Joku on ehkä saattanut huomata heikkouteni erilaisiin lampaantaljoihin. Pidän niiden pehmeydestä, ja taljojen tuomasta tunnelmasta. Talja tuntuu lämpimältä takamuksen alla, ja pehmeältä paljaisiin varpaisiin esimerkiksi sängyn vieressä tai saunan pukutilassa.

Olen haaveillut hankkivani ruokapöydän ääreen uudet tuolit, mutta koska kaikkea ei voi saada kerralla (tai minä ainakaan en voi), piti vanhat tuolit verhota enemmän omaa silmää miellyttäviksi. Mikäs sen helpompi, varsinkin näin talviaikaan, kuin heittää tuoleille pehmeitä taljoja. Ei samanlaista jokaiseen, vaan rennon huolettomasti erilaisia taljoja ja tekstuureita sekoitellen.

Muistatte ehkä postaukseni joulua kotiin. No, tuolloin tosiaan yhteistyön myötä kävin kuvaamassa jouluisia suosikkejani Anttila-tavaratalosta, ja yhtenä suosikkinani mainitsin Anno-lampaantaljan. Tuo talja jäi tuolloin kummittelemaan mieleeni, sillä se oli luonnossa todella kaunis. Vaan en raaskinnut ostaa sitä. Mietin ja mietin, harmittelinkin jo hiukan. No, tänään suuntasin Anttilaan ihan muissa asioissa. Mietin, josko ostaisin kuitenkin taljan itselleni ikään kuin joululahjana. Palkkiona syksyn puurtamisista ja pienenä bonuksena keittiön viihtyvyyten. Josko, onhan ne taljat aika hintavia….

Ja, mikä ihana yllätys siellä Anttilassa olikaan! Talja, jonka normaalihinta on 69,90€ oli nyt alennuksessa hintaan 49,90€! Mukaanhan se lähti, sen enempää asiaa en enää pohtinut! Ei se ehkä ihan niin täydellinen ole, kuin Homenordista ostettu pitkäkarvainen talja, mutta hintaansa nähden aivan uskomattoman kaunis!

Yllä olevassa kuvassa vasemman puoleinen talja on se Homenordin, valkoinen ja vaaleanharmaa ovat Ikeasta, ja näitä Ikean taljoja meillä onkin sitten enemmänkin.

Nyt vanhat tuolit näyttävät hurjan kauniilta, ja sommittelu on tasapainoinen erilaisten taljojen ansiosta. Omaan silmääni keittiö on tareeksi jouluinen nyt, sen enempää ei koristeita tai muutakaan tarvita.

Eilinen lumi suli yön aikana pois, joten viikonloppu alkakoot taas mustissa ja kuraisissa merkeissä. Ehdin eilen jo hehkuttaa, että postilaatikon löysi ilman taskulamppua. Ei auta muu kuin jatkaa taskulampun kanssa kulkemista ja lumen odottelua.

Joka tapauksessa, suloista perjantaita!

Rocky road christmas edition!
Tässä toinen, omatekoinen ja helppo, joulumuistaminen. Teimme ekan kerran viime jouluna, mutta vastaanotto oli sen verran hyvä, että päätimme ottaa rocky roadit perinteeksi. Instagramissa nämä jo taisivat vuosi sitten vilahdella, mutta blogiin asti ne eivät ehtineet. Amerikkalaiseen tapaan tähän herkkuun voi tunkea lähes mitä tahansa hyvää (ja epäterveellistä), mutta meidän jouluinen versio pitää sisällään vaahtokarkkeja, kermafudgea ja piparkakun paloja.
Tänään tein ensimmäisen uunipannullisen, ja ainakin yksi pitää vielä tehdä. Kolmannesta riittäisi vähän itsellekin, joten arvaatte varmaankin kuinka käy. 😉

Jos joku ei ole koskaan rocky roadseja tehnyt, niin kannattaa ihmeessä kokeilla! Ei voi olla tykkäämättä! Tämä jouluisempi versio on hauska myös uudenvuodenherkuksi, koska siihen saa joulun jälkeen tuhottua ne pukin tuomat suklaat ja lapsilta säästyneet piparit.

Rocky Roads

suklaata (tummaa, vaaleaa, maustettua… Sekaisin tai raitoina, ihan oman maun mukaan)
voita
ja haluamiasi lisukkeita

***

Voin ja suklaan suhteessa nyrkkisääntönä käy 25g voita/400g suklaata. Eli kun mulla itselläni oli 1,2kg suklaata, käytin 75g voita.

Pilko haluamasi lisukkeet tarvittaessa. Esim. vaahtokarkkeja saa pieninäkin, mutta omasta mielestäni ne ovat turhankin pieniä, ja rocky roadiin kuuluu isot sattumat. Makuasia toki!
Sulata suklaa vesihauteessa, ja voi omassa astiassaan, sekoita keskenään, ja levitä n. reilu puolet suklaasta leivinpaperilla vuorattuun astiaan. Ripottele päälle lisukkeet ja levitä loppu suklaamassa päälle. Ei haittaa, vaikka suklaa ei peittäisi kaikkia herkkuja, ne liimautuvat kuitenkin alempaan suklaakerrokseen.
Nosta muutamaksi tunniksi viileään, ja paloittele neliöiksi.

Asettele suklaapalat kivaan astiaan ja paketoi esim. kauniisti sellofaaniin. Tulosta tai askartele kiva kortti, johon voit myös laittaa ohjeen.

Helppo herkkuöveri!

Kivaa iltaa!

Torstain tunnelmia täältä. Pienillä jutuilla koti siirtyy jouluaikaan, siihen ei tarvita niin suuria koristevuoria. Tänään hain pienen männyn keittiöön, se saa tomia myös jonkinlaisena joulupuuna, vaikka toki meille oikea kuusikin on tulossa. Noista ruskeista paperipusseista teille jo kirjoittelinkin, ja ne ovat tosiaan niin suuria, että sisään mahtuu tavallinen 10 litran muoviämpäri. Ämpäriin laitoin kaksi “betonitiiltä”, joiden välissä männyn runko pysyy hyvin pystyssä. Mielestäni kiva “kuusenjalka” näin.

Olin ajatellut hankkia keittiöön jotakin punaista harmaan rinnalle, mutta juuri sen oikean punaisen sävyssä en onnistunut löytämään yhtään tyynynpäälistä. Niinpä punainen amaryllis saa riittää.

Koska kettiö on niin suuri, siellä lapsetkin luonnollisesti leikkivät leikkejään. Välillä ammutaan pyssyillä ja potkitaan (tosin pehmeää) palloa, välillä riehutaan muuten, niin että tyynyt lentelävät. Tästä syystä keittiössä ei voi ajatellakaan pitää kynttilöitä kovin alhaalla, ja tähän ongelmaan löytyi ratkaisu Enjoy -kynttilöistä, jotka tilasin Homenordista. On meillä toki ennenkin ollut ledkynttilöitä, mutta olen kelpuuttanut ne lähinnä kuistille epäaidon fiiliksen vuoksi. Nämä kynttilät sitävastoin ovat niin aidon näköisiä (ja tuoksuisiakin, koska ne valmistetaan aidosta kynttilävahasta), että niitä voi rauhassa tuijotella uskomatta, että kynttilät syttyvät tulitikun sijaan katkaisijasta. Noissa on myös kiva ajastin, jolla saat kynttilät syttymään joka päivä tiettyyn aikaan, ja palamaan joko 4, 5 tai 6 tuntia. Mieheni äiti oli meillä lastenvahtina viime perjantaina, ja hän oli mennyt puhaltamaan kynttilöitä sammuksiin. Itse huomaan usein varovani, etteivät hiukset vain yllä liekkeihin. 🙂
Todella kauniit kynttilät niille joiden mielestä kynttilöiden sytytyttelystä on liikaa vaivaa, lapsien tai lemmikkien varalta ja muuten vain turvallisuutta ajatellen.
Itselläni on kynttilälyhtyjä pitkin taloa, ja ajattelinkin, että voisin vaihtaa niihin nämä ledkynttilät, ja esim. korkeiden kaapien päälle syttyisi näin joka päivä valo automaattisesti.

Nyt kun käsillä on pieni hetki rauhaa, ajattelin käyttää sen hyväkseni ja jatkaa keittiöpuuhailuja. Mukavaa torstaita!

Vaikka joululimppuni ohje löytyykin tuolta vanhoista postauksista, päätin päivittää reseptin nyt uusilla kuvilla. Joka vuosi saan kyselyä jauhojen määristä, ja nyt tajusin, että eilen avasin uuden vehnä- ja grahamjauhopussin aloittaessani leivontaa, joten saan kerrankin teille jonkinlaisia jauhomääriä, koska niitä aina kyselette. Olen tosiaan itse sellainen näppituntumaleipuri, joka desejen sijaan laittaa “sinne päin”, ja fiiliksen mukaan, mutta nyt siis resepti pienin lisäyksin!

Joululimput 6kpl

50g hiivaa / 2pss kuivahiivaa
1l piimää (lämmitä hiivasta riippuen)
n. 2dl sokeria
n. 2dl siirappia
1rkl suolaa
n. 4rkl fenkolia
vajaa 1kg vehnäjauhoja
n. 1/3kg grahamjauhoja
tujaus ((vajaa) maustemitallinen) pomeranssinkuorta

Lämmitä piimää tarvittaessa. Alusta taikina helposti leivottavaksi, käytä kunnolla jauhoja. Jaa taikina heti puoliksi ja molemmat puolet kolmeen osaan. Leivo 6 pientä pyöreää limppua jauhotetulla alustalla. Nosta leivät kahdelle uunipellille leivinpaperin päälle, ja anna kohota liinan alla n. 2 tuntia. Pistele pintaan reikiä, ja voitele munalla.
Tässä kohtaa olen nykyisin tehnyt itse niin, että painan leivän keskelle tähdenmuotoisen piparkakkumuotin, ja sudin sen ulkopuolelle jäävän osan munalla.

Paista 175°C uunissa pelli kerrallaan (kiertoilmaa en käytä, kun on niin epätasainen) n. 50-60 minuuttia. Leivän pinta muuttuu kauniin ruskeaksi, ja kypsästä leivästä kuuluu kumea ääni kun sen pohjaa koputtaa. Leivät kohoavat vielä uunissa, joten taikinasta tulee kyllä ihan reilun kokoisia leipiä se kuusi kappaletta.

Itse leivon leipiä vähintään sen 2-3 kertaa ennen joulua. Limppu on oikein hyvää myös pakastettuna (jopa ehkä parempaa), eli laita leivät pakkaseen, jos teet ne hyvissä ajoin ennen joulua. Meillä limput ovat osa joulutervehdyksiä, ja niitä syövät mielellään myös lapset, sillä onhan tämä todella makea leipä. 🙂 Mutta, voit siis pakastaa leivät, ja pakata ne sitten kauniimmin, ennen kuin annat ystäville!

Menen tästä nytkin nappaamaan pari limpunsiivua. Parasta tämä herkku on kuitenkin joulun myöhäisinä iltoina, kun päälle leikkaa kunnon siivun kinkkua!

Mukavaa iltaa!

Vielä ehtii! Nimittäin tämä ilta on yhä aikaa osallistua Dronningholmin Joulun tähdet -kilpailuun!

Lisää Instagramiin jouluinen, tai joulun tunnelmaa edustava, kuvasi #perinteinenluumu, ja olet mukana luumutiimissäni, jonka kesken, mitä todennäköisemmin, arvotaan 3000€ matkalahjakortti! Ei siis yhtään hassumpi kortti näin joulukiireiden keskelle – tai joulusta toipumiseen. 🙂

Täällä ollaan varsin perinteikkäissä joulun tunnelmissa ja tuoksuissa. Liedellä porisee lantut ja porkkanat, ja viimein myös ne limput ovat työnalla.

Ihanaa iltaa!

Koska unohdin sitten aamulla ostaa kaupasta fenkolin, jäi joululimput toistaiseksi tekemättä. Ensimmäiset piparkakut on nyt kuitenkin paistettu ja suuri osa syötykin. Kyllähän siitä jouluinen fiiliskin tuli. Ainakin toistaiseksi.

Leivotaan sitten vaikka joka päivä, jos muu ei auta. Mutta nyt herkutellaan!

Ihanaa iltaa!

Ostin aamulla kaupasta kasan lanttuja, porkkanoita, siirappi, puuroriisiä, suklaata voita jne. Miksi, no koska joulumieleni on jostakin syystä kadoksissa. Samasta syystä sytytin kynttilöitä, niitä jouluntuoksuisiakin, ja laitoin jouluradion soimaan.

Syksy on vienyt mehut pois, ja jotenkin joululle ei tunnu riittävän energiaa. Olisi helppo syyttää remonttia ja poikkeusoloja, mutta syyt syksyn raskauteen ovat valitettavasti jossain ihan muualla. Elämä on antanut eteen suuria kysymyksiä, ja kuljettanut jonkinlaisiin risteyksiin. Vuosi tekee loppuaan ja saldona on epätieto. Mitä uusi tuo tulleessaan, sitä ei voi tietää. Unelmien ja haaveiden sijaan päälimmäisenä on kuitenkin pelko, ja jonkinlainen haikeuskin.

Jonkinlaisesta uupumisesta kertoo kai sekin, että perjantai-illan jouluruokailussa parasta oli jouluisten makujen sijaan rauha. Pelkästään jo valmiiseen pöytään istuminen, ja omaan syömiseen keskittyminen riitti itselleni irtiotoksi. Ei huolta pöytien siivoamisesta, tiskeistä, tai pöydän ja tuolien alle tippuvasta ruuasta. Ei pieniä likaisia suita ja käsiä pestävänä. Ymmärrän, että ulkona syöminen esimerkiksi olisi asia, jota voisi ajatella harrastavansa enemmän tulevana vuotena. Tähän vuoteen ei esimerkiksi ole mahtunut vielä yhtään romanttista, tai vähemmän romanttista, illallista ravintolassa ihan vain aikuisten kesken.

Tunnen myös jonkinlaista syyllisyyttä “joulumielettömyydestäni”. Paitsi, että kaikki jouluvalmistelut ja joululahjaostokset ovat tekemättä, koen olevani myös jokseenkin huono bloggaaja, sillä minunhan tässä pitäisi teidän joulumieltänne nostattaa. Luoda joulun taikaa pimeyden ja sateidenkin keskelle. Mutta, kenties pystyttekin samaistumaan olooni; Kadonnut joulumieli on metsästettävä, ja sen löytymisen eteen kannattaa ehkä tehdä hiukan töitäkin. Olkoon tämä viikko siis matkani siihen joulumaahan, joka jokaiselta pitäisi löytyä sydämestä.

Meillä täällä maalla jouluruuhkat, ja muut ei niin miellyttävät joulun lieveilmiöt, tuskin näkyvät. Vietimme kuitenkin lasten ja anoppini kanssa lauantain Ikeassa ja käväisimmepä myös nopeasti ostoskeskuksessa. Tiedän siis mikä minua huomenna odottaa, kun mattimyöhäisenä lampsin lahjakaupoille. Aion kuitenkin ajoittaa shoppailut aamuun, ja toivon, että joulumielenkasvatusprojektini ei liiaksi kärsi. Kun tämä pahin osa on suoritettu, voinen kai rauhassa jättäytyä joulun vietäväksi.

Mitenkäs teidän joulumielenne? Läsnä vai hukassa?

Minä taidan leipoa tänään joululimppuja. Kenties maut ja tuoksut vievät parhaiten joulun tunnelmaan.

Mukavaa, ja jouluista, maanantaita kaikille.

Kun syntymäpäivät on selätetty, astutaan tässä taloudessa virallisesti joulunodotukseen. Joulukuun alussa esiin nostetaan joitakin jouluisia koristeita, kuten nisset ja possut, joille kuisti on osoittautunut oikein hyväksi paikaksi. Itsenäisyyspäivän jälkeen joulu alkaa näkyä kodissamme yhä selvemmin. Vaikka itse vuosi vuodelta suosinkin vähäeleisempiä koristeita, tontut ja muut veikeät hahmot, tuovat joulumieltä lapsille. Muu osa kotia on melkolailla tonttuvapaata aluetta, mutta joulun hengessä on silti vahvasti perinteet mukana, vaikka asiat tehdäänkin ehkä vuosittaisen fiiliksen mukaan.

Muistatte kenties marraskuisen postaukseni perinteisen joulun puolesta? Mikäli ette, sen voitte käydä lukemassa täältä. Tulloin innostin teitä mukaan Instagram-kisaan, jossa Dronningholm on laittanut vastakkain sekä modernin, että perinteisen joulun. Vaikka Dronningholm asettikin alunperin kilpakumppaneiksi perinteisen luumumarmeladin ja uuden omemarmeladin, kisan henki on se, että Instagramiin lisätään omia jouluisia kuvia, ja nämä kuvat tägätään sitten joukkueelle, jonka puolella tahtoo pelata. Palkintokin on mahtava, n. 3000 euron arvoinen matkalahjakortti, jonka arvontaan jokainen voittajajoukkueen “pelaaja” osallistuu. Lisää ohjeita ja enemmän kisasta voit lukea perinteisen luumun Instagramtilistä.

Mikäli siis arvostat joulun perinteitä, ja niiden vaalimista, lisää Instagramiin jouluiset kuvasi #perinteinenluumu. Tämä ei tarkoita sitä, että että joulusi pitäisi olla täynnä himmeleitä ja olkipukkeja, vaan ylipäätään sitä, että joulun tunnelma juontaa juurensa perinteistä. Joulukoristeet ja -ruoka saavat toki uusia vivahteita eri vuosikymmenillä, mutta perinteet luovat joulunviettoon raamit. Joulupuu, lahjat, kynttilät ja suklaat, kukapa niitä hylkäisi. Toki joskus kuusi voidaan korvata männyllä tai viherkasvilla, ja juhlapöydän konvehdit raakasuklaalla, mutta perinteistä nuo kaikki alkunsa kuitenkin saa.

Kisassa #perinteinenluumu on nyt hyvässä johtoasemassa ja kilpakumppanin tiliä kun katselin, niin kovin perinteiset elementit sielläkin kuvissa vallitsee. Eli hirveän montaa oikeasti modernia joulukuvaa en ole vielä onnistunut löytämään. Veikkaampa, että ne joulun perinteet ovat kuitenkin meissä suomalaisissa aika tiukasti läsnä. 🙂

Meillä tontut jäävät kuistille, kahta kalenterikaveria ja paria minityyppiä lukuunottamatta, mutta pidän jouluamme kovin perinteisenä tontuttomuudesta huolimatta. Piparit, kuuset, kynttilät ja joulun kukat ovat olennainen osa jouluun virittäytymistä. Glögiä ja suklaata ei unohdeta niitäkään. Joulun valmistelut aloitetaan todenteolla tällä viikolla, ja pyritään kaikin puolin stresttömään jouluun. Vaikka kaikki tehdäänkin itse, valmistelujen aikaisella aloittamisella taataan rauhallinen joulutunnelma.

Käykäähän tekin merkkaamassa joulutunnelmanne Instagramiin häsällä #perinteinenluumu. Joku meistä onnekkaista voittaa itselleen rentouttavan loman!

Tämän päivän otan vielä aika rennosti ja edellisistä juhlista toipuen. Sitten tohinalla ja joulumielellä seuraavan juhlan kimppuun!

Suloista iltaa!

Taustalla soi: Driving home for christmas – Chris Rea

Suloista ensimmäistä adventtia!

Täällä matka jouluun ei ehkä ole lähtenyt kaikkein rauhallisimmissa merkeissä, ja työt senkun jatkuvat. Lapsille kuitenkin joulumieltä tehdään koristeiden ja tonttukalenterien avulla. Huomenna ollaan jo joulukuussa, ja joulu saapuu kovalla vauhdilla.

Tonttupari on tänään roikkunut keittiön kaapinovessa suoristumassa säilytyksestään. Huomenna niiden taskuihin ilmestyykin ensimmäiset yllätykset. Ehkä! Nimittäin, jos lapset vain ovat kilttejä – ja äiti muistaa laittaa tontut töihin! 🙂

Laatat ovat nyt seinässä ja ilta jatkuu puuhaillen muita juttuja. Näihin luetaan hiomiset ja maalaamiset, joita kumpaakin on ihan kiitettävästi tarjolla. Laitoin Uuden Kuun Facebook-sivulle kuvaa keittiöstä, mutta ollaan täällä blogissa nyt hiukan jouluisempia ensimmäisen adventin kunniaksi.

Suloista sunnuntai-iltaa!

Kuten olen ennenkin kertonut, meillä koti vaihtuu jouluasuun aika pienin liikkein, enkä omista erikseen jouluverhoja tai -mattoja. Kun sisustus on muuten rauhallinen, pienin yksityiskohdin saa paljon aikaa. Kukkia, kuusia, kynttilöitä ja huolella valittuja koristeita. Paljon muuta joulukoti ei mielestäni kaipaa. Joulun tunnelma syntyy yhdessäolosta, hyvästä ruuasta ja mukavasta tekemisestä.

Indiedaysin ja Anttilan yhteistyössä pääsin itse kurkkimaan Anttila-tavaratalon tarjontaa, ja pohtimaan, mikä siitä mielestäni kuuluu jouluiseen kotiin. Anttilan valikoimista löytyy toki monipuolisesti myös muotia, kauneutta ja viihdettä, mutta itse keskityin lähinnä löytämään  juttuja osastolta koti.
Luonnollisesti jälleen itselleni lähin asiointipaikka löytyi Porista, ja sinne köröttelinkin heti alkuviikolla stalkkailemaan tarjontaa. Myönnän, että lähtiessä vielä epäröin pienen tavaratalon tarjontaa, mutta paikalle päästyäni totesin, että kodinsisustukseen löytyi valtavasti juttuja, jotka miellyttivät itseäni.

Kuten sanottu, joulu syntyy pienistä tunnelmanluojista, ruokailusta ja mukavasta tekemisestä. Niinpä listasin heti alkuun, että sisustustuotteiden lisäksi tsekkaan tarjonnan joulusaunomiseen ja kattaukseen.  Jälkimmäiseen tarjolla oli hyvä valikoima kotimaista muotoilua Iittalalta ja Arabialta. Pidän ajattomista astioista, jotka muuntuvat joulun tunnelmaan pienin somistuksin. Iittalan kastehelmi kynttilälyhty karpalon sävyssä jäi hiukan kaihertelemaankin. Näillä lisäisi tyylikkäästi joulunpunaista kattaukseen ja tunnelmaan. Kodin tyyliin sopivat joulukoristeet ovat myös kiva lisä kattaukseen. Näin jokainen vieraskin saa jonkin muiston joulupuurosta, vaikkei se manteli osuisikaan kohdalle.

Silmiin pisti myös hyvä valikoima koristetyynyjä, sekä suloinen harmaa lampaantalja. Supersuositulla Anno sarjalla oli valikoimissa mutenkin vaikka kuinka paljon erilaisia lyhtyjä, maljakoita ja jouluisia koristeita. Tukeva tähtikuusenjalka oli erityisesti mieleeni. Sitä kun ei tarvitsisi piilotella.

Harmaa huopa ohuilla punaisilla ruuduilla on mielestäni hyvä esimerkki siitä, mten joulunpunainen ja harmaa sopivat yhteen. Toki meillä keittiön sohvalle voisi kyllä joulunajaksi heittää oikein punaisenkin huovan. Esimerkiksi Anno Lumi-huopa vaikutti paksulta ja pehmeältä.

Saunomiseen löysin vaikka mitä ihanaa, ja tulikin pieni tarve hankkia myös omaan saunaan joitakin uusia tekstiilejä. Mustan ja harmaan sävyt sopivat mustaharmaaseen pihasaunaamme, ja jouluaattona saunalle kuljetaan tietenkin lyhtyjen valaisemaa polkua. Ja, toivottavasti lumista sellaista!

Koska kiireetön yhdessäolo on mielestäni yksi joulun tärkeimmistä asioista, bongasin Anttilan valikoimista myös perinteisiä lautapelejä. Itselleni joulu ainakin olisi täydellinen, jos koko joulupäivän saisin kulkea pyjamassa ja villasukissa, istua pelaamassa vaikka Kimbleä tai Afrikan tähteä ja syödä pukin tuomia suklaita..

Indiedays on nyt valjastanut bloggaajat listaamaan omia Anttila-tärppejään. Kannattaa siis kurkkia myös Annika O:n blogia, sekä Sharonin, joka listasi parhaat tuotteet pikkujouluvalmisteluihin. Rilla kasaa parhaat lahjavinkit äideille ja Janni taasen perheen pienimmille.

Lähimmän Anttila-tavaratalosi löydät täältä. Netanttila.com taasen palvelee vuorokauden ympäri, seitsemän päivää viikossa.

Mutta, seuraavaksi kehoitan teitä kertomaan omat lahjatoiveenne!

Instagramissa #anttilalahjalista @anttilasuomi, on käynnissä kilpailu, jonka tarkemmat tiedot löydät täältä.
Kilpailu on Instagramin lisäksi käynnissä myös Facebookissa ja Pinterestissä, osallistua voi siis monella tapaa! Kurki ohjeet ja tule mukaan, tarjolla on mukavia palkintoja!