Jokos olette aloittaneet joulun kukkasesongin? Mä lähdin liikkeelle perinteisesti amarylliksellä, mutta tänään sain viimein ne ihan ensimmäiset hyasintitkin jo. Ai että, kun rakastan just näitä pieniä juttuja, joiden myötä marraskuukin menee keveämmin askelin. Tykkään kyllä hyasinteista ihan ympäri vuoden ja keväällä sipulikukkien kulta-aikaan ne on vähintääkin kärkisijoilla listallani, mutta onhan se vain niin, että kukka kuin kukka, niin tähän aikaan vuodesta teho on suurimmillaan.
Hierojalla käynti meni hyvin, ja selvisin ulos ilman sen suurempia traumoja. Itse asiassa varasin heti kaksi seuraavaa käyntiä, etten ala taas jänistämään. Illalla kun istuin huoltajaillassa ihmettelin lämpimiä käsiäni, joiden verisuonet pullotti. Tajusin, että yksi suuri syy alati paleleviin käsiini on varmaankin ollut tuo hartiajumi. Tuntuu liki oudolta, kun sormet eivät ole jäässä. Kiitos, lämpimien käsien, uskalsin tänään nypätä maasta myös sammalta amaryllikseni juurelle.
Nyt kun lapset on ruokittu (oli muuten älyttömän hyvin uppoavan Kinkku -carbonaravuoan ohje lidukan Liedellä -lehdessä (linkki)), pyykkikone käynnistetty ja päivän toinen kahviannoskin vihdoin nautittu, tekisi mieli vajota sohvalle. Kahvakuula kuitenkin polttelee tuossa vieressä, joten ehkä sittenkin trikoot jalkaan, ponnari korkealle ja kroppa liikkeelle. Huomenna onkin taas jo perjantai, joten kyllä se tästä. Kun on niitä hyasinttejakin!
Niin se vain on, että mitä pitemmälle marraskuu ehtii, sitä enemmän mennään aiheeseen joulu. Tänään joulua yhden meidän suvun perinnereseptin muodossa. Postaus on toteutettu yhteistyössä Colmansin kanssa.
Sinappi kuuluu jouluun kuin nenä päähän. Paitsi, että sinapilla maustetaan ruokia, sitä sipaistaan tietenkin myös kinkkuviipaleen kaveriksi tai silakan mausteeksi. Jos joulupöytä on yhtään perinteikäs, siinä on kyllä sinappia jossakin muodossa. Mutta sen lisäksi, että sinappi kuuluu jouluun, se on äärettömän helppo ruokalahja. Tämä mun ohje on pelkkää raaka-aineiden sekoittamista, joten jos haluat laittaa lapset valmistamaan pieniä muistamisia opettajilleen, sinappi on oikein hyvä ratkaisu asiaan!
Mun isoisällä on tapana tehdä tätä kyseistä sinappia juurikin näin joulun alla. Sitä tietenkin lahjoitetaan kaikille jälkeläisille, ja niinpä meidänkin jääkaapissa on aina papan sinappia, tein sitä sitten itse tai en. Isoisälläni on tapana tehdä jokaiseen sinappipakkaukseen etiketti, jossa lukee paitsi valmistusvuosi, myös tuotenimi Hullun Väkevä. Vaikka sinapissa on potkua onkin (varsinkin vastavalmistettuna), papan mukaan ensimmäinen sana viittaa kuitenkin tekijään, ei valmiiseen lopputuotteeseen.
Useimmiten sinappireseptit pitävät sisällään kananmunaa tai kermaa, ja tästä syystä sinapin säilyvyys onkin vain muutaman viikon. Tämä meidän suvun resepti on kuitenkin sellainen, että joululahjaksi voi oikein mainiosti antaa seuraavan kesän grillisinapin, joka toimii niin sellaisenaan, kuin vaikkapa marinadeissa. Jos siis tuntuu, että sinappi onkin heti valmistuksen jälkeen liian väkevää omaan suuhun, sen voi oikein hyvin käyttää vasta kesällä jolloin maku on hieman miedompi. Toki reseptin suhteiden muuttaminenkin on helppoa ja jokainen pystyy valmistamaan omaan suuhun sopivan kokonaisuuden. Mulla tämä on kuitenkin se one and only.
Meidän suvussa kulkeva sinappiresepti on kilolle sinappijauhoa, mutta pienensin reseptiä siten, että siitä on helppo valmistaa myös pienempiä eriä. Äiti oli juuri käynyt vanhempiensa luona ja kertoi, että papan sinappitehtaassa oli turpoamassa sinappia kahdesta kilosta sinappijauhetta. Jos siis innostut, niin antaa palaa vain!
Ohje on yksinkertainen, aineet vain sekoitetaan keskenään. Kannattaa kuitenkin sekoittaa keskenään ensin kuivat aineet (ilman suolaa) ja lisätä sitten etikka ja hiukan vettä. Suolan määrää voi maistella lopputuloksesta. Itse lorautin tähän määrään noin desin verran siirappia, mutta tämä on makuasia. Tumma siirappi tuo kuitenkin makeuden lisäksi mukanaan myös kauniin tumman värin. Yhtälailla reseptiin voisi ujuttaa vaikkapa hunajaa, se ei kuitenkaan kuulu meidän perinteiseen reseptiin. Samoin makua voi vallan mainiosti piristää lorauksella konjakkia, jos sellainen omaan suuhun sattuu sopimaan.
Ennen purkittamista sinapin voi jättää vuorokaudeksi turpoamaan, tai sitten valmistaa tarpeeksi notkeaa sinappia. Hyvä on kuitenkin muistaa, että sinappi turpoaa hiukan vielä purkittamisen jälkeenkin. Tätä asiaa säädellään kuitenkin puhtaasti vedellä.
Jos valmis sinappi tuntuu aivan liian väkevältä, eikä sitä ole tarkoituskaan säästää seuraavaan kesään, vehnäjauhoja ja makeutta lisäämällä maku loiventuu nopeasti.
Colman’s sinappi on varmaan kaikille tuttu ainakin tuosta ihanasta pakkauksestaan, joka ilostuttaa käytön jälkeen vaikkapa yrttiruukkuna. Perinteikäs englantilainen tuote on pysynyt purkkiaan myöten samana, joten vastaavia pakkauksia löytyy monen mummolan vintiltä. Mutta perinteisen purkin lisäksi Colman’s on mun mielestä se ainut ja oikea sinappijauhe, vähän kuin yleisnimi koko jutulle. Eikä sinappijauheesta toki aina tarvitse pelkkää sinappia tehdä. Tällä maustaa oikein hienosti myös salaatinkastikkeet tai marinadit!
Kilpailu:
Kerro kommenttiboksissa, miten sinappi esiintyy teidän joulussa. Kuuluko se se sellaisenaan joulupöytään, vai maistuuko se jouluisten herkkujen mausteena. Vai onko sinappipurkit kenties jo perinteeksi muodostunut joulumuistaminen?
Osallistumisaika päättyy 26.11. 2018. Arvonnan säännöt löydät täältä.
Tänään pikkuisen asiaa oman navan ympäriltä, eli toisin sanoen vatsan hyvinvointia. Jo pitkään on puhuttu siitä, miten suolisto on kehomme toiset aivot herkän yhteytensä vuoksi. Jos joku vielä sattui pitämään ajatusta huuhaana, niin viimeistään tämän syksyn uutisoinnista on voinnut lukea, että aivo-suolistoyhteys on nyt jopa ihan tieteellisesti todistettu! Mutta onhan se ihan selvää, että vatsan hyvinvointi vaikuttaa niin mielialaamme kuin elämänlaatuummekin, ja tänään muutamia vinkkejä hyvinvoivan vatsan, sitä kautta ja paremman mielen saavuttamiseen. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Life:n kanssa.
Kuten olenkin jo aikaisemmin kertonut, olen itse joutunut taistelemaan vatsavaivojen kanssa joskus ihan todenteolla ja päätynyt jopa leikkauspöydälle jatkuvan ongelmani kanssa. Nuo ajat on onneksi takana päin, eikä vatsavaivat enää sulje elämää neljän seinän sisään, mutta tuo koetteleva vaihe elämästä on kuitenkin aika vahvasti muistoissa. Niin pieneltä kuin sana “vatsavaivoja” kuulostaakin, kyse on oikeasti elämänlaadusta, mielen ja ihan koko kehon hyvinvoinnista.
Ruokavaliolla on tietenkin ihan äärettömän merkittävä vaikutus siihen, miten vatsamme voi. Ihan yhtälailla kuin raskas ateria väsyttää ja tekee olon nuutuneeksi, suolistoa ärsyttävät ruoka-aineet alentavat mielialaa ja aiheuttavat kipuja ja stressiä. Se mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi toiselle. Hyvä esimerkki on kansallisherkkumme ruisleipä. Täynnä kuitua ja terveellistä ruista, mutta omalle vatsalleni liian suuri pala purtavaksi. Se mikä lopulta on omaa napaa ajatellen paras vaihtoehto löytyy usein vain kokeilemalla. FODMAP-ruokavalio on aika hyvä keino tilanteen rauhoittamiseksi ja sen avulla pystyy myös etsimään niitä oman suoliston ja vatsan “kipupisteitä”.
Henkilökohtaisesti olen aivan ihastunut kauraan, jota vatsani sietää oikein hyvin ja jopa tarvitsee säännöllisesti. Myös maitotuotteiden vähentäminen minimiin on tuonut hyviä tuloksia. Samalla tiedostan, että ongelmia tuottaa sekä vehnä, että sokeri, ja noiden kahden jälkimmäisen yhdistelmä on ehkä se kaikkein pahin. Toisaalta asian tiedostamalla osaa myös vältää ne pahimmat hairahdukset. Vaikka itse tehty pulla taivaallisen hyvää onkin, ei se voi olla jokapäiväinen herkku. Vaikka vehnä-sokeriherkut koukuttavatkin, on putki syytä katkaista ennen kuin tilanne äityy liian pahaksi.
Tykkään ihan hirmuisesti kaurapuurosta ja voin vallan mainiosti syödä sitä aamupalan lisäksi myös välipalana. Toisaalta vaihtelu virkistää, ja joskus välipala saisi olla jotakin muutakin kuin kuuma puuro. Tuorepuuro on helppo välipala kun sen valmistaa vain tarpeeksi ajoissa. Vähintään 12 tunnin turvotus takaa sen, että puuro ei kipristele vatsassa, mutta välipalan voi vallan mainiosti valmistaa vaikka vuorokautta aikaisemmin tekeytymään. Helppo napata mukaan vaikka töihin ja lisukkeilla välipalasta saa aikaan monia eri variaatioita.
Markkinoilla on myös erilaisia vatsan hyvinvointiin tarkoitettuja jugurtteja, mutta avattu, ja tuorepuuroon sekoitettu probioottikapseli tekee kylmästä puuroannoksesta ihan varmasti paremman vaihtoehdon!
Herkullinen tuorepuuro
2 annosta
2dl kaurahiutaleita 2rkl chian siemeniä 2rkl kookoshiutaleita 3,5dl kauramaitoa
( vaihtoehtoisesti sokeroimatonta kookos- tai mantelimaitoa) ripaus aitovaniljaa
(tai pari pyöräytystä myllystä) (suolaa)
(Makeutusta)
(probiootit)
Sekoita kaikki aineet keskenään ja laita tiivissä astiassa jääkaappiin tekeytymään vähintään 12 tunniksi. Lisää päälle maapähkinä- tai mantelivoita, rouhittuja pähkinöitä tai manteleita, marjoja, helmäsosettä tai hilloa. Nopeasti kookosrasvassa paistetut ja kanelilla maustetut banaaniviipaleet kruunavaat tuorepuurosta jälkkärimäisen välipalaelämyksen! Chia on hyvä kuitulisä joka hellii vatsaa luonnolisella geelimäisellä olemuksellaan. Muista kuitenkin liottaa hyvin ja pidä päivittäinen annos kohtuuksien rajoissa. Muista myös, että kuitu vatsassa vaatii seurakseen nestettä. Riittävä veden juonti on siis myös vatsan kannalta tärkeää. Lifen Chiasta saat vielä vuoden loppuun sen 20% alennuksen koodilla uusikuu.
Probioottikuuri silloin tällöin on paikallaan ihan jokaiselle, mutta joskus suolisto-oireet äityvät pahoiksi ja pitkittyvät. Tilanteen katkaisuun hyvä apu on Lifen Sporebiotic. Itiömuotoiset bakteerit selviytyvät paremmin suolistoon ja kestävät esimerkiksi mahahappoja. Olen itse käyttänyt tätä ihan muutaman päivänkin kuureina, kun vatsa alkaa temppuilla, mutta tuotetta voi käyttää myös pitkäaikaisesti. Hyvä apu myös esimerkiksi matkailijan käyttöön!
Puhdas+ Saccharomyces Boulardii on probioottihiiva, eli eräänlainen hyvä hiiva, joka voitelee ja rauhoittaa vatsaa. Sopii oikein hyvin kuuriluontoiseen tai jatkuvaan käyttöön. Tämä eroaa maitohappobakteereista sillä, että tuote ei ole bakteeri. Joten mikäli haluat hoitaa vatsaa ja suolistoa jo antibioottikuurin aikana, Boulardii on tuote juurikin siihen!
Me suomalaiset ollaan ehdotonta kahvikansaa ja itsekin tunnustaudun jonkinlaiseksi kahviriippuaiseksi. Olen kuitenkin aika kranttu kahvini suhteen, ja suomalaisten suosimat vaaleapaahtoiset kahvit eivät sovi suuhuni ja vielä vähemmän vatsalleni. Paahdettaessa kahvista poistuu sen luontaisia happoja ja mitä tummemmaksi paahdettu kahvi, sen vähemmän näitä happoja tulee nautittua. Aika usein asian oletetaan muuten olevan juurikin toisin päin. Tummaa kahvia pidetään vatsalle pahana, vaikka moni suomalainen hyötyisi juurikin siitä, että vaihtaisi perinteiset kahvilaadut tummaan ja vahvaan kahviin. Koska olen totuttanut vatsani laadukkaaseen ja vahvasti paahdettuun kahviin, ns. huoltoasema kahvi ei tule kuuloonkaan. Koska edelleen hyvän kahvin saaminen on Suomessa keskittynyt kaupunkikahviloihin, juon kahvini useimmiten kotona. Joskus kuitenkin tulee tilanteita, kun kroppa ja pää kaipaisi kofeiinia ja silloin tulee helposti nautittua kupillinen vaikka hampaat irvessä.
Pääsin testaamaan uusia Coffee Pixels kahvipatukoita ja olin kieltämättä vähän skeptinen ensimmäisen kokeiluni kanssa. Makuja on kaksi Coffee Pixels Cascara ja Coffee Pixels Milk. Testasin ensin tuota vahvempaa Cascara-makua ja se oli kyllä sen verran jytyä, että koko patukkaa en saanut millään syötyä. Mutta jonkin ajan päästä huomasin kyllä ne perinteiset kahvin vaikutukset ja iltaunisena jaksoin juhlia oikein hyvin yli puolen yön. Omaan suuhuni Milk-maku sopi paremmin ja kahvin hyödyt irtosivat kyllä siitäkin. Casarassa kofeiinia on ison espresson verran ja Milkissä puolikkaan. Koska kahvi on diureetti, kannattaa muistaa, että kahvittelijan on syytä juoda päivän aikana myös runsaasti vettä!
Koska nämä suolisto- ja vatsajutut on aika henkilökohtaisia voin oikeastaan kirjoittaa asiasta vain oman näkökulmani. Toisaalta, jos vinkeistäni on jotakin hyötyä edes jollekulle, päästään heti plussan puolelle. Mikäli kuitenkin kärsit jonkinlaisista vatsavaivoista niihin kannattaa hakea apua henkilökohtaisesti. Näistä ollaan juteltu paljon Porin Lifen Tiinan kanssa ja vatsaongelmat ovat kuulemma nykyisin yksi yleisimmistä vaivoista joiden vuoksi myymälään astutaan. Apua kannattaakin hakea, sillä kärsi sitten kovasta vatsasta, tai vaikkapa närästyksestä, elämänlaatuaan ei kannata uhrata asialle joka on korjattavissa!
Arvonta
Kerro kommenttiboksissa oma vinkkisi vatsan hyvinvointiin ja voit voittaa Lifen Sporebiotic tuotteen. Palkintoja arvotaan kolme kappaletta. Jätä kommenttisi viimeistään sunnuntaina 21.10 ja olet mukana arvonnassa! Arvonnan säännöt löydät täältä.
PS: Muistattehan, että saatte vuoden loppuun saakka -20% alennuksen Lifen oman valikoiman tuotteista niin kivijalassa kuin nettikaupassakin koodilla uusikuu!
Life juhlii nyt lokakuussa myös synttäreitään ja sen kunniaksi onkin kivoja tarjouksia. Kannattaa siis piipahtaa myymälässä!
Oikein ihanaa sunnuntain jatkoa ja kaikkea hyvää uuteen viikkoon! ♡
Ensimmäinen flunssa-aalto on ainakin täällä jo pyyhkäissyt yli ja tuntuu sitkeästi kaatavan yhä niin isompaa kuin pienempääkin väkeä. Aina flunssalta ei tietenkään voi suojautua, mutta vastustuskyvystä on syytä pitää huolta ja sitä voi myös vahvistaa. Ja jos nyt se flunssa vaikka iskisikin, niin silloin kaikki mahdolliset aseet pitää tietenkin valjastaa käyttöön, jotta sairastelu ei liiaksi lannistaisi elämäniloa. Tänään siis flunssasta, sen torjunnasta ja tietenkin taudin selätyksestä. Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Life:n kanssa.
Näin aikuisena flunssa jää useimmiten sellaiseksi puolihuonoksi olotilaksi. Kuume ei jaksa nousta, mutta olo on vetämätön ja sitten saa niistää ihan jatkuvasti. Jälkimmäisestä seuraa punaiseksi muuttuva nenä, jonka kuivuutta tulee hoidettua sitten taas paksuilla rasvoilla. Ehkä kaikista inhottavinta on, kun tuohon tukkoisen nenän ja uuvuttavan yskän päälle tulee vielä se finni sinne nenän sisään. Ai että, mutta se on viimeinen piikki!
Se, miten me jokainen flunssan koemme ja sairastamme on aika yksilöllinen juttu. Itselläni ei esimerkiksi ole koskaan ollut poskiontelotulehdusta, kun taas toiset kärsivät siitä aina jokaisen flunssan yhteydessä ja pahimmissa tapauksissa niissä väleissäkin. Noin ylipäätään voisin sanoa, että meillä on päästy näissä flunssajutuissa vähällä, ne menevät aina ohi aikojaan, mutta toki se on inhottavaa, kun arki katkeaa tai joku kärsii huonosta olosta. Vaikka se olisikin “vain flunssa”, voi huonosti nukutut yöt tai vetämätön olotila silti syödä turhan paljon energiaa ihan tavallisesta arjen jaksamisesta.
Flunssan hoitoon ja ehkäisyyn löytyy moniakin täsmätuotteita, mutta ne peruspalikat on tälläkin terveyden saralla ihan samat. Riittävä lepo, monipuolinen ravinto ja liikunta. Tosin liikunnan suhteen pitää muistaa, että liian kova rasitus monesti laskee vastustuskykyä. Jos siis treenaa kovaa, keho ei välttämättä jaksa taistella flunssapöpöjä vastaan. Toinen hyvä esimerkki on se, että tauon jälkeen aloitetaan liikunta kaikki tai ei mitään -ajatuksella. Tämä on syksyn ja vuodenvaihteen aikaan aika tuttu ilmiö.
Ylipäätään kehon stressitasoilla on merkitystä vastustuskykyyn. Kun elämä heittelee tai tuntuu, että oravanpyörä pyörii aivan liian kovaa, flunssaan sairastuminen on huomattavasti helpompaa.
Inkivääri ja kurkuma:
Inkiväärillä sanotaan olevan paljon hyviä vaikutuksia. Pahoinvointi, nivelkivut, tulehdukset… Inkivääriä kannattaa kuitenkin nauttia myös vastustuskykyä ajatellen. Ginger People luomu inkiväärimehu on inkivääriä erittäin helposti käytettävässä muodossa. Smoothie, tai mikä tahansa ruoka maustuu nestemäisellä inkiväärillä helposti. Näin flunssakaudella aamuinen inkiväärishotti boostaa jaksamista ja vastustuskykyä.
Rakastan itse inkiväärin makua ja sen lämmittävää fiilistä. Flunssassa on kiva saada se “kipeänmaku” pois suusta ja Ginger Peoplen Spicy Apple inkiväärimakeiset on tähän ihan loistava keino. Tiina laittoi mukaani pussillisen noita omenan makuisia ja ai että, mutta ne on hyviä! Vähän ehkä piparkakkumainen maku, mutta kuitenkin sellainen kiva lämmin polte. Mukava pitää käsilaukun pohjalla, ja napata silloin tällöin herkuksi ihan muutenkin vain.
Kurkumasta juteltiinkin Porin Lifen Tiinan kanssa pitkään. Kurkuma on tällä hetkellä kuuma ja trendikäs juttu ja siihen törmäilee siellä täällä. Tiina kertoi, että kurkuma on tällä hetkellä myös yksi tutkituimmista luonnontuotteista. Ayurveda-lääkintäperinteessä kurkumaa on käytetty tuhansia vuosia jos jonkinlaisen vaivan hoitamiseen. Matala-asteinen hiljainen tulehdus voi helposti aiheuttaa paljonkin terveyshaittoja, mutta kuluttaa myös vastustuskykyä. Kurkuma vahvistaa kehon puolustusmekanismia ja paitsi ehkäisee flunssaa, myös hoitaa ikävää oloa taudin voittaessa.
Flunssan ehkäisyn lisäksi kurkumalle on lueteltu paljon erilaisia hyötyjä. Tiinan kanssa jutellessa pintaan nousi kurkuman kipua lievittävä vaikutus. PhenoCur on tuote, jota suositellaan nivelkipuihin ja esimerkiksi migreeni luonteiseen päänsärkyyn. Koska kärsin molemmista, päätin testata tämän luonnon oman ibuprofeiinin.
Täsmätuotteita:
Echinaforce on yksi tunnetuimmista täsmätuotteista flunssan hoidossa ja ehkäisyssä. Kuten olen aikaisemminkin kertonut, vanhempani ovat aina luottaneet Vogelin Echinaforce-tippohin. Koska itselleni on jäänyt noita tippoja kohtaan jokin negaatio, päätin kokeilla purutabletin muotoon pakattua Echinaforcea. Menee muuten huomattavasti helpommin alas! Echinaforce on tuote jota kannattaa nauttia ennaltaehkäisevästi kun flunssaa on lähipiirissä tai viimeistään niihin ihan ensimmäisiin flunssantuntemuksiin.
A. Vogelin Echinacea-Salvia -kurkkusuihke on tarkoitettu karhealle ja kipeälle kurkulle. Se lievittää nopeasti kurkkukipua ja desinfioi nielua. Miellyttävä mintunmaku raikastaa samalla hengityksen.
Pakuri, eli koivun lahottajasienestä saatava superantioksidantti vahvistaa immuunijärjestelmää. Mustikkaa pidetään antioksidanttien helmenä, mutta pakuri lyö mustikankin mennen tullen. Antioksidantteja vertaillaan ORAC-larvolla ja jos mustikan ORAC-arvo on 2400, niin pakuri pääsee jopa lukuun 52452! Meillä mies juo kuumaan veteen sekoitettua puhdistamon Mustikkapakuria, mutta minä päätin testata tällä kertaa Puhdistamon Pakurikääpäuutetta. Se on helppo sekoittaa oikeastaan mihin juomaan tai smoothieen tahansa.
SOS Health sinkki+C-vitamiinisuihke on helppo tapa nauttia päivittäinen sinkki- ja C-vitamiiniannos. Limakalvoilta tuote imeytyy nopeasti kehoon ja yhdistelmä boostaa paitsi vastustuskykyä, helpottaa se myös uupumusta.
Flunssakauden muistilista:
Lepää riittävästi. Muista huolehtia yöunista, sillä väsynyt keho on alttiimpi sairastumisille.
Syö monipuolisesti ja terveellisesti. Mikään ravintolisä ei korvaa monipuolista ja terveellistä ravintoa.
Liiku monipuolisesti ja muista ulkoilla. Kovaakin treenaavan pitää muistaa lepopäivät ja palauttava rauhallisempi liikunta. Muista myös nauttia liikunnasta. Verenmaku suussa ei kannata rehkiä. Ylirasittunut keho on erittäin altis pöpöille.
Huolehdi henkisestä jaksamisesta. Ota rennosti ja rentoudu. Keho ja mieli ovat yhtä kokonaisuutta ja mielen hoitaminen hoitaa myös kehoa
Muista hyvä käsihygienia. Käsien säännöllisellä pesulla voi välttää monet pöpöt ja taudit.
Huolehdi riittävästä D-vitamiinin saannista
Hoida vatsaa ja suolistoa maitohappobakteereilla
Muista antioksidantit ja superfoodit. Pakuri, inkivääri ja kurkuma ovat luonnon omia vastustuskyvyn boostaajia
Ensimmäisten flunssaoireiden iskiessä lisää sinkin ja C- ja D-vitamiinin tasoa kehossasi
Taudin iskiessä muista pysähtyä ja levätä. Lepo on yleensä ihan paras lääke ja kehoaan kannattaa kuunnella. Lyhyt treenitauko on parempi vaihtoehto kuin pitkittynyt flunssa mahdollisilla jälkitaudeilla
Kokeile avantouintia. Talviuinnin hyödyistä puhutaan paljon ja hyvässä seurassa avantokäynneistä hyötyy varmasti myös mieli.
Löydät kaikki Lifen flunssakauden tuotteet täältä.
Kurkumalatte
Kurkumalatte on trendikäs juoma, ja ehdottomasti yksi must-juomista. Lämmittävä juoma hellii kehoa, mutta iloisella värillään myös mieltä.
Valmistus:
Lämmitä maito, mutta älä päästä sitä kiehumaan. Sekoita maidon joukkoon kardemumma, kurkuma ja kaneli. Lisää agavesiirappia haluamasi määrä. Itse tykkään lisätä ihan hitusen myös mustapippuria juoman joukkoon.
Niin juu; Muistattehan, että koodilla “uusikuu” saatte -20% alennusta Lifen oman tuotesarjan tuotteista. Koodi on voimassa vuoden loppuun ja sen voi hyödyntää niin verkkokaupassa kuin myymälöissäkin!
Kivaa iltaa ja koitetaanhan pysyä terveenä! ♡ Me tehdään tässä juuri Klaaran kanssa teeleipiä iltapalaksi.
En tiedä, oliko se tuo kuuma kesä ja se, ettei uunia juuri halunnut lämmittää, vai sitten vaan jokin selittämätön mielensolmu, mutta tajusin tuossa viikonloppuna, että olen tyystin lopettanut leipomisen. Tai siis olen toki leiponut kaikenlaisia kakkuja ja piiraita pitkin kesääkin kun on ollut tarve, mutta olen lopettanut sellaisen “harrastusleipomisen”. Sen, että vatkaa tai vaivaa taikinaa ihan puhtaasti pelkästä tekemisen ilosta. Viime aikoina on tuntunut, että olen kadottanut otteeni vähän useammankin asian suhteen ja seilannut omassa pienessä ristiaallokossani. Tästä syystä puhdas oivallus leipomisen ihanuudesta tuli enemmän tai vähemmän hyvään saumaan. Jonkinlainen lukko avautui ihan muuten vain leivotun omenakakun myötä. Ehkä leipominen vain on sellainen omia elämänarvoja vahvistava harrastus, jota ei saisi unohtaa vaikka kuinka olisi hellettä tai muuta ihmeteltävää.
Kuten olen kertonut, meillä ollaan toistaiseksi vielä mummulan omenasadon varassa, mutta tänä vuonna se sato onkin ollut varsin tuottoisa ja noista raamatullisia hedelmiä on riittänyt meillekin oikein mukavasti. Tosin minusta tuntuu, että kuiva kesä on tehnyt omenoista älyttömän jauhoisia, enkä saanut ainuttakaan hedelmää kestämään omenakairan (tai -poran) lävistämistä. Uuniin mennessä omenakakku ei siis ollut kummoisenkaan näköinen kun lohkot hapertuivat käsiini, mutta vanha sanonta “leivo leipä liipin, laapin, kyllä uuni kaunistaapi” piti kutinsa ja lopputuloksesta ei tullut lainkaan hullumpi. Koska se “harrastusleipominen” on sitä lajia leipomista, jossa jokainen työvaihe ja jokainen tuoksu on vähintään yhtä tärkeitä kun aikaansaatu lopputulos, nakkasin kakkutaikinaani oikein kunnolla kanelia. Omenan ja kanelin tuoksuyhdistelmä jos mikä saa aikaan takuuvarman hyggefiiliksen.
Jos kuuma kesä laittoi pasmat sekaisin, on tämä syksysttelykin tänä vuonna vähän kaksipiippuinen juttu. Jossain määrin nimittäin syysfiilikseen pääsee vaikka sitten omenan ja kanelin tuoksulla, mutta esimerkiksi callunat on tullut kierrettyä kaupassa vielä toistaiseksi aika kaukaa. Että vaikka siihen fiilikseen jotenkin pääseekin, niin ei kuitenkaan vielä ihan kunnolla. Mutta ehkä sekin tästä vielä iskee päälle ihan tosissaan. Kenties ensimmäisen takkatulen myötä ja kelien jossakin kohtaa viiletessä.
Olen viime aikoina saanut kokea myös vilkasta unielämää ja tässä eräänä aamuna totesin miehelleni, että näin ihan hirveää painajaista. Unessani nimittäin oli joulu, enkä ollut yhtään ehtinyt valmistella ja hössöttää tuota loppuvuoden suurfestaria. First world problems, tiedän! Mutta hei, aika kauheeta silti! Joten myönnettäköön, että kun tässä viime päivinä olen lihottanut Pinterestinkasvihuonetauluani, on sieltä kuvavirrasta tullut napsittua muutama jouluinenkin idea jo ainakin korvien väliin hautumaan. Sanokaa mitä sanotte, kyllä ihmisen pitää tehdä just niitä juttuja, joista tulee hyvä mieli. On se sitten ihan huvin vuoksi leipomista tai joulusta inspiroitumista syyskuussa.
Ensi viikolla nämä kahvittelut hoidetaan toivottvasti jo kasvihuoneessa, joten kaipa siinä on hyvä syy loihtia taas joitakin herkkuja. Ja Ehkä sitä sitten myös innostuu niistä syysistutuksista. Monta ideaa ja mielikuvaa on jo valmiina, nyt pitäisi vain päästä toteuttamaan!
Jos loppuviikon ruokalistassa on vielä aukkoja, tänään on tarjolla helpotusta ongelmaan. Nyt olisi nimittäin tarjolla kaikkea suolaisesta makeaan! Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Hellmann’sin kanssa.
Muistatte ehkä kun jaoin aikaisemmin kesällä ohjeen helppoon ja herkulliseen Feta-oliivipiirakkaan. Tuo piirakkaohje oli osa Hellmann’s yhteistyötä, ja nyt kesäkuun puolivälissä kokoonnuimme yhteen kampanjassa mukana olevien kollegoiden kanssa ja laitoimme pöydän koreaksi. Ideana oli nyyttärihenkeen koottu kesäpöytä ja jokainen toi mukanaan oman majoneesireseptinsä mukaan valmistetun herkun. Oli hauska huomata, että pöytä täyttyi luontevasti pukkusuolaisista ruokaisampaan palaan, ja sitä kautta makeisiin jälkkäreihin. Tämä siitäkin huolimatta, että alkuvuodesta kun resepti-ideoita kyseltiin ei tiedetty yhtään mitä muut aikovat valmistaa. Jossain kohtaa ideana oli kesäinen piknik, mutta lopulta päädyimmekin At Mariasin mökille tunnelmalliseen saareen.
Tuo meidän kesäpäivän lokaatio oli myös siitäkin ihana, että kaiken pääkaupunkikeskeisyyden jälkeen oli kiva, että minunkaan ei tarvinnut herätä kauhean aikaisin, vaan pääsin tunnissa Tampereelle ja sieltä Heidin ja Kimmon kyydissä Marian mökille. Tällainen päivä on mukava myös siitäkin syystä, että minun harvoin tulee tavattua blogikollegoja, sillä pitkän välimatkan vuoksi kaikenlaiset kekkerit ja pr-tilaisuudet ovat mulle aika vieraita. Siinä, missä Kimmo ja Heidi puhuivat, että on ihan kiva mennä erilaisiin tilaisuuksiin, kun niissä tapaa aina tuttuja ja ystäviä, minä totesin, että kynnys osallistumiseen on suuri juurikin tuosta syystä. Kun ei juuri käy noissa tapahtumissa, on niihin myös vuosi vuodelta hankalampi osallistua. Hauskaa kuitenkin, että juttu luisti heti Kimmon ja Heidin kanssa, vaikka juuri he olivat ne kaksi kollegaa, jotka olivat mulle ennestään vieraita. Samassa autossa matkusti myös meidän toimistolta Pauliina, joka joutuikin päivän aikana kuvausassarin hommiin oikein kunnolla.
Marian kauniisti katettu pöytä täyttyi nopeasti herkuista ja Marian itsensä tekemien pikkusuolaisten ja kesäisten salaattien lisäksi pöytään katettiin oma piirakkani, Heidin ihanat grillatut kalat kastikkeineen, Hannelen raikas kaalisalaatti ja herkulliset mansikkayllärillä täytetyt muffinit, joiden leivonnassa sekä munat, että rasvat oli korvattu majoneesilla. Jälkkärikahvin kanssa Kimmo leikkasi meille vielä palat upeasta passion-suklaakakusta, jonka kohdalla kyllä ainakin oman vatsani vetokyky oli jo heikonpuoleinen. Niin paljon hyvää ruokaa, että mahalaukun rajallisuus jäi jopa harmittamaan! Ja majoneesi todellakin taipuu moneksi, se tuli kyllä todistettua. Sillä kun voi korvata leivonnassa rasvat tai maustaa erilaiset ruokalajit. Hellmann’s majoneesi on omaan makuuni se on and only. Vapaan kanan munista valmistettu majoneesi hakkaa maullaan mennen tullen kaikki muut majoneesit ja hyvien tyydyttymättömien rasvojensa ansioista se on myös hyvä lisä ruoanlaitossa.
Juttua riitti vähintään yhtä hyvin kuin ruokaakin, ja missasinpa siitä syystä jopa illan viimeisen junankin. Päivän aikana ruodittiin niin blogien negatiivista kommentointia kuin printtimedialle sovellettuja sääntöjäkin. Yhtä mieltä olimme siitä, että nykyaika on ikävästi poistanut joiltakin suodattimen ja netissä lauotaan nykyisin ihan hirveitä julmuuksia. Toisaalta ihmeteltiin myös sitä, että on OK, vaikka naistenlehtien kansikuvameikit ei olekaan tehty ilmoitetuilla tuotteilla vaan kyseessä on täysin vapaasti kosmetiikkamerkkien ostettavissa oleva mainospaikka. Samoin tuli ruodittua sekin tosiasia, että lehtitalojen saamista tuotteista harvemmin näkee merkintää kaupallisesta yhteistyöstä. Blogeille asetettujen mainonnan sääntöjen sijaan printtipuolella tyydytään vain kirjoittamaan asiantuntevia artikkeleita. Pääsipä pöytäkeskusteluun myös ruokakuvien valheellisuus, niiden annokset kun harvoin ovat ihan oikeasti syötäviä hammastikkuviritelmien ja hiuslakkakerrosten vuoksi.
Tämänkaltainen keskustelu ja ajatusten peilaaminen on ainakin itselleni hyvin tärkeää, sillä bloggaaminen työnä sellaisenaan on aika yksinäistä varsinkin juuri tuon välimatkan vuoksi. Lisäksi olen huomannut, että suurien tapahtumien sijaan saan eniten irti juuri tällaisista pienemmällä porukalla istutuista aivoriihistä, joissa keskustelu, sekä ajatusten ja ideoiden pallottelu on vapaampaa ja hedelmällisempää.
Iso kiitos vielä iloiselle seurueelle, sekä emännällemme joka tarjosi ihanat ja upeat puitteet päivällemme. Ja kiitokset myös Marian miehelle, joka iloisena huolehti meidän ja kantamustemme pääsystä mökkisaareen. Ihana ja mieleenpainuva kesälauantai!
Uudet perunat ja kala on meillä tykättyä kesäruokaa, ja tällä viikolla perunoiden kaveriksi on savustettu muikkuja. Vaihtelun vuoksi savustuspönttöön sujahti tänään kuitenkin lohi, ja perunoiden keittämisen sijaan hyödynnetään parin viime päivän ylijäämää. Nimitäin uusia perunoita tulee joka kerta keitettyä enemmän kuin niitä sitten lopulta meneekään. Hukkaan ei kuitenkaan kannata hyvää ruokaa heittää, ei edes perunaa. Perunamunakas on kiva tapa nauttia ylijäämäperunoita, mutta kyllä perunasalaatti silti on oma suosikkini. Hyviä versioita on monia, mutta tämä kohtalaisen perinteinen perunasalaatti maistuu moneen makuun. Ja sopiipa tämä salaatti hyvin vaikkapa juhannuspöytään!
Perunasalaatti
200-500 g keitettyjä perunoita
2 kpl (hapokasta) omenaa
1 prk (n.50g) pieniä kapriksia
1 nippu punaista kevätsipulia
Pilko omena, keitetyt perunat ja sipuli. Itse tykkään, että palat ovat isoja ja salaatista saa kunnolla suutuntumaa. Sekoita kastikeainekset ja lisää kastike sekä kaprikset omenan, perunan ja sipulin joukkoon. Tarkista maku ja mausta tarvittaessa. Koristele hienonnetulla kevätsipulilla, ruohosipulilla ja/tai kapriksilla. Tarjoile kalan tai grilliruokien kaverina.
Mitä lämpimämpi sää, sitä varmemmin tekee mieli syödä jotakin raikasta ja kevyttä. Tykkään toki salaattilounaista ihan ympäri vuoden, mutta eritoten kesällä, ja lämpimillä keleillä. Vaikka kahden tuhdin aterian syöminen päivän aikana onkin vähän liikaa, pitää salaatinkin olla täyttävä ja kylläisenä pitävä -riippumatta siitä, onko lautasella tuhti kana- vai vegesalaati. Tänään tuo jälkimmäinen, eli tofusalaatti, joka vie nälän ja kielen mennessään. Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössäSoFinen kanssa.
Vaikka postauksen resepti vegaaninen onkin, en ole itse kasvissyöjä saati vegaani. Olin nuorempana asian suhteen todella jyrkkä ja ehdoton, mutta sittemmin olen huomannut, että rennompi suhtautuminen ruokaan tässäkin asiassa sopii minulle paremmin. Tykkään kuitenkin kasvisruuasta ja mitä enemmän saan perheessämme päättä aterioista, sitä varmemmin meillä syödään kasvisruokaa.Tofu on yksi kasvissyöjän ruokavalion perusraaka-aineista, mutta useimmille sekasyöjille tofu on epämääräinen ja melko tuntematonkin tuote. Valitettavasti myös hiukan väärinymmärretty raaka-aine. Paitsi, että tofu yhdistetään jotenkin kauhean tiiviisti vain ja ainoastaan aasialaiseen ruokaa, sitä saattaa saada jopa nuudelin joukossa väärin valmistettuna. Tofun valmistaminen ei toki ole rakettitiedettä, mutta huolellinen sen suhteen kannattaa olla, jos haluaa välttää mauttoman makukokemuksen ja tympeän suutuntuman. Mikäli tofuun on joskus tullut petyttyä, eikä makukokemus jäänyt positiivisena mieleen, suosittelen revanssia. Muutamalla niksillä tofuun saa sekä makua, että oikeaa suutuntumaa.
Tofun valmistuksessa suurin virhe on hyödyntää tuote ihan sellaisenaan suoraan paketista. Sen sijaan, että pannulle kuutioi vielä nestettä valuvan tofupalan, muutama minuutti kannattaa uhrata tofun kuivaamiselle.
Helpoiten tofun kuivaus onnistuu viipaloimalla tofupala ohuiksi, noin puolen sentin viipaleiksi. Apuna voi käyttää talouspaperia tai ekologisempana vaihtoehtona harsoliinaa. Tofupalat asetetaan paksulle imukerrokselle ja päälle levitetään vastaavasti toinen kerros nestettä imevää materiaalia. Tofupaloja saa ihan kunnolla painella kuivaksi ja liinaa tai paperia kannttaa pari kertaa myös vaihtaa kuivaan. Mitä enemmän tofun kuivaamiseen käyttää aikaa ja energiaa, sitä paremmaksi tofun maku ja rakenne tulee. Ei siis ole olennaista vain kuivata tofun pintaa, vaan saada paloista kaikki mahdollinen neste pois.
Kun tofu on kunnolla kuivattu, palat voi leikata edelleen suikaleiksi tai kuutioiksi, mutta huolehdi, että kaikki neste on ennen tätä puristettu tofusta ulos. Pienempien palojen kuivaaminen on nimittäin jo huomattavasti hankalampaa.
SoFine tofua on saatavilla valmiiksi marinoituna, mutta pienemmänkin kaupan valikoimista löytyy maustamaton versio, joka on täysin mahdollista maustaa itse mieleisekseen. Koska tofun marinoiminen kuitenkin ottaa aikaa, ja harvoin ruokaa tulee valmisteltua kokkailuun jo edellisenä päivänä, maustamaton tofu kannattaa marinoida vasta heti paistamisen jälkeen. Näin lämmin tofu imaisee itseensä mausteet, jotka kuivatessa helposti puristuisivat ulos.
Mitä tofun paistamiseen tulee, huolella kuivattu tofu käyttäytyy pannulla melkolailla lihan tavoin ja tavoitteena on saada aikaan kaunis kullanruskea paistopinta. Pannu kannattaa siis pitää kuumana ja paistamiseen käyttää kunnolla öljyä.
Koska rakastan tomaattisia ja yrttisiä makuja, ajattelin jakaa reseptin, joka romuttaa uskomuksen ainoastaan thairuokaan soveltuvasta tofusta. Yrttivinaigrettellä maustetun tofusalaatin maku vie fiilikset enemmänkin välimeren seudulle ja salaatti sopii sellaisenaan ruokaisaksi salaatiksi tai vaihtoehtoisesti osaksi runsaampaa kattausta.
Tofusalaatti ja yrttivinaigrette
Pussi valmista salaattisekoitusta
(tai omavalintainen sekoitus erilaisia salaatteja)
Kirsikkatomaatteja
1 pkt maustamatonta SoFine tofua
Auringonkukan siemeniä tai salaattisiemensekoitusta
suolaa ja mustapippuria
Oliiviöljyä paistamiseen
Avaa tofupakkaus ja valuta neste pois tofusta. Leikkaa tofu ohuiksi siivuiksi ja lado palat paksulle kerrokselle talouspaperia. Painele tofuista kaikki neste pois, ja vaihda paperia kunnes se ei enää kastu.
Valmista salaattipohja. Revi tarvittaessa salaatti ja leikkaa kirsikkatomaatit puoliksi.
Valmista vinaigrette. Sekoita oliiviöljy, viinietikka ja sinappi. Hienonna joukkoon yrtit sekä ruohosipuli.
Kaada puolet vinaigrettestä salaatin joukkoon ja sekoita tasaisesti.
Kuumenna paistinpannu sekä oliiviöljy, ja lado tofupalat pannulle. Paista kullanruskea pinta ensin toiselle puolelle, ja käännä sitten viipaleet. Kun tofu on paistettu molemmin puolin, mausta suolalla ja pippurilla ja kaada pannulle vinaigretten toinen osa. Anna tofupalojen maustua esimerkiksi pöydän kattamisen ajan.
Lado paistetut tofuviipaleet salaatin päälle ja valuta pannulle jäänyt vinaigrette salaattiin. Viimeistele siemenillä ja koristele salaatti halutessasi tuoreilla yrteillä.
Voit käyttää salaatissa myös kuutioitua tofua. Muista kuitenkin kuivata tofu viipaleina ennen kuutiointia.
Lukijakilpailu:
Mikä SoFine tofu on suosikkisi tai mitä tuotetta haluaisit kokeilla? Entä mikä on oma lemppari tofureseptisi tai vinkkisi tofun valmistukseen? Tai vastaavasti, minkä suosikkireseptisi voisit kenties valmistaa tofun kanssa kasvisversioksi?
Osallistumalla kilpailuun, voit voittaa 50 € arvoisen Keskon lahjakortin. Jätä kommenttisi viimeistään maanantaina 11.6. ja olet mukana lahjakortin arvonnassa. Kilpailun
säännöt löydät täältä.
Sunnuntai-iltaa ihanaiset. Oli tarkoitus laittaa teille syreenintuoksua jo aikaisemmin, mutta päätin kuvien näpyttelemisen sijaan kuitenkin mennä pelaamaan jalkapalloa, ja kyllähän se vain kannatti. Taas on kiva fiilis ja kroppa kiittää, kun tietokoneella istumisen lisäksi muistaa myös liikkua. Ja tuo jalkapallo on kyllä niin kiva, kun juostuokin tulee melkoinen määrä, vaikka sitä ei ehkä juoksemaan ajattele lähtevänsäkään.
Olin eilen helsingissä kouluttautumassa ja koska talo jäi tyhjäksi, siivosin perjantaina myös kukkamaljakot tyhjäksi. Tänään oli sitten kiva taas kukittaa kotia uudelleen ja tällä kertaa syreeneillä. Meillä kasvaa paljon sekä valkoista, että tätä violettia syreeniä, mutta tämä on kyllä ehdoton suosikkini. Voisin kuvitella, että ihminen olisi huomattavasti onnellisempi, jos syreeni kukkisi aina. Paitsi, että se on kaunis, myös sen tuoksu huumaa ja tekee ainakin minut onnelliseksi!
Sunnuntain kunniaksi leivoin myös suklaakakkua. Joka tosin on edelleen jääkaapissa koskemattomana. Kunhan tästä joudan, hyökkään kyllä sen kimppuun, joten vanhenemaan se tuskin ehtii. Suklaakkakku pohjana ja tumma suklaaganache päällä. Mutta ennen suklaakakku kuitenkin suihkuun ja sitten pitsaa. Nämä on näitä harvinaisia ihanuuksia, kun talossa on kaksi aikuista ja ehditään tekemään vähän muutakin kuin se pakollinen.
Edessä olisi toukokuun viimeinen viikko ja kesä on jo mitä parhaimmillaan. Kunhan lämpöä ja kukintaa riittää vielä kesäkuuhunkin, elämän on pakko hymyillä!
Kesä on ihanaa aikaa spontaaneille kyläilyille ja illanistujaisille, ja lämmöstä huolimatta ainakin minä tykkään leipoa kesällä kaikenlaista. Ehkä se on se, kun keittiön sijaan voikin kattaa tarjoilut ulos! Tänään helppo ja herkullinen feta-oliivipiirakka, joka sopii niin illanistumiseen kuin mökkiviemiseksikin. Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Hellmann’sin kanssa.
Tykkään tehdä simppeleitä juttuja. Sellaisia helppoja ruokia jotka syntyvät nopeasti ja vaivattomasti. Mitä vähemmän tiskiä, aina parempi. Suolaiset piirakat sopivat kahvipöytään kesät talvet ja ovat helppoja tarjottavia esimerkiksi lasten synttäreillä. Tämä piirakka on juurikin helppo ja vaivaton valmistaa, ja täytteitä vaihtamalla makua voi myös helposti muuttaa. Erityisen hyvän feta-oliivipiirakasta tekee kuohkean leipämäinen pohja, josta on sitkeys ja kovuus kaukana, sekä samettisen pehmeä juusto-majoneesikuorrutus.
Feta-oliivipiirakka:
8 ruokaisaa palaa
Pohja
5 dl jauhoja
2,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl soodaa
0,5 tl suolaa
75 g kylmää voita
1,5 dl maitoa
Sekoita kuivat aineet keskenään. Nypi joukkoon kylmä voi ja lisää lopuksi maito. Vaivaa taikinaa, kunnes se on tasainen ja siinä on hieman sitkoa.
Painele taikina piirakkavuoan (n. 24cm) pohjalle ja reunoihin.
Levitä taikinapedille oliiveja, fetakuutioita ja kirsikkatomaatteja. Itse käytin valmista feta-oliivisekoitusta, mutta voit myös käyttää erillisiä tuotteita. Halkaise tomaatit kahtia tai neljään osaan koosta riippuen, ja asettele ne tasaisesti vuokaan. Sekoita keskenään juustoraaste ja majoneesi. Levitä seos vuokaan.
Paista 180°C, noin 30 min tai kunnes pinta on kauniin kullanruskea.
Meidän jääkaappin Hellmann’s majoneesit löysivät tiensä viime vuonna, ja kun on kerran maistanut oikeaa majoneesia, ei enää tule mieleenkään napata kaupan majoneesihyllystä mitään muuta. Näissä majoneeseissa käytetään muuten myös 100% vapaan kanan munia. Paljon hyviä, tyydyttymättömiä rasvoja sisältävillä majoneeseilla saa myös vanhoihin ja tuttuihin resepteihin kivasti vaihtelua.
Mutta hei, jos mielit saada Hellmann’sin herkkukori-tuotepakein kesäherkkujasi maustamaan, kerro kommenttiboksissa minkä tutun reseptin itse tuunaisit Hellmann’s majoneesilla! Jätä kommenttisi viimeistään sunnuntaina 27.5. 2018 ja olet mukana arvonnassa. Arvonnan tarkemmat säännöt löydät täältä.
Täsmätuotteita:
