kaupallinen yhteistyö Dansukker

---

Kuten jo aiemmin lupailin, viikonlopun kunniaksi mulla on teille hiukan jouluisia herkkuja resepteineen. Eli jos ei vielä jouluta, niin nyt viimeistään on hyvä kaivaa sekin fiilis esiin! Ja mikäs sen parempi konsti kuin muuttaa keittiö joulun ajan herkkutehtaaksi. Postaus on toteutettu yhteistyössä Dansukker kanssa.

Olen aina ollut jouluihminen, ihan lapsesta saakka. Ja kuten tiedätte, nautin varsinkin tästä joulun odotuksen ajasta. Siihen kuuluu paitsi yleinen joulun fiilistely, niin tietenkin jonkin sortin jouluinen herkuttelu. Ja nyt jos koskaan on juurikin tuon herkuttelun aika. itse jouluna kun vatsa on usein niin täynnä, että niille makeille jälkkäreille ei löydy sijaa, vaikka kuinka yrittäisi. Meillä kotona jouluiseen kahvipöytään kuului aina perinteisesti piparit, joulutortut ja äidin tekemät lusikkaleivät. Jossain vaiheessa innostuin itse leipomaan viipalepikkuleipiä. Mutta noin yleisesti lusikkaleivät ovat se joulun ajan makein muisto, jonka liitän lapsuudenkotiini.

En kuitenkaan lähde kilpailemaan äidin kanssa, vaan olen koittanut itse miettiä niitä joulun makeita herkkuja vähän fiiliksen mukaan. Aika usein rocky road -palat ovat jopa päätyneet joulumuistamisiksi, suklaan suuri ystävä kun olen! Silti tykkään ihan kauheasti perinteisten piparien mausta ja mielestäni joulunaikaan voi olla tarjolla vaikka kuinka montaa erilaista pipariherkkua. Tänään tarjoilenkin teille kolme herkkuohjettani, joissa kaikissa maistuu enemmän tai vähemmän piparkakku! Toinen yhdistävä tekijä resepteille on se, että niistä kaikista löytyy Dansukker Vaaleaa Luomusiirappia, ja piparkakkuinen väri on siis  tällä kertaa astetta vaaleampi.
Kuten yleensäkin, ohjeeni ovat sellaisia helppoja ja varmoja, joten ihan jokainen osaa. Ja leivontaan voi oikein hyvin ottaa myös lapset mukaan!

Me vietettiinkin lasten kanssa joulunavausta kasvihuoneessa ja saatiimpa ihanan kirpeä pakkasaurinkokin seuraksemme. Makeaa taisi tulla syötyä ihan mahan täydeltä, mutta kerrankos sitä joulua avataan!

Viipalepikkuleivät, ja vaaleat piparkakut edustavat enemmänkin jouluisia perinteitä. Suussa rouskuva itse tehty daim maistuu myös joulun kunniaksi piparille ja tyydyttää samalla myös suklaasuiden tarpeet!

viipalepikkuleivät

n.40 kpl

200 g voita
2 dl Dansukker Taloussokeria
2 rkl Dansukker Vaaleaa Luomusiirappia
1 kpl keltuaista
5 dl vehnäjauhoja
2 rkl piparkakkumaustetta
1 rkl vaniljasokeria
2 tl ruokasoodaa

Vatkaa huoneenlämpöinen voi, sokeri ja siirappi kuohkeaksi. Sekoita joukkoon keltuainen.

Lisää keskenään sekoitetut kuiva-aineet ja sekoita käsin taikina murumaiseksi.

Purista taikinasta lämpimin käsin tiiviitä paloja ja muotoile ne noin 2 cm:n paksuiksi tangoiksi leivinpaperoiduille pelliille. Jätä noin 10 senttiä tankojen väliin j apaina ne kevyesti littanoiksi.

Paista keksitankoja 175 asteessa noin 15 minuuttia. Leikkaa tangot vinoiksi viipaleiksi kun ne ovat vielä lämpimiä. Myös uunissa toisiinsa kiinni levinneet tangot saa tässä kohtaa kauniisti eroteltua. Anna pikkuleipien jäähtyä kunnolla ennen pakkaamista.

Piparkakku-DAIM

Pellillinen

1.5 dl Dansukker Vaaleaa Luomusiirappia
4.5 dl Dansukker Taloussokeria
2 dl mantelilastuja
0.5 tl suolaa
100 g voita
2 tl piparkakkumaustetta

Päälle: 300g maitosuklaata

Mittaa kattilaan sokeri sekä siirappi ja sekoita kevyesti. Lämmitä seosta miedolla lämmöllä kunnes sokerit ovat sulaneet, mutta älä sekoita.

Kun sokeriseos on nestemäistä voit alkaa sekoittamaan keitosta. Lisää joukkoon mantelilastut ja suola.

Keitä miedolla lämmöllä n. 10-15 min. koko ajan sekoittaen. Krokanttimassa on valmista kun sen väri on kauniin pronssinen. Varo kuitenkin polttamasta sokeria! Mitä kauemmin jaksat ja uskallat keittää sokeria, sen kovempaa krokanttia saat.

 Lisää lopuksi joukkoon voi ja sekoita, kunnes se on kokonaan sulanut. Lisää lopuksi piparkakkumauste ja sekoita huolella.

Kaada seos leivinpaperoidulle uunipellille ja levitä nuolijan avulla koko pellin leveydelle. Mitä ohuempi kerros, sen rouskuvampaa krokanttia. Paina veitsellä krokantin pintaan ristikkäiset viillot, jotta paloittelu olisi helpompaa. Anna jäähtyä kunnolla (jos mahdollista, nosta kylmään).

Sulata suklaa vesihauteessa ja levitä se nuolijalla jäähtyneen piparkakkukrokantin päälle. Suklaan ei ole tarkoituskaan levittyä ihan tasaisesti, vaan nuolijan jäljet saavat näkyä, kuten esimerkissäänkin.

Vaaleat piparkakut

150 g voita
2 dl Dansukker Taloussokeri
1 dl Dansukker Vaalea Luomusiirappia
1 dl kermaa
6 dl vehnäjauhoja
1 tl piparkakkumaustetta
1 tl leivinjauhetta

Päälle: Dansukker Tomusokeria

Sulata rasva ja lisää joukkoon sokeri sekä siirappi. Anna jäähtyä. Sekoita joukkoon kerma ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. Sekoita taikina tasaiseksi ja pakkaa se pakastepussiin.Painele pussi litteäksi ja anna taikinan vetäytyä yön yli jääkaapissa. Ota taikinasta osa ja pehmennä sitä jauhotetulla pöydällä. Kauli ja ota kuvioita piparkakkumuotilla kuten tavallisesti.

Paista vaaleita piparkakkuja 175 asteessa noin 8 minuuttia.

Hunnut piparkakut ennen tarjoilua tomusokerilla

 

Suloisen makeaa lauantai-iltaa! ♡

   

Kaupallinen yhteistyö Colman´s

---

Niin se vain on, että mitä pitemmälle marraskuu ehtii, sitä enemmän mennään aiheeseen joulu. Tänään joulua yhden meidän suvun perinnereseptin muodossa. Postaus on toteutettu yhteistyössä Colmansin kanssa.

Sinappi kuuluu jouluun kuin nenä päähän. Paitsi, että sinapilla maustetaan ruokia, sitä sipaistaan tietenkin myös kinkkuviipaleen kaveriksi tai silakan mausteeksi. Jos joulupöytä on yhtään perinteikäs, siinä on kyllä sinappia jossakin muodossa. Mutta sen lisäksi, että sinappi kuuluu jouluun, se on äärettömän helppo ruokalahja. Tämä mun ohje on pelkkää raaka-aineiden sekoittamista, joten jos haluat laittaa lapset valmistamaan pieniä muistamisia opettajilleen, sinappi on oikein hyvä ratkaisu asiaan!

Mun isoisällä on tapana tehdä tätä kyseistä sinappia juurikin näin joulun alla. Sitä tietenkin lahjoitetaan kaikille jälkeläisille, ja niinpä meidänkin jääkaapissa on aina papan sinappia, tein sitä sitten itse tai en. Isoisälläni on tapana tehdä jokaiseen sinappipakkaukseen etiketti, jossa lukee paitsi valmistusvuosi, myös tuotenimi Hullun Väkevä. Vaikka sinapissa on potkua onkin (varsinkin vastavalmistettuna), papan mukaan ensimmäinen sana viittaa kuitenkin tekijään, ei valmiiseen lopputuotteeseen.

 

Useimmiten sinappireseptit pitävät sisällään kananmunaa tai kermaa, ja tästä syystä sinapin säilyvyys onkin vain muutaman viikon. Tämä meidän suvun resepti on kuitenkin sellainen, että joululahjaksi voi oikein mainiosti antaa seuraavan kesän grillisinapin, joka toimii niin sellaisenaan, kuin vaikkapa marinadeissa. Jos siis tuntuu, että sinappi onkin heti valmistuksen jälkeen liian väkevää omaan suuhun, sen voi oikein hyvin käyttää vasta kesällä jolloin maku on hieman miedompi. Toki reseptin suhteiden muuttaminenkin on helppoa ja jokainen pystyy valmistamaan omaan suuhun sopivan kokonaisuuden. Mulla tämä on kuitenkin se one and only.

Meidän suvussa kulkeva sinappiresepti on kilolle sinappijauhoa, mutta pienensin reseptiä siten, että siitä on helppo valmistaa myös pienempiä eriä. Äiti oli juuri käynyt vanhempiensa luona ja kertoi, että papan sinappitehtaassa oli turpoamassa sinappia kahdesta kilosta sinappijauhetta. Jos siis innostut, niin antaa palaa vain! 🙂

Helppo joulusinappi

100g sinappijauhetta
100g sokeria
50g vehnäjauhoja
35ml etikkaa

tummaa siirappia
suolaa
vettä

Ohje on yksinkertainen, aineet vain sekoitetaan keskenään. Kannattaa kuitenkin sekoittaa keskenään ensin kuivat aineet (ilman suolaa) ja lisätä sitten etikka ja hiukan vettä. Suolan määrää voi maistella lopputuloksesta. Itse lorautin tähän määrään noin desin verran siirappia, mutta tämä on makuasia. Tumma siirappi tuo kuitenkin makeuden lisäksi mukanaan myös kauniin tumman värin. Yhtälailla reseptiin voisi ujuttaa vaikkapa hunajaa, se ei kuitenkaan kuulu meidän perinteiseen reseptiin. Samoin makua voi vallan mainiosti piristää lorauksella konjakkia, jos sellainen omaan suuhun sattuu sopimaan.

Ennen purkittamista sinapin voi jättää vuorokaudeksi turpoamaan, tai sitten valmistaa tarpeeksi notkeaa sinappia. Hyvä on kuitenkin muistaa, että sinappi turpoaa hiukan vielä purkittamisen jälkeenkin. Tätä asiaa säädellään kuitenkin puhtaasti vedellä.

Jos valmis sinappi tuntuu aivan liian väkevältä, eikä sitä ole tarkoituskaan säästää seuraavaan kesään, vehnäjauhoja ja makeutta lisäämällä maku loiventuu nopeasti.

Colman’s sinappi on varmaan kaikille tuttu ainakin tuosta ihanasta pakkauksestaan, joka ilostuttaa käytön jälkeen vaikkapa yrttiruukkuna. Perinteikäs englantilainen tuote on pysynyt purkkiaan myöten samana, joten vastaavia pakkauksia löytyy monen mummolan vintiltä. Mutta perinteisen purkin lisäksi Colman’s on mun mielestä se ainut ja oikea sinappijauhe, vähän kuin yleisnimi koko jutulle. Eikä sinappijauheesta toki aina tarvitse pelkkää sinappia tehdä. Tällä maustaa oikein hienosti myös salaatinkastikkeet tai marinadit!

Kilpailu:

Kerro kommenttiboksissa, miten sinappi esiintyy teidän joulussa. Kuuluko se se sellaisenaan joulupöytään, vai maistuuko se jouluisten herkkujen mausteena. Vai onko sinappipurkit kenties jo perinteeksi muodostunut joulumuistaminen?

Osallistumisaika päättyy 26.11. 2018. Arvonnan säännöt löydät täältä.

Kaupallinen yhteistyö / Scandic

---

Heips! Jos kotona ei rohkenekaan maalata seiniä tummiksi tai muuten vain värikkäiksi, niin onneksi siitä fiiliksestä voi nauttia jossain muualla. Muistatte ehkä, kun kirjoittelin Be calm and buzz on  -ravintolan avajaisista pari viikkoa sitten. Jos postaus ei muistu mieleen, voit käydä lukemassa sen täältä. Tänään vielä hiukan ravintolan fiiliksestä, ja ennen kaikkea sisustuksesta, kaupallisessa yhteistyössä Scandicin kanssa.

Lasikattoinen sisäpiha tuo mieleen katuravintolat ja oli ihana huomata, miten koko ravintolan fiilis muuttuikin sen mukaan, miten ulkoa pääsi valoa sisään. Harvoin luonnonvalokaan saa näytellä noin suurta osaa sisustuksessa. Vaikka ravintolan nimessä viitataan hektisen arjen lomassa rentoutumiseen, nimessä on Scandicin viestintäpäälikön mukaan myös pieni yhteys juurikin tuohon lasikattoon, joka tekee tilasta ampiaispesämäisen.

Itseäni on aina jotenkin kiehtonut tällaisten suurien tilojen sisustus. Tai ehkä enemmänkin se, miltä tuntuisi sisustaa tämänkaltaista tilaa valaistuksesta viimeiseen yksityiskohtaan saakka. Joka kerta kun näen tällaisen suuren ja kiinnostavaksi tehdyn tilan, mietin myös, että enpä olisi keksinyt totakaan ratkaisua. Ehkä hienointa tässäkin tapauksessa on tyylien keskinäinen leikittely. Ja vaikka ravintolan päätarkoitus onkin tarjota makuhermoja hemmottelevaa ruokaa, väittäisin, että nykypäivänä myös ravintolan sisustuksella on aika suuri merkitys. Haluammehan toki ruokkia myös jonkinlaista visuaalisuuden nälkäämme.

Kun meillä oli tuo Ay Illuminaten kattovalaisin, mieheni kutsui sitä katiskaksi. Melkein väittäisin, että tuo sisalkankainen versio valaisimesta muistuttaa vielä enemmän jonkinlaista pyydystä. Yhtä kaikki, se on edelleen valaisin mieleeni, ja siksi tykkäsinkin, kun ravintolan katossa valaisimia roikkui tasaisin välimatkoin kahdessakin koossa. Samalla se pehmittää muuten aika modernia sisustusta.

Ehdottomasti lempparini uudessa Be calm and buzz on  -ravintolassa oli nuo aamupalatilan oktagon-laatat seinissä ja messingin väriset pikkuhyllyt huiskineen, kauhoineen ja puisine leikkuulautoineen. Samaa kaakelia oli käytetty myös keittiön seinissä. Toisaalta ravintolasalin kaktusistutukset ja Sika Designin kalusteet tykästyttivät myös. Mutta tärkeintä on mielestäni se, että silmä löytää miellyttäviä yksityiskohtia ja aina jotakin uutta katseltavaa.

Itse henkilökohtaisesti arvostan myös sitä, että huonekasvit ovat aitoja. Ihastuin näihin kaktusruukkuihin ja vaikka olenkin kotona miettinyt kaktushyllyn karsimista, täällä ravintolassa päätin antaa omillekin piikikkäille vielä toisenkin mahdollisuuden. 🙂

Isot pisteet myös viinipulloista tehdyistä juomalaseista, pöytien yrttiruukuista ja hotelliketjun sisältä kerätyistä vanhoista aterimista (näkyivät edellisessä postauksessa).

 

Mutta hei, muistattehan alennuskoodin, joka kannattaa ehdottomasti hyödyntää loppuvuoden rientoihin:
Kun varaat pöydän etukäteen uuteen Be Calm & Buzz On -ravintolaan , saat 30% alennuksen pääruoastasi kertomalla koodin BCBO. Pöytävaraukset puh. 03 24462132 . Tarjous on voimassa 31.12.2018 asti.
Tampere on hyvien kulkuyhteyksiensä ja loistavan kulttuuritarjonnan vuoksi mitä parhain paikka viettää vaikka pikkujouluja. Aivan rautatieasemaa vastapäätä sijaitsevaan ravintolaan on helppo poiketa myös kiireisemmällä aikataululla.

Mutta nyt toivottelen oikein leppoisaa perjantai-iltaa!

 

Kaupallinen yhteistyö ⎮ Scandic

---

Hello!

Tiedättekö, olen kuuluisa erittäin huonosta suuntavaistostani ja tipahdan aika usein niin sanotusti kartalta. Tällä kertaa edes loistava näkömuistini ei pelastanut, kun viikko sitten pääsin testaamaan uuden, tamperelaisen Scandic City -hotellin yhteyteen avatun, Be calm and buzz on -ravintolan. Vaikka kyseessä on sama ravintolatila, jossa on tullut vietettyä useampiakin hetkiä, tilan uudistunut ulkonäkö sekoitti pääni täysin. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Scandicin kanssa.

Ehkä se johtui siitä, että astuimme ystäväni kanssa ravintolaan hotellin puolelta, emmekä suoraan kadulta kuten yleensä. Joka tapauksessa tokaisin miltei heti ravintolaan päästyämme, että täällä en sitten olekaan koskaan ennen käynyt. Periaatteessa olin oikeassa, sillä ravintola on uudistettu nimeään, ulkonäköään ja menuta myöden. Mutta ystäväni koki tämän hivenen liioiteltuna ja totesikin heti, että olin kyllä ruokaillut samaisessa tilassa ja todistetusti myös hänenkin seurassaan. Hups! 🙂

Vastapäätä rautatieasemaa sijaitseva ravintola on kaltaiselleni Tampereella vaihtavalle luonnollinen taukopaikka. Junamatkaajien ja Tampereella piipahtavien lisäksi Be calm and buzz on tarjoaa nimensä mukaan viihtyisän ja rauhallisen ravintolaympäristön keskellä kaupungin sykettä myös paikallisille.
Illalisen lisäksi ravintolassa on lounaspöytä, Coffee Shop nopeasti mukaan napattavine tai paikallaan syötävine suolaisine ja makeine pikkuherkkuineen. Ja tietenkin ravintolasali, jossa tarjoillaan niin hotellin aamupalat kuin Ala Carte illallinenkin. Ravintolassa on myös Allday Menu, josta löytyy valikoimaa isompaan ja pienempään nälkään pitkin päivää.
Loungebaarissa voi istahtaa ihan vain viinlasilliselle tai antaa baarimestarin loihtia coctailit ja moctailit. Erityisesti silmiin pisti talon omat limonadit ja Kyrö Cornerin Gin & Tonic -listan cocktailit.

Be calm and buzz on -ravintolassa listalle on lisätty rohkeasti kasvispainotteisia ja vegaanisia ruokia, unohtamatta kuitenkin  puuhiiligrillissä valmistuvia kala- ja liharuokia. Paikallisesti tuotettu ruoka, kotimaiset lihat ja kalat, sekä kauden kasvikset (kuten esimerkiksi sienet) tekevät hyvän pohjan menulle. Mukaan mahtuu kuitenkin myös aasialaisia vivahteita ja esimerkiksi friteerattuja sirkkoja.

Avajaisiltana pääsimme maistelemaan menun pieninä annoksina aina sirkoista bortobello-hampurilaisiin ja Chai latte creme bruleehen. Itseäni miellyttää erityisesti se, että ravintolan illallislistallakin on edelleen paljon pieniä ja vähemmän raskaita ruokalajeja. Sellaisia viinilasillisen kanssa nautittavia rentoja ruokia, jotka yhdessä viihtyisän ympäristön kanssa irrottavat hetkeksi kiireestä ja kaupungin hulinasta.

Extrapisteet pöytien yrtteihin ja yrttisaksiin, sekä erityisesti hotelliketjun sisältä kerättyihin vanhoihin aterimiin. Aivan ihania pieniä yksityiskohtia!

Avajaisilta oli oikein mukava, ja jazz-musiikin loputtua ja ravintolan hiljennyttyä, jäimme ystäväni kanssa nauttimaan viinilasilliset vielä Loungebaarin puolelle. Ravintolan lisäksi koko Scandic Tampere City on saamassa uutta ilmettä aina hotellihuoneista aulaan asti. 

Ja hei, loppuvuoden irtiottoja ajatellen kannattaa napata hyvä ravintolaetu. Kun tutustut uuteen Be Calm & Buzz On -ravintolaan ja varaat pöydän etukäteen, saat 30% alennuksen pääruoastasi kertomalla koodin BCBO. Pöytävaraukset puh. 03 24462132 . Tarjous on voimassa vuoden loppuun  (31.12.2018) asti. 

kaupallinen yhteistyö / Adorada

---

Lämmin elokuu on mitä parhainta aikaa tankata kesätunnelmaa varastoon. Tässä kohtaa vuotta jokainen kesäinen hetki kannattaa käyttää hyödyksi, sillä syksy on vääjäämättä edessä. Jossei ihan vielä pisteenä horisontissa, niin ainakin sinne ilmestymässä. Piknik puiden katveessa tai rantakalliolla on ehdottomasti yksi niitä asioita, joita kesän aikana kannattaa kokea. Tänään varsin kesäisiä ja ruusunpunaisia tunnelmia. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Adoradan kanssa.

Vaikka viiniä ei koskaan tulisikaan valita pullon perusteella, myönnän, että kauniista pakkauksesta on hyötyä kun ostohetkellä arvon parin vaihtoehdon väliltä. Sama pätee oikeastaan tuotteeseen kuin tuotteeseen. Kaunis pakkaus vetää puoleensa, ja se on myös ilo jättää esille – tyhjänäkin.

Yksinkertaisen tyylikäs etiketti ja käsin vahalla sinetöity pullo kieltämättä erottuvat Alkon hyllystä positiivisesti. Kerrotaan, että inspiraation Adorada Rosé -pulloon Kalifornialainen viinintuottaja Margaret Leonard sai hajuvesipulloista. Ja tokihan pullon fiilis myötäilee parfyymihyllyä. Itse pidän erityisesti siitä, että musta pullonkaula on toteutettu sinettivahalla, eikä vain yksinkertaisesti paperilla tai pulloa värjäten. Se antaa viinipullolle ylellisen viimeistelyn.

Adorada Rosé on puolikuiva ja keskihapokas roseeviini. Sen maun kuvaillaan olevan kukkainen, metsämansikkainen ja hedelmäinen. Huolella jäähdytettynä Adorada roseeviini on miellyttävä juoma ihan vain nautiskeluun, mutta myös erinomainen kaveri kevyille salaateille, kasvisruoille, vaalealle kalalle, sekä rapujen tai vadelmien kanssa nautittavaksi. Siis loistava viini kesäpöytään ja puutarhassa seurusteluun. Yhdysvaltalainen viini löytyy Alkosta ja hintaa pullolla on 14,90€ (75cl).

Roseeviini yhdistetään nykyään vahvasti kesään, vaikka toki rosé sopii kaikkiin vuodenaikoihin. Myönnän, että itsekin suunnittelin keväällä matkivani hiukan länsinaapureitamme ja istuvani iltoja viileä roseelasi kädessäni. Vaan sitten se kevät vain meni ja kesäkin melkein, ja huomasin, että se ensimmäinenkin roseepullo edelleen korkkaamatta. Koska en missään nimessä halunnut haalia itselleni harmituksen aihetta syksyksi, päätin, että nyt elokuussa kesän 2018  bucket list tulee korjata tältäkin osin.

Periaatteessa rosé onkin sopinut tähän viikkoon paremmin kuin mihinkään muuhun. Paitsi, että hämärtyvistä kesäilloista on saatu nauttia useana päivänä suuremmalla porukalla, oman sävähdyksensä asiaan toi ruotsalaiset vieraamme. Perjantai-iltana koin jopa hetkellistä vadelmavenepakolaisuutta kääriessäni puutarhatuolissa huivia hartioilleni illan samaan aikaan hämärtyessä kesäyöksi.

Lempeän kesäistä sunnuntai-iltaa ja aurinkoista uuden viikon aloitusta.

Torstaitervehdys!

Jos loppuviikon ruokalistassa on vielä aukkoja, tänään on tarjolla helpotusta ongelmaan. Nyt olisi nimittäin tarjolla kaikkea suolaisesta makeaan! Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Hellmann’sin kanssa.

Muistatte ehkä kun jaoin aikaisemmin  kesällä ohjeen helppoon ja herkulliseen Feta-oliivipiirakkaan. Tuo piirakkaohje oli osa Hellmann’s yhteistyötä, ja nyt kesäkuun puolivälissä kokoonnuimme yhteen kampanjassa mukana olevien kollegoiden kanssa ja laitoimme pöydän koreaksi. Ideana oli nyyttärihenkeen koottu kesäpöytä ja jokainen toi mukanaan oman majoneesireseptinsä mukaan valmistetun herkun. Oli hauska huomata, että pöytä täyttyi luontevasti pukkusuolaisista ruokaisampaan palaan, ja sitä kautta makeisiin jälkkäreihin. Tämä siitäkin huolimatta, että alkuvuodesta kun resepti-ideoita kyseltiin ei tiedetty yhtään mitä muut aikovat valmistaa. Jossain kohtaa ideana oli kesäinen piknik, mutta lopulta päädyimmekin At Mariasin mökille tunnelmalliseen saareen.

Tuo meidän kesäpäivän lokaatio oli myös siitäkin ihana, että kaiken pääkaupunkikeskeisyyden jälkeen oli kiva, että minunkaan ei tarvinnut herätä kauhean aikaisin, vaan pääsin tunnissa Tampereelle ja sieltä Heidin ja Kimmon kyydissä Marian mökille. Tällainen päivä on mukava myös siitäkin syystä, että minun harvoin tulee tavattua blogikollegoja, sillä pitkän välimatkan vuoksi kaikenlaiset kekkerit ja pr-tilaisuudet ovat mulle aika vieraita. Siinä, missä Kimmo ja Heidi puhuivat, että on ihan kiva mennä erilaisiin tilaisuuksiin, kun niissä tapaa aina tuttuja ja ystäviä, minä totesin, että kynnys osallistumiseen on suuri juurikin tuosta syystä. Kun ei juuri käy noissa tapahtumissa, on niihin myös vuosi vuodelta hankalampi osallistua. Hauskaa kuitenkin, että juttu luisti heti Kimmon ja Heidin kanssa, vaikka juuri he olivat ne kaksi kollegaa, jotka olivat mulle ennestään vieraita. Samassa autossa matkusti myös meidän toimistolta Pauliina, joka joutuikin päivän aikana kuvausassarin hommiin oikein kunnolla. 🙂

Marian kauniisti katettu pöytä täyttyi nopeasti herkuista ja Marian itsensä tekemien pikkusuolaisten ja kesäisten salaattien lisäksi pöytään katettiin oma piirakkani, Heidin ihanat grillatut kalat kastikkeineen, Hannelen raikas kaalisalaatti ja herkulliset mansikkayllärillä täytetyt muffinit, joiden leivonnassa sekä munat, että rasvat oli korvattu majoneesilla. Jälkkärikahvin kanssa Kimmo leikkasi meille vielä palat upeasta passion-suklaakakusta, jonka kohdalla kyllä ainakin oman vatsani vetokyky oli jo heikonpuoleinen. Niin paljon hyvää ruokaa, että mahalaukun rajallisuus jäi jopa harmittamaan! Ja majoneesi todellakin taipuu moneksi, se tuli kyllä todistettua. Sillä kun voi korvata leivonnassa rasvat tai maustaa erilaiset ruokalajit. Hellmann’s majoneesi on omaan makuuni se on and only. Vapaan kanan munista valmistettu majoneesi hakkaa maullaan mennen tullen kaikki muut majoneesit ja hyvien tyydyttymättömien rasvojensa ansioista se on myös hyvä lisä ruoanlaitossa.

 

Kesäpäivän menu:

 

Kanapeet & kesäsalaatit
At Maria’s -Maria

Grillatut ahvenet
Tiskivuoren emäntä – Heidi

Feta-oliivipiirakka
Uusi Kuu – Emilia

Suklaa-mansikkakuppikakut & kaalisalaatti
Kokit ja potit – Hannele

Passion-suklaakakku
Kulinaari – Kimmo

 

Juttua riitti vähintään yhtä hyvin kuin ruokaakin, ja missasinpa siitä syystä jopa illan viimeisen junankin. Päivän aikana ruodittiin niin blogien negatiivista kommentointia kuin printtimedialle sovellettuja sääntöjäkin. Yhtä mieltä olimme siitä, että nykyaika on ikävästi poistanut joiltakin suodattimen ja netissä lauotaan nykyisin ihan hirveitä julmuuksia. Toisaalta ihmeteltiin myös sitä, että on OK, vaikka naistenlehtien kansikuvameikit ei olekaan tehty ilmoitetuilla tuotteilla vaan kyseessä on täysin vapaasti kosmetiikkamerkkien ostettavissa oleva mainospaikka. Samoin tuli ruodittua sekin tosiasia, että lehtitalojen saamista tuotteista harvemmin näkee merkintää kaupallisesta yhteistyöstä. Blogeille asetettujen mainonnan sääntöjen sijaan printtipuolella tyydytään vain kirjoittamaan asiantuntevia artikkeleita. Pääsipä pöytäkeskusteluun myös ruokakuvien valheellisuus, niiden annokset kun harvoin ovat ihan oikeasti syötäviä hammastikkuviritelmien ja hiuslakkakerrosten vuoksi.

Tämänkaltainen keskustelu ja ajatusten peilaaminen on ainakin itselleni hyvin tärkeää, sillä bloggaaminen työnä sellaisenaan on aika yksinäistä varsinkin juuri tuon välimatkan vuoksi. Lisäksi olen huomannut, että suurien tapahtumien sijaan saan eniten irti juuri tällaisista pienemmällä porukalla istutuista aivoriihistä, joissa keskustelu, sekä ajatusten ja ideoiden pallottelu on vapaampaa ja hedelmällisempää.

Iso kiitos vielä iloiselle seurueelle, sekä emännällemme joka tarjosi ihanat ja upeat puitteet päivällemme. Ja kiitokset myös Marian miehelle, joka iloisena huolehti meidän ja kantamustemme pääsystä mökkisaareen. Ihana ja mieleenpainuva kesälauantai!

 

Heipsan!

Uudet perunat ja kala on meillä tykättyä kesäruokaa, ja tällä viikolla perunoiden kaveriksi on savustettu muikkuja. Vaihtelun vuoksi savustuspönttöön sujahti tänään kuitenkin lohi, ja perunoiden keittämisen sijaan hyödynnetään parin viime päivän ylijäämää. Nimitäin uusia perunoita tulee joka kerta keitettyä enemmän kuin niitä sitten lopulta meneekään. Hukkaan ei kuitenkaan kannata hyvää ruokaa heittää, ei edes perunaa. Perunamunakas on kiva tapa nauttia ylijäämäperunoita, mutta kyllä perunasalaatti silti on oma suosikkini. Hyviä versioita on monia, mutta tämä kohtalaisen perinteinen perunasalaatti maistuu moneen makuun. Ja sopiipa tämä salaatti hyvin vaikkapa juhannuspöytään!

 

Perunasalaatti

200-500 g keitettyjä perunoita
2 kpl (hapokasta) omenaa
1 prk (n.50g) pieniä kapriksia
1 nippu punaista kevätsipulia

Kastike

1 prk kermaviiliä
0,5-1 dl majoneesia (esim. Hellmann’s Real)
1-2 rkl dijonsinappia
1 tl hunajaa
1-2 tl omenaviinietikkaa
mustapippuria
suolaa

Pilko omena, keitetyt perunat ja sipuli. Itse tykkään, että palat ovat isoja ja salaatista saa kunnolla suutuntumaa. Sekoita kastikeainekset ja lisää kastike sekä kaprikset omenan, perunan ja sipulin joukkoon. Tarkista maku ja mausta tarvittaessa. Koristele hienonnetulla kevätsipulilla, ruohosipulilla ja/tai kapriksilla. Tarjoile kalan tai grilliruokien kaverina.

 

Mukavaa iltaa! Minä istun yhä koulussa. 🙂

Maanantaita!

Mitä lämpimämpi sää, sitä varmemmin tekee mieli syödä jotakin raikasta ja kevyttä. Tykkään toki salaattilounaista ihan ympäri vuoden, mutta eritoten kesällä, ja lämpimillä keleillä. Vaikka kahden tuhdin aterian syöminen päivän aikana onkin vähän liikaa, pitää salaatinkin olla täyttävä ja kylläisenä pitävä -riippumatta siitä, onko lautasella tuhti kana- vai vegesalaati. Tänään tuo jälkimmäinen, eli tofusalaatti, joka vie nälän ja kielen mennessään. Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä SoFinen kanssa.

Vaikka postauksen resepti vegaaninen onkin, en ole itse kasvissyöjä saati vegaani. Olin nuorempana asian suhteen todella jyrkkä ja ehdoton, mutta sittemmin olen huomannut, että rennompi suhtautuminen ruokaan tässäkin asiassa sopii minulle paremmin. Tykkään kuitenkin kasvisruuasta ja mitä enemmän saan perheessämme päättä aterioista, sitä varmemmin meillä syödään kasvisruokaa.Tofu on yksi kasvissyöjän ruokavalion perusraaka-aineista, mutta useimmille sekasyöjille tofu on epämääräinen ja melko tuntematonkin tuote. Valitettavasti myös hiukan väärinymmärretty raaka-aine. Paitsi, että tofu yhdistetään jotenkin kauhean tiiviisti vain ja ainoastaan aasialaiseen ruokaa, sitä saattaa saada jopa nuudelin joukossa väärin valmistettuna. Tofun valmistaminen ei toki ole rakettitiedettä, mutta huolellinen sen suhteen kannattaa olla, jos haluaa välttää mauttoman makukokemuksen ja tympeän suutuntuman. Mikäli tofuun on joskus tullut petyttyä, eikä makukokemus jäänyt positiivisena mieleen, suosittelen revanssia. Muutamalla niksillä tofuun saa sekä makua, että oikeaa suutuntumaa.

Tofun valmistuksessa suurin virhe on hyödyntää tuote ihan sellaisenaan suoraan paketista. Sen sijaan, että pannulle kuutioi vielä nestettä valuvan tofupalan, muutama minuutti kannattaa uhrata tofun kuivaamiselle.
Helpoiten tofun kuivaus onnistuu viipaloimalla tofupala ohuiksi, noin puolen sentin viipaleiksi. Apuna voi käyttää talouspaperia tai ekologisempana vaihtoehtona harsoliinaa. Tofupalat asetetaan paksulle imukerrokselle ja päälle levitetään vastaavasti toinen kerros nestettä imevää materiaalia. Tofupaloja saa ihan kunnolla painella kuivaksi ja liinaa tai paperia kannttaa pari kertaa myös vaihtaa kuivaan. Mitä enemmän tofun kuivaamiseen käyttää aikaa ja energiaa, sitä paremmaksi tofun maku ja rakenne tulee. Ei siis ole olennaista vain kuivata tofun pintaa, vaan saada paloista kaikki mahdollinen neste pois.

Kun tofu on kunnolla kuivattu, palat voi leikata edelleen suikaleiksi tai kuutioiksi, mutta huolehdi, että kaikki neste on ennen tätä puristettu tofusta ulos. Pienempien palojen kuivaaminen on nimittäin jo huomattavasti hankalampaa.

SoFine tofua on saatavilla valmiiksi marinoituna, mutta pienemmänkin kaupan valikoimista löytyy maustamaton versio, joka on täysin mahdollista maustaa itse mieleisekseen. Koska tofun marinoiminen kuitenkin ottaa aikaa, ja harvoin ruokaa tulee valmisteltua kokkailuun jo edellisenä päivänä, maustamaton tofu kannattaa marinoida vasta heti paistamisen jälkeen. Näin lämmin tofu imaisee itseensä mausteet, jotka kuivatessa helposti puristuisivat ulos.

Mitä tofun paistamiseen tulee, huolella kuivattu tofu käyttäytyy pannulla melkolailla lihan tavoin ja tavoitteena on saada aikaan kaunis kullanruskea paistopinta. Pannu kannattaa siis pitää kuumana ja paistamiseen käyttää kunnolla öljyä.

Koska rakastan tomaattisia ja yrttisiä makuja, ajattelin jakaa reseptin, joka romuttaa uskomuksen ainoastaan thairuokaan soveltuvasta tofusta. Yrttivinaigrettellä maustetun tofusalaatin maku vie fiilikset enemmänkin välimeren seudulle ja salaatti sopii sellaisenaan ruokaisaksi salaatiksi tai vaihtoehtoisesti osaksi runsaampaa kattausta.

Tofusalaatti ja yrttivinaigrette

Pussi valmista salaattisekoitusta
(tai omavalintainen sekoitus erilaisia salaatteja)
Kirsikkatomaatteja
1 pkt maustamatonta SoFine tofua
Auringonkukan siemeniä tai salaattisiemensekoitusta
suolaa ja mustapippuria
Oliiviöljyä paistamiseen

 

yrttivinaigrette:

1 dl oliiviöljyä
3 rkl punaviinietikkaa
2tl dijon sinappia
tuoretta timjamia, oreganoa ja ruohosipulia

 

Avaa tofupakkaus ja valuta neste pois tofusta. Leikkaa tofu ohuiksi siivuiksi ja lado palat paksulle kerrokselle talouspaperia. Painele tofuista kaikki neste pois, ja vaihda paperia kunnes se ei enää kastu.

Valmista salaattipohja. Revi tarvittaessa salaatti ja leikkaa kirsikkatomaatit puoliksi.

Valmista vinaigrette. Sekoita oliiviöljy, viinietikka ja sinappi. Hienonna joukkoon yrtit sekä ruohosipuli.
Kaada puolet vinaigrettestä salaatin joukkoon ja sekoita tasaisesti.

Kuumenna paistinpannu sekä oliiviöljy, ja lado tofupalat pannulle. Paista kullanruskea pinta ensin toiselle puolelle, ja käännä sitten viipaleet. Kun tofu on paistettu molemmin puolin, mausta suolalla ja pippurilla ja kaada pannulle vinaigretten toinen osa. Anna tofupalojen maustua esimerkiksi pöydän kattamisen ajan.

Lado paistetut tofuviipaleet salaatin päälle ja valuta pannulle jäänyt vinaigrette salaattiin. Viimeistele siemenillä ja koristele salaatti halutessasi tuoreilla yrteillä.

Voit käyttää salaatissa myös kuutioitua tofua. Muista kuitenkin kuivata tofu viipaleina ennen kuutiointia.

Lukijakilpailu:

Mikä SoFine tofu on suosikkisi tai mitä tuotetta haluaisit kokeilla? Entä mikä on oma lemppari tofureseptisi tai vinkkisi tofun valmistukseen? Tai vastaavasti, minkä suosikkireseptisi voisit kenties valmistaa tofun kanssa kasvisversioksi?
Osallistumalla kilpailuun, voit voittaa 50 € arvoisen Keskon lahjakortin. Jätä kommenttisi viimeistään maanantaina 11.6. ja olet mukana lahjakortin arvonnassa. Kilpailun
säännöt löydät täältä.

Leppoisaa maanantain jatkoa!

Sunnuntai-iltaa ihanaiset. Oli tarkoitus laittaa teille syreenintuoksua jo aikaisemmin, mutta päätin kuvien näpyttelemisen sijaan kuitenkin mennä pelaamaan jalkapalloa, ja kyllähän se vain kannatti. Taas on kiva fiilis ja kroppa kiittää, kun tietokoneella istumisen lisäksi muistaa myös liikkua. Ja tuo jalkapallo on kyllä niin kiva, kun juostuokin tulee melkoinen määrä, vaikka sitä ei ehkä juoksemaan ajattele lähtevänsäkään.

Olin eilen helsingissä kouluttautumassa ja koska talo jäi tyhjäksi, siivosin perjantaina myös kukkamaljakot tyhjäksi. Tänään oli sitten kiva taas kukittaa kotia uudelleen ja tällä kertaa syreeneillä. Meillä kasvaa paljon sekä valkoista, että tätä violettia syreeniä, mutta tämä on kyllä ehdoton suosikkini.  Voisin kuvitella, että ihminen olisi huomattavasti onnellisempi, jos syreeni kukkisi aina. Paitsi, että se on kaunis, myös sen tuoksu huumaa ja tekee ainakin minut onnelliseksi!

Sunnuntain kunniaksi leivoin myös suklaakakkua. Joka tosin on edelleen jääkaapissa koskemattomana. Kunhan tästä joudan, hyökkään kyllä sen kimppuun, joten vanhenemaan se tuskin ehtii. Suklaakkakku pohjana ja tumma suklaaganache päällä. Mutta ennen suklaakakku kuitenkin suihkuun ja sitten pitsaa. Nämä on näitä harvinaisia ihanuuksia, kun talossa on kaksi aikuista ja ehditään tekemään vähän muutakin kuin se pakollinen.

Edessä olisi toukokuun viimeinen viikko ja kesä on jo mitä parhaimmillaan. Kunhan lämpöä ja kukintaa riittää vielä kesäkuuhunkin, elämän on pakko hymyillä!

Suloista sunnuntai-iltaa.

Kesä on ihanaa aikaa spontaaneille kyläilyille ja illanistujaisille, ja lämmöstä huolimatta ainakin minä tykkään leipoa kesällä kaikenlaista. Ehkä se on se, kun keittiön sijaan voikin kattaa tarjoilut ulos! Tänään helppo ja herkullinen feta-oliivipiirakka, joka sopii niin illanistumiseen kuin mökkiviemiseksikin. Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Hellmann’sin kanssa.

Tykkään tehdä simppeleitä juttuja. Sellaisia helppoja ruokia jotka syntyvät nopeasti ja vaivattomasti. Mitä vähemmän tiskiä, aina parempi. Suolaiset piirakat sopivat kahvipöytään kesät talvet ja ovat helppoja tarjottavia esimerkiksi lasten synttäreillä. Tämä piirakka on juurikin helppo ja vaivaton valmistaa, ja täytteitä vaihtamalla makua voi myös helposti muuttaa. Erityisen hyvän feta-oliivipiirakasta tekee kuohkean leipämäinen pohja, josta on sitkeys ja kovuus kaukana, sekä samettisen pehmeä juusto-majoneesikuorrutus.

Feta-oliivipiirakka:
8 ruokaisaa palaa

Pohja

5 dl jauhoja
2,5 tl leivinjauhetta

0,5 tl  soodaa
0,5 tl suolaa

75 g kylmää voita
1,5 dl maitoa

Sekoita kuivat aineet keskenään. Nypi joukkoon kylmä voi ja lisää lopuksi maito. Vaivaa taikinaa, kunnes se on tasainen ja siinä on hieman sitkoa.

Painele taikina piirakkavuoan (n. 24cm) pohjalle ja reunoihin.

Täyte:

 1,5 -2 dl oliiveja
1,5 -2 dl fetajuustoa
kirsikkatomaatteja

basilikanlehtiä
2,5 dl cheddarjuustoraastetta
2,5 dl Hellman’s Real -majoneesia

Levitä taikinapedille oliiveja, fetakuutioita ja kirsikkatomaatteja. Itse käytin valmista feta-oliivisekoitusta, mutta voit myös käyttää erillisiä tuotteita. Halkaise tomaatit kahtia tai neljään osaan koosta riippuen, ja asettele ne tasaisesti vuokaan. Sekoita keskenään juustoraaste ja majoneesi. Levitä seos vuokaan.

Paista 180°C, noin 30 min tai kunnes pinta on kauniin kullanruskea.

Meidän jääkaappin Hellmann’s majoneesit löysivät tiensä viime vuonna, ja kun on kerran maistanut oikeaa majoneesia, ei enää tule mieleenkään napata kaupan majoneesihyllystä mitään muuta. Näissä majoneeseissa käytetään muuten myös 100% vapaan kanan munia.  Paljon hyviä, tyydyttymättömiä rasvoja sisältävillä majoneeseilla saa myös vanhoihin ja tuttuihin resepteihin kivasti vaihtelua.

Mutta hei, jos mielit saada Hellmann’sin herkkukori-tuotepakein kesäherkkujasi maustamaan, kerro kommenttiboksissa minkä tutun reseptin itse tuunaisit Hellmann’s majoneesilla! Jätä kommenttisi viimeistään sunnuntaina 27.5. 2018 ja olet mukana arvonnassa. Arvonnan tarkemmat säännöt löydät täältä.