Ja tuoksuukin myös.

Ohjeen löydät täältä, suosittelen kokeilemaan!

Noustiin vasta ruokapöydästä, mutta taidan silti pari siivua maistella. Maltin ja Valtin joulukalenteri ja sen kylkeen limppua. Ei paha!

Kivaa iltaa!

Jaahas. Huomenna ollaan sitten jo joulukuussa, mikä tarkoittaa, että kaikki joulukalenterit nostellaan tänään esiin, tontun taskuihin pitäisi jossain lasten nukkumaanmenon ja heräämisen välissä ilmestyä yllätyksiä, ja ihan oikeasti pitäisi jo alkaa uhraamaan muutama ajatus joulun valmisteluille, kuten leipoa limppuja ja piparkakkuja, tehdä joululaatikot paistovalmiiksi ja tilata kinkku. Ennen varsinaista joulun juhlintaa pitäisi myös järjestellä pari kertaa synttärit omalle 7-vuotiaalle joulutontulle, ja tietenkin hankkia joululahjat ja -muistamiset.

Kun tuohon kaikkeen yhdistää vielä erilaiset pikkujoulut ja muut kokoontumiset, loppuvuodeksi muodostuu aina oikea juhlasuma, ja tässä joulukuun alussa kulkee kropan läpi pikkuinen stressin väristys.

En tiedä johtuuko se sietokyvyn kasvamisesta, vai loppuvuoden juhlasumaan tottumisesta, mutta tuo stressinväristys tuntuu pienenevän joka vuosi. Kenties siihen auttaa myös oman suhtautumisen muuttuminen. Kaiken kun ei sitten ehkä tarvitsekaan olla niin vimpanpäälle, sillä kuten synttärit, myös joulu on lasten juhlaa. Toki meille aikuisille joulu on vapaata yhdessäoloa, hyvää ruokaa ja rentoutumista, mutta kaiken sen hössöttämisen keskellä on kai ihan hyvä muistaa myös se oma rentoutuminen ja se, että jouluista jää kaikkine valmisteluineen myös mukava muisto lapsille.

Kalenteritontut on viritelty paikoilleen, ja tonttuperheellekin pitäisi hommata se pikkuinen tyttövahvistus. Tänään pääsevät vielä possutkin paikoilleen ja kenties ensimmäiset piparit paistuvat myös. Lapsuuden jouluja ei voi elää uudelleen, mutta omien lasten kautta samaan fiilikseen pääsee kyllä mukaan. Tärkeintä ei ole trendikkäät joulukoristeet, vaan se kutkuttavan ihana tunne, joka lasten joulunodotukseen liittyy aina.

Ja mikään kun ei piristä synkkää ja sateista marraskuunloppua niin hyvin, kuin hymysuiset tontut ja lapset.

Pelkästään jo sekin, että marraskuu lopulta päättyy, antaa toivoa lumisesta talvesta ja talven ihmemaasta. Joten mukavaa alkavaa joulukuuta teille kaikille!

PS. Beach Housen tyynynpäällisen arvonta on meneillään Instagramissa. Jos et vielä instaile, niin nyt on hyvä syy hankkia tunnarit!

Se tunne kun ei illalla tarvitse virittää vekkaria soimaan, ja aamulla voi jatkaa torkkumista lattiapedillään, kun lapset katselevat vieressä Netflixiä. Ei kiire minnekään, ei hätä eikä hoppu.

Tuntuu, että lähiaikoina viikonloputkin on olleet niin kiireisiä, että siihen hitaaseen aamuun ei ole oikein jäänyt aikaa. Niitäkin kun välillä tarvitaan.

Josko tästä kuitenkin saisi vaatteet päälleen ja jonkinlaisen vauhdin tähänkin päivään. Pakko myöntää, että tuo keli kyllä houkuttelee jäämään peiton alle koko päiväksi. Vajaa kuukausi kuitenkin enää jäljellä, ja sitten mennään taas valoa kohti.

Mukavaa ja rauhallista lauantaita!

Sillä aikaa kun yläkertaa, ja muitakin huoneita, hallitsee poikkeusolot, olen yrittänyt pitää keittiön viihtyisänä ja siistinä. Pitäähän sitä olla joku tila, missä sielu lepää ja stressitaso laskee. Joulu alkaa hiljalleen laskeutua sisustuksen joukkoon, vaikkakin varovaisin askelin vielä, ja aika neutraaleissa sävyissä. No, valkoinen joulu, kukapa ei siitä tykkäisi. Lumenpuutteen olenkin korvannut valkoisilla koristella ja kukilla, ja yritän pitää vettä vihmovan kelin ajatusteni ulkopuolella.

Kun olohuone ja pianohuone ovat ainakin jollakin tapaa remontin sijaiskärsijöitä, keittiössä on kiva istuskella ja nauttia kynttilätunnelmasta. Kuumaa glögiäkin on tullut nautittua oikein urakalla, ihan jo sen lämmitävän vaikutuksen vuoksi. Edelleen totean, että tämän enempää en ehkä itse joulua tarvitsisi ympärilleni, mutta punaiset tontut tuovat joulun lapsille, joten ne nostetaan esiin varmasti jo huomenna.

Lämmintä tunnelmaa lisää Beach Housen lahjoittama, uusi alpakankarvainen tyynynpäällinen. Pehmoisempi kuin mikään koskaan koskettamani talja, ihan kuin silkkiä. Väriksi valitsin Almost White -sävyn, jonka pinta on elävän näköinen juuri kirjavuutensa vuoksi. Ainakin Vepsäläisen valikoimista  löytyy jo näitä ihanuuksia.

Kuusi koreineen löytyy täältä, ja valkoiset koristeet puolestaan täältä.

Tänään nappasin kaupasta mukaani myös pari nippua valkoisia kerrottuja tulppaaneja. Ai että mutta on kauniita, ja niissä on vieno lupaus myös keväästä. Vajaa kuukausi, ja päivä taas alkaa pitenemään, joten eiköhän tästäkin pimeydestä vain selvitä!

Jos muuten tykkäätte tuosta tyynynpäällisestä, voisin varmaan saada myös yhden arvottavaksi teille!

Mutta nyt, arvatkaapas mihin mä riennän? No makkaria maalaamaan! Josko se yhteistyöllä etenisi vähän vauhdikkaammin. 🙂

Ihanaa iltaa!

Hei ihanat.
Täällä paistaa aurinko ja maisema on kauniin valkoinen. Tosin, mikäli ennustuksiin on luottaminen, tuo valkoisuus alkaa kadota jo tänään.

No, lunta tai ei, joulua kohtihan tässä mennään joka tapauksessa.

Joka päivä on kiva nostaa esiin jotain jouluista, lisäillä juttuja sinne tänne. Eilen ullakon kylmyydestä pääsivät pienet Tine K:n kuusikoristeet, jotka ovat vakiinnuttaneet paikkansa tarjotinpöydän kynttilärykelmässä. Toki tuo pöytäkin toistaa kivasti kynttilöiden tuiketta, mutta kuuset lisäävät sitä entisestään.

En tiedä pistääkö tuossa yhdessä kuvassa mikään teitä silmään, mutta omaa näköhermoani tuo pikkuinen muutos repii oikein voimalla. Nimittäin kattolistat olohuoneessa! Olen kieltämättä jo rinnastanut tuon listoittamisen helvetin jäätymiseen, mutta tietääkseni taisimme ehtiä kuitenkin ensin. Loput listat saadaan paikalleen, kun karmilistatilauksemme valmistuu. No, pieninä annoksina tätäkin herkkua.

Loppuviikon ratoksi olisi tiedossa maalausta. Seiniä, kattoja, ovia… Viime aikoina olen haaveillut paristakin taikanappulasta; Sellaisesta joka taikoo sinut silmänräpäyksessä paikasta toiseen ja sellaisesta, jota painamalla tämä remontti olisi valmis.

Joulupukkia ja taikanappuloita odotellessa… Tasan kuukausi tarttua siihen pensseliin ihan itse, joten ehkä sitä on vain kääräistävä hihat ylös.

Kivaa tiistaita!

Joku saattoi ehkä Instagramista eilen huomata, että olin tosiaan jälleen käymässä Helsingissä. Tälläkin kertaa varasin aikaa pienelle Nougat -kierrokselle, ja koska putiikissa oli niin ihana jouluinen fiilis, oli pakko kaivaa myös kamera esiin.

Helsingin-reissulta tarttui toki mukaan kivojakin tuliaisia, mutta iltapäivän höntti olo sai selityksen kotimatkalla, kun tunsin kuumeen nousevan ja luulin pääni räjähtävän. Tylsä tavallinen nuhakuume, jota ei todellakaan olisi tarvittu tähän väliin! No, vuodepotilaaksi ei nyt kuitenkaan voi heittäytyä. Ihan jo siitäkin syystä, että mulla ei ole nyt sänkyä. Makkariremppa räjäytettiin tänään käyntiin, ja koko talo onkin sitten kuin räjähdyksen jäljiltä.

Koska korvieni väliltä tuntuu nyt se mitätönkin toiminta valuneen niistämisen ohessa nenäliinaan, ja koska omakin silmäni kaipaa tämän sekasotkun sijaan jotain kauniimpaa katseltavaa, ajattelin laittaa kunnon kuvakimaran Nougatin jouluisesta tunnelmasta. Lisää joulua on kuulemma saapumassa kaupalle tämän ja huomisen päivän aikana, mutta kyllä tuo keskiviikkoinenkin näky vain sai ainakin oman mieleni hurisemaan iloisen jouluisesti.

Palailen varmaan makkarinkin osalta pian asiaan, mutta nyt fyllaan itseni vällyjen sisään ja hörpin mukillisen kuumaa glögiä.

Ihanaa torstaita teille kaikille!

Kylläpä tekee tosiaan hyvää ripotella hiukan tähtiä ja havuja pitkin kotia. Ei nyt varsinaisesti niin kauhean jouluista, mutta piristää silti, koska meillä tavarat vain sattuvat jämähtämään paikoilleen, eikä kotia tule yleensä sananmukaisesti niinkään koristeltua.

Vaikka marraskuusta tammikuuhun kotia yleensä piristääkin jonkinasteinen juhlakoristelu, on omat ajatukseni tällä hetkellä vähän erilaisessa kodinlaitossa. Tällä viikolla nimittäin aloitetaan kilpajuoksu kalenterin kanssa, ja yritetään saada remontin suhteen valmista. Niin, ja tietty jouluksi. Apuun rientää onneksi ammattilainen, sillä ei tästä muuten tulisi yhtään mitään. Ehkä pari päivää pitää kuitenkin jostain varastaa myös siihen, että ehtisimme yhdessä maalailla ja viimeistellä muita juttuja. Tuntuu, että arjen ja remontin yhteensovittaminen käy koko ajan vain haastavammaksi, kun vapaa-aika täyttyy kunkin harrastuksista ja niissä kulkemisesta.

Tarkoitus on siis tuossa samassa kilpajuoksussa viimeistellä myös olohuone listoineen kaikkineen. Ja odotan sitä kyllä ihan valtavasti! Se olisi nimittäin tässä talossa ensimmäinen joulu kun kuusella ei tarvitse piilotella mitään rumaa ja rujoa nurkkaa!

Suurin puristus tehdään nyt kuitenkin makuuhuoneen kanssa. Se kun on viimeinen huone joka kaipaa jotakin isompaa remonttia, ja jos kaikki menee hyvin, makuuhuoneessa on ensi viikolla tähän aikaan uudet seinät ja uusi katto! Asia, jota olen kovasti joululahjaksi toivonut.

Hehkutellessani eilen joulun saapumista, mainitsin myös kuusesta, joka on ollut pitkään haaveeni. Toki haaveeni on ollut kantaa aitoja puita sisään joulunaikaan, mutta lähitienoilla ei valitettavasti ole tarjolla kuin tavalliset kuuset ja pihdat. Koska karun kauniin setripuun metsästäminen ei ole vielä tähän mennessä tuottanut tulosta, päätin oikaista ja ostaa kestopuun, joka saa luvan lievittää puukuumettani vuodesta toiseen. Kuten eilisen postauksen puu, myös tämä maljakossa oleva oksa ovat molemmat merkiltä Mr Plant. Laadukkaan, ja erittäin aidon näköisiä, vaikkakaan niissä ei sitä aidon kasvin tuoksua olekaan.

Pienin askelin siis kohti joulua, ja suurin harppauksin kohti valmiimpaa kotia!

Ihanaa keskiviikkoa!

Ajattelin vain tulla tunnustamaan, että nyt se sitten alkoi. Nimittäin jouluun virittäytyminen! Ihanaa on tietty se, että ainakin esikoinen on yhtä innoissaan kuin äti, ja himpun verran pitääkin painaa jarrua, koska poika olisi aivan valmis kuusen koristeluun ja tonttujen esille nostamiseen.

Tänä vuonna toteutin tosin haaveeni joulunodotuspuusta, ja vieläpä kestävästä sellaisesta. Tällä fiilistellään ennen sitä varsinaista aattokuusta ja luodaan sellaista semijouluista tunnelmaa. Ja saahan sitä toki koristellakin!

Mutta palailen aiheeseen myöhemmin, ja joulujuttuja tulee nyt varmasti blogiinkin tasaisesti.

Huisia tiistaita!

Siitäkin huolimatta, että viime vuonna aloitin paperitähdillä joulun laittamisen jo marraskuun alussa, en ole vieläkään toimertunut tekemään minkäänlaisia jouluisia sisustusratkaisuja. Tai no, ostin jo syksyllä viikunanpunaisia tuikkukippoja joulupöytää ajatellen, mutta tosiaankin odottavat sitä joulupöytää. Tähän asti olen nauttinut Pinterestin ja Instagramin tarjoamista jouluinspiraatioista, mutta esimerkiksi kaikki vanhat joululehteni olen vieläkin jättänyt selaamatta. Ja kyllä, todellakin mulla on säästössä joululehtiä kymmenenkin vuoden takaa, mutta nyt kaivoin esiin lehtiä vain muutaman vuoden ajalta, ja niistäkin aluksi vain osan. Sinänsähän joulu on ainakin mulle huomattavasti ajattomampi, kuin sisustusjutut yleensä, ja huomaahan sen joululehdistäkin, että samoja koteja ja kuvia pyöritellään useampi vuosi. Juuri taisin nimittäin bongata jostakin uudesta joululehdestä jutun, jonka luin pari vuotta sitten toisesta lehdestä. Niin, että ei noilla inspiksillä oikein ole mitään parasta ennen -päivämäärää. Sinänsä kiva, tsemppaa myös vähän erilaiseen kuluttamiseen. Joulussa pitää olla traditioita, muistoja ja tunnearvoa. Jokaista joulukoristetta ei pidä uusia vuoden välein.

Viime jouluksi saimme vihdoin keittiön valmiiksi, ja pelkkä keittiö oli mulle niin iso juttu, etten kauheasti kaivannut joulukoristeita. Toki lasten iloksi laitettiin kaikenlaista tontusta possuun esille, mutta oma koristelun tarve oli aika vähäistä. Enkä nyt tarkoita, että kotini olisi muuttumassa miksikään runsaudensarveksi, mutta musta tuntuu, että tänä vuonna joulukoristeet ja -koristelut kiinnostavat huomattavasti enemmän. Joka vuosihan tulee hankittua jotain uutta ja jouluista, jos ei muuta niin ainakin yksi koriste kuuseen. Ehkä tänä vuonna innostun enemmän.

Ennen joulua meillä olisi kuitenkin vielä jonkin verran remontoitavaa. Ja sitten niitä ihan pikkuisia juttuja, jotka vaan jäävät tekemättä, kuten vaikka tuon takanani näkyvän vihreänkirjavan maadoitusjohdon piilottaminen. Jonkinlainen ryhtiliike tässä pitäisi tehdä, ja tarttua asioihin, jotta joskus tulisi valmistakin.

Mutta joululehtiä on ihana selata. Uppoutua hetkeksi siihen taianomaiseen fiilikseen ja odotukseen, joka jouluun aina liittyy; Ihmisten hyvään tahtoon ja rauhaan maan päällä. Sillä suunnitellessa ja haaveillessa kaikki on vielä mahdollista!

Eli glögiä ja joululehtiä. Niillä selätetään pimeyden tylsyys ja nojatuolimatkaillaan talven ihmemaahan. Kun vielä samalla hyräilee Sylvian joululaulua, ei kuule miten syyssade ropisee ikkunoihin.

Joulukoneistoni hurahti käyntiin.

Ihanaa iltaa!

Jep, tiedän, että ollaan vasta lokakuun alussa, mutta koska maa kimmeltää kuuraisen kauniina ja olen siivonnut kuistia ja pihaa talvikuntoon, tämä joulufiilistely on luonnollinen jatkumo edellisille.

Koen bloggaajana joka vuosi valtavaa painetta siitä, että mun pitäis fiilistellä joulua kovin aikaisin. Laittaa kotiin ajoissa koristeita ja inspiroida muita. Kaikki DIYt ja askartelut pitäis toteuttaa hyvissä ajoin, jotta ne ehtisivät muidenkin jouluvalmisteluihin. Mutta tiedättekö, mä en ole sellainen! Mä haluan laittaa joulua kotiini ihan samoin kuin monet muutkin; Sitten “joulun alla”. Tykkään toki lukea joululehtiä, ja joulujuttuja, jo syksyllä, mutta itse jouluun haluan virittäytyä rauhassa turhia hötkyilemättä.

Fiiliksissäni ryhdyin eilen selailemaan vähän jouluinspistä, ja ajattelin laittaa teillekin muutaman itseäni “puhutelleen” kuvan. Näissä kaikissa on jotain sellaista, mikä tehoaa muhun: Luonnonmateriaaleja, hillittyjä sävyjä, jonkinlaista rosoisuutta, mutta kuitenkin perinteikästä vähäeleistä joulua.

Eli miltä näyttää joulu 2015:

Kuvat yllä: Bloomingville
Kuvat yllä: House Doctor

Nappasin myös muutaman jutun Tine K:n valikoimista. Risutähdet, ja -kuuset, sekä kalenterikynttilä ovatkin jo koristaneet kotiamme edellisinä vuosina. Myös Tinen lahjapaperit ovat päässeet kuusen alle. Nyt silmiin osui uusi kuusikoriste ja metallinen tähtikehikko. Molemmat edustavat just sellaista simppeliä joulufiilistä, jota mielelläni suosin.

Kuvat yllä: Tine K Home