kaikella vähemmän mukavalla. Ja välillä tuntuu niin hemmetin väärältä sekin, että näitä samoja juttuja joutuu miettimään enemmän tai vähemmän joka päivä. Jo hitto soikoon yli 20 vuoden ajan! Että eikö niin tavallinen asia kuin syöminen (jota kuitenkin jossakin määrin harrastaa päivittäin yli 7 miljardia ihmistä) voisi jossakin kohtaa elämää muuttua tavalliseksi automaattisesti toistuvaksi asiaksi. Tai vaikka nautinnoksi. Tai että kaiken sen energian jonka tähän asiaan päivittäin tuhlaa, voisi vaikka käyttää kaikkeen mukavaan ja iloiseen. Mutta eipä kai. Kaikkien harteille heitetään elämässä jotakin, ja minulle valikoitui soppakauhaa heiluttava piru – ja onneksi myös samaan taikasauvaan turvautuva enkeli. Kyse on lähinnä siitä kumpi heiluttaa tahtipuikkoaan nopeammin.

Harmaan päivän pieniä iloja on onneksi kynttilät! Poltatteko te muuten kynttilöitä ympäri vuoden? Itse tykkään polttaa jopa kesällä, mutta huomaan, etteivät kynttilät syty enää yhtä ahkerasti näin keväällä. Ehkä se johtuu siitä kun illat ovat jo valoisia. Toisaalta taas kesäinen ukkospuuska tekee nopeasti maisemasta synkän ja sitten ensimmäiseksi kaipaakin jo kynttilöitä. Itse hamstraan aina joulun jälkeen kynttilät alennusmyynneistä ja tajouksista. Niillä päästään sitten melkein vuoden ympäri. Ja aina muuten tylsän valkoisia kynttilöitä. Ehkä seuraavaksi jotakin iloista ja piristävää?


Tuolileikki

04.4.2018

Heips!

Otsikosta huolimatta huonekaluvalssia häävalssin sijaan. Mutta tuolileikkiä kuitenkin, ja tarkemmin sanottuna bambutuolilla leikkimistä! Nimittäin kannoin pääsiäisenä kaksi keittiön bambutuolia yläkertaan, koska kyllästyin niiden ulkonäköön keittiössä. Oikeastaan ajattelin laittaa nuo Tine K:n tuolit myyntiin, mutta päätin väliaikaisesti kokeilla miltä sellainen näyttäisi makuuhuoneessa. Ja ei se nyt hullumpi tuossakaan ole. Tosin se toinen yksilö ei mielestäni oikein istu yläkerran aulaan. Makkarissa on kuitenkin jo ennestään kaksi bambujakkaraa ja -penkki, joten sen puolesta tuoli on ihan hyvässä seurassa. Toisaalta ehkä vähän liikaa bambua yhteen huoneeseen… 🙂

No, siinä se nyt kuitenkin tönöttää ja odottaa kohtaloaan. Pyörittelen ja kääntelen. Katsotaan mihin se lopulta päätyy.

Kivaa keskiviikkoa!


meidän pääsiäinen

03.4.2018

Meidän pääsiäinen. Se oli ennen kaikkea rento ja rentouttava. Pitkiä yöunia ja auringonpaistetta. Paitsi eilen ei ollut auringonpaistetta. Tosin täällä satoi räntää juuri sen verran, että keli oli kurja. Mitään kinoksia ei kuitenkaan ehtinyt syntyä. Kevät etenee siis ihan hyvään tahtiin, ja lumet saavat kyytiä. (Jihaa!!!) Pääsiäisenä myös syötiin hyvin, herkuteltiin ja juotiin pari lasia punaviiniä ystävien kanssa. Aikaa jäi kuitenkin myös lukemiselle ja pullan leipomiselle. Eilen nimittäin tehtiin iso litran taikina heti aamulla turpoamaan. Neljä päivää yhteistä aikaa perheen kesken teki hyvää, ja oikeastaan tuntuu kuin pääsiäinen olisi ollut paljon pidempikin. Sen verran harvoin näitä yhteisiä vapaita on viime aikoina ollut. Ja paljon mahtui neljään päivään tekemistäkin, vaikka ei tosin mitään maata mullistavaa.
Pieni blogitaukokin tuli kuin itsestään, ja tarkoitukseni kyllä oli päivittää blogia myös pääsiäisenä. Ihan kiva välillä ottaa nenä irti näytöstä ja käyttää aikaa siihen “oikeaan elämään”.
Meidän pääsiäistunnelmaan ei kuulunut kovinkaan paljon koristeita, kukkia lähinnä ja ne saavat nyt ilostuttaa uutta viikkoa. Lyhyttä viikkoa!  Juhlan tuntua tuo myös täyspitkä Hempean pöytäliina (saatu). Olen jotenkin kyllästynyt valkoiseen pöydänpintaan, mutta liina lämmittää mukavasti keittiön tunnelmaa. Puukantinen pöytä onkin ollut haaveissa jo pitkään.

Pääsiäisen asut vaihtelivat kokomustasta värikkäämpiin variaatioihin. Punainen mekkokin pääsi käyttöön. Huomenna onneksi myös hiukset saavat vähän väriä. Ai että kun tunnen oloni harmaaksi!

Vähän kuin krapulana kivasta lomasta, tänään kylään tuli vanha ystäväni migreeni. Kunnon särky, huimaus, pahoinvointi ja sahalaidat. Tässä juuri arvonkin, uskaltaako sitä nauttimaan aurinkoisesta iltapäivästä vai ei. Yhden tanssitunnin aikana kuin ehtisi itsekin ihan kivasti virkistäytymään. No, voihan sitä ainakin yrittää!

 

Korvakorut Nikkotakko / saatu

 


neulemekko ja pari pääsiäispupua (+ niinmun alennuskoodi)

29.3.2018

Se olisi pääsiäinen alkamassa! Ja jestas, mullahan on pääsiäiskengät! Nimittäin nuo Parikan bunnyt, jotka ostin viime syksynä. Niiden käyttö jäi syksyllä vähälle, mutta onneksi kevät tuo tossukauden taas tullessaan. Joka tapauksessa puputtelu tuskin jää pääsiäisenpyhiin, vaikka nämä nyt viikonlopun teemaan erityisen hyvin sopivatkin.
Mutta se, mistä mun piti teille kirjoittaa on tämä Niinmun Design Näset neulemekko, jonka ihana Virpi minulle postitti. Kyseessä on todella ohuesta merinovillaneuloksesta valmistettu mekko, joka pelastaa kaikki ne päivät ja tilanteet, jolloin ei oikein tiedä, mitä päälleen pukisi. Näin kylmällä säällä paksut sukkikset on vielä hyvät, mutta toimiipa ohut neulemekko paljaiden säärienkin kanssa. Ja asua saa helposti muunneltua kenkien ja asusteiden avulla, tai fiilistä voi keventää farkkutakilla, värikkäällä huivilla tai oikeastaan ihan miten vain. Tykkään tämän kaltaisista vaatteista juurikin niiden muunneltavuuden vuoksi. Sama vaate voi olla sporttisen rento tai sitten vähän menevämpi. Riippuen ihan siitä kaikesta. Ja sitten on mukavuus! Kun asuu täällä mistä on pitkä matka ihan joka paikkaan, osaa arvostaa vaatteita, joissa jaksaa istua useammankin tunnin. Näsat mekon materiaali on muleshing free merinovillaa, ja kuten muutkin Niinmun vaatteet, nämäkin on valmistettu Suomessa. Tampereella, tarkemmin sanottuna.
Näset neulemekosta on saatavilla myös poolokauluksellinen malli, mutta itse tykkään juurikin tästä leveämmästä pääntiestä. Siitäkin huolimatta, että vielä syksyllä luulin, etten voisi koskaan enää käyttää kaulaa paljastavaa vaatetta. Mutta, kuten huomaatte, kaulan arpea tuskin näkee! Oikeastaan se on niin huomaamaton, että unohdan välillä itsekin sen olemassaolon. 🙂 Molemmissa mekoissa on kimonohihat, eli kainalon kohdalta mekko on mukavan väljä, ja hihat antavat mekolle myös omaa luonnetta.

Me tehtiin eilen pääsiäissiivous. Eikä tuntunut muuten lainkaan niin pahalta, kun toinen meni edellä imurin kanssa ja tulin itse perässä lattiapesuri apunani. Näytettiin varmaan tyhmiltä kun molemmat oltiin kuulokkeet korvillamme ja välillä huudettiin, että “ootko vetänyt jo tästä?” Mutta hei, tämä on sitä nykyaikaa! 😀 Ja illalla pidettiin palkaksi leffailta, ja katsottiin The Snowman. Ja pakko sanoa, että ehkä huonoin vähään aikaan näkemäni elokuva. Koska Jo Nesbøn Lumiukko on ihan älyttömän hyvä kirja, odotin leffalta tietenkin paljon, mutta ei se kyllä sytyttänyt meistä kumpaakaan. Ei yhtään henkilöhahmoa, josta olisi irronnut yhtään mitään, eikä oikeastaan mitään muutakaan. Harmi!

Mutta hei se alennuskoodi, jonka otsikko lupasi!
UUSIKUU -koodilla saatte -30% alennusta molemmista Niinmun Design Näset mekon malleista. Alennuskoodi on voimassa Niinmun Design -verkkokaupassa koko pääsiäisen ajan, eli  pääsiäismaanantaihin klo 24.00 asti.

Iskällä on tänään “poikienilta”, joten me lähdetään lasten kanssa mummulaan. Jos vaikka sinne olisi joku pupu piilottanut parit suklaamunat.

 

Mekko saatu / Niinmun Design


kevättä korvissa asti

27.3.2018

Huh! Ehtihän ne meidänkin pääsiäisruohot vihertymään ennen pääsiäistä.  Eikä muuten mene kauaa, kun keittiön ikkunan allakin vihertää. Se on nimittäin se paikka, johon tulee sekä ensimmäiset leskenlehdet, että voikukat. Muuten täällä on kyllä vielä ihan varsin talvista ja lunta riittää vielä pitkään, mutta keittiön ikkunan alla on tosiaankin maata jo näkyvissä!

Pääsiäsiruohon lisäksi tänään vihertää myös korvissa. Nimittäin maailman kauneimmat korvakorut, Nikkotakko Jewerlyn kauniit vihreät tupsukorvikset. Kotimainen Nikkotakko pomppasi tietoisuuteeni vuodenvaihteessa, kun Kauneus ja Terveys -lehdessä oli ihanan värikäs muotijuttu. Katseeni kiinnittyi kuvan upeisiin koruihin, ja hetken koneella selaillessani totesin löytäneeni todellisen korukarkkikaupan! Tässä jokin aika sitten Katri, nainen korujen takaa, laittoin minulle Instagramissa viestiä, ja kysyi, haluaisinko häneltä jonkun Nikkotakko korun, vastasin tietenkin, että todellakin haluaisin. Kun Katri sitten kysyi, että minkälaisista koruista erityisesti pidän, nämä tupsukorvikset olivat ihan se ykkösrakkauteni. Tosin täytyy myöntää, että tuolla sivuilla on niin uskomattoman paljon ihania koruja, että valitseminen tuottaa jopa vaikeutta. Ja samalla tulee muuten se tunne, että värejä ei voi koskaan olla liikaa! Mutta jokainen koru on yksilö, huolellisena käsityönä valmistettu, ja hei, Suomessa!

Nyt kun olen kevään myötä vallan villiintynyt tässä värien käytössä, tuntuu punaisen ja vihreän yhdistelmä aivan uskomattoman virkistävältä ja energiseltä. Josko sitä nyt 34-vuotiaana jo uskaltaisi olla muutakin kuin harmaa hiirulainen! Tosin se varmaan vaatii myös kampaajalla käyntiä, sillä luonto tuntuu tässä kohtaa olevan eri mieltä tuosta harmaasta. Taidankin varailla sitä kampaaja-aikaa nyt ihan heti! 😀


kukkia, tupsuja ja hiljainen viikko

26.3.2018

Huhhuh! Tuollaisen nauruviikonlopun jälkeen kai mikä tahansa viikko tuntuisi hiljaiselta, mutta tällä kertaa se on sitä ihan oikeasti. Kohti pääsiäistä mennään, ja kesäajassakin vielä.

Viikonloppu oli enemmän kuin onnistunut, ja elämä piteni taas vuosikymmeniä, mikäli nauramisen väitettyihin vaikutuksiin on uskominen. Väsynyt, mutta onnellinen oli eilisillan mielentila, kun tulin kotiin. Vaikka pitkien yöunien nimeen vannonkin, on virkistäytymistä kuitenkin muunkinlaista ja nyt tuli aimo annos juurikin sitä toista laatua!
Nappasin energiareissulta itselleni tuliaisiksi kukkamekon ja tupsutyynyn. Ajattelin, että ei tarvitse kuin sujauttaa mekko päälleen tai painaa pää tyynyyn, ja heti pääsee mielessään takaisin tähän nauruntäyteiseen viikonloppuun. Tosin vielä hetken aikaa taidan lejua niihin tunnelmiin ihan ilman apuvälineitäkin!

Täällä oli kuulemma myös eilen ollut tosi keväinen päivä, vaikka illalla tupruttikin lunta taas oikein kunnolla. Muta uskon sanontaan “uusi lumi on vanhan surma”, ja sitä myötä myös kevään koittoon. Tällä viikolla koristellaan koti vastaanottamaan pääsiäistä. Tosin meillä ei ole edes pajunkissoja, kun tuntuu, että kaikki ojat putsattiin viime vuonna niin tarkkaan, että pajunkissa-apajani ovat vähän huonossa jamassa. Pitänee vissiin jalkautua etsintämatkalle jonnekin vähän kauemmaksi. 🙂

 


salaisuuksia, skumppaa, pitsiä ja huulipunaa

24.3.2018

Välillä viikonlopun aloitus vaatii vähän pitsiä ja huulipunaa. Eikö!?
Eilen juonittiin lasten kanssa miehelle uimavarusteet valmiiksi, koska olin sopinut, että hänen ystävänsä tulevat noutamaan synttärisankaria avantouinnille. Tykkäsin ideasta niin paljon, että miltei lipsautin salaisuuden jo puolessa välissä viikkoa. Vähän kuin pikkulapsi joka ei saa pidettyä salaisuuksia sisällään. Mutta sinne me kuitenkin saatiin lähettää päivänsankari avantoreissulleen yllätettynä ja asiasta täysin etukäteen tietämättömänä. Toinen yllärisalaisuus pääsi päivänvaloon myöhemmin illalla, kun tömistimme naisjoukolla skumppapullojen kera ystävän kotiin, viestinämme, että lauantaiaamuna lähdetään varhain kohti Tallinnaa. Nyt olenkin siis matkalla eteläiseen naapuriimme iloisen naiskokoonpanon voimin. Ehdottomasti laatuviikonloppu tämäkin!

Niin paljon kuin rakastankin kaikkia yllätyksiä, salaisuuksien pitäminen tuottaa niiden kohdalla välillä ihan tuskaa. Tällä viikolla salaisuudet on olleet ihan siinä kielen päällä, melkein jo pääsemässä karkuun. Nyt voi onneksi henkäistä ja todeta, että pärjäsin! 😀

Olen tainnut tulla tuosta punaisesta huulipunasta liki riippuvaiseksi, ja poskipunan ohella tässä onkin toinen meikkituote, jota olen oppinut käyttämään vasta nyt “aikuisemmalla iällä.” Punaiset huulet nimittäin piristävät kummasti väsähtänytkkäkin olemusta! Suosittelen, jos ei ole aiemmin kuulunut tapoihisi!

 

 

Ihanaa viikonloppua myös teille!