Pikku puuhasteluja, kuten Ikean vaatekaapin maalamista. Ostimme siskoltani toisen tuollaisen Ikean puisen lastevaatekaapin, ja vihdoin sain aikaiseksi tarttua pensseliin. Nyt molemmille lapsille on samanlaiset kaapit.

Mies sai tähän viikolle ylimääräisiä vapaapäiviä, ja aamulla saimme loistavan idean lähteä risteilylle. Nopeasti surffasimme viikkarin sivuille vain ja ainoastaan todetaksemme, että risteilylle ei todellakaan lähdetä niin extempore. Siellä mitään vapaita hyttejä ollut! Se siitä arjesta irtautumisesta sitten. Vaikka toisaalta, onhan tässä kotona ihan tarpeeksi hommaa, ja varmaan paljon hyödyllisempää tehdä niitä, kuin humputtaa missään risteilyillä.

Ja jos nyt ollaan täysin rehellisiä, niin mehän ei olla koko kesänä tehty oikeastaan mitään koko rempan eteen. Ei siis mitään! Ja ketuttaahan tuo, mutta toisaalta, pihassa on sitten saatu aikaiseksi sitäkin enemmän. Mutta onneksi meillä on vielä loma edessä, ja tokihan syksyä kohti mentäessä nämä sisällä tehtävät jutut alkavat taas kiinnostaa ihan uudella tavalla. Sori, syksyä ei kai saisi vielä mainita, mutta sieltä se tulee jokatapauksessa, eihän sille mitään mahda!

Mutta siis syy siihen, ettei sisustuspostauksia pahemmin ole ollut, on ihan täysin omassa viitseliäisyydessä. Nyt vain pitää tarttua itseään niskasta!

Koitan saada teillekin kuvia lastenhuoneesta, kunhan saan nämä hommat tästä valmiiksi!

Nyt takaisin sudin varteen! Kivaa päivää teille!!!

Kuten heinäkuuta ja terveisiä saunasta -postauksissa kerroinkin, otimme vihdoin oman pihasaunamme käyttöön. Ulkosaunassa on tunnelmaa ja puukiukaan löylyt ovat niin miellyttävät, että jopa minä, ei niin kovin saunaihminen, olisin viihtynyt lauteilla pidempäänkin.
Sauna käsittää meillä itse löylyhuoneen (joka on muuten mukavan tilava), sekä pukeutumistilan ja pienen eteisen, jossa tosin mahtuu lähinnä ovet aukeamaan. Saunan lauteet on edellien asukas uusinut, ja ne ovatkin hyvässä kunnossa, ja tukevan oloiset. Lauteet ja seinät on lisäksi käsitelty tummanruskealla suojalla, joka sekin on ihan ok, mutta itse olemme ajatelleet jossain vaiheessa tehdä käsittelyn vielä uudelleen, ja vaihtaa ruskea sävy hiilenmustaan.

Mitä saunatilat sitten kaipaavat:
Pukeutumistilan lattiasta pitää irroittaa vanha muovimatto, ja lattia pitää sekä hioa, että maalata. Pienen eteisen lattia kaipaa sekin kohennusta, vaikka kauniilla puulla onkin. Lisäksi eteisen ja pukeutumistilan seinät huutavat vaaleaa maalia, ikkunat verhoja ja seinät jotakin säilytysratkaisua ja naulakkoa. Myös kiukaan takana oleva betoniseinä kaipaa retron värinsä päälle vaikkapa pari kerrosta harmaata. Saunaremontti onkin sellainen varsin pienellä budjetilla hoidettava juttu, lähinnä ehostusta ja pientä fiiliksen korjaamista.

Hassun tilanteesta tekee se, että saunan ulkonäkö ei ole koskaan oikeastaan merkinnyt mulle mitään. Tai edes se, että onko talossa sauna vai ei. En siis ole koskaan aikaisemmin miettinyt, miten saunasta voisi saada viihtyisämmän!

Poimin tähän joitakin inspiskuvia Kodin Ykköseltä. Anno-sarjan puuvillaiset raitamatot esimerkiksi sopisivat loistavasti pukeutumistilan pitkään ja kapeaan lattiaan, ja kevyt matto on myös helppo pudistella puhtaaksi. Kauniita saunatekstiilejäkin löytyy Anno -tuotesarjassa, mutta pidän myös tuosta leveämpiraitaisesta Ratian versiosta.

Pukeutumistilan penkkinä toimii seinänmittainen puulaatikko, joka puolestaan kaipaa pehmeitä tyynyjä osakseen. Kaunis kokonaisuus syntyy, kun tekstiilit pyyhkeistä ja matoista istuintyynyihin toistavat samaa värimaailmaa. Tunnelma on helppo viimeistellä kauniilla, mutta toimivilla saunatarvikkeilla.

Saunan lopullinen tunnelma tehdäänkin sitten jo ihan jollakin muulla; Yhdessäolo ja rentoutuminen ovat tietenkin ne tärkeimmät jutut.

Mahtavaa perjantaita!

Ps. Koitan napata jotain “ennen” kuvia!

Pari viimeistä viikkoa on mennyt arkea suorittaessa, kuin laput silmillä juosten ja tiettyyn päivärytmiin turvautuen. Enemmän sääntönä kuin poikkeuksena, olemme olleet lasten kanssa keskenämme ja arjen pyörittäminen ilta- ja aamurumbineen on jäänyt vain ja ainoastaan minun vastuulleni. Vaihtelun vuoksi tuntuukin taivaalliselta jakaa vastuuta ja tehtäviä, antaa itselleen hieman löysemmät ohjat ja ottaa rennompi ote.
Juhannusta meillä ei tänäkään vuonna juhlittu, mutta toisaalta en pidä sitä niin kovin suurena menetyksenä, kesästä kun voi nauttia silloin kun itsestä siltä tuntuu. Ja juuri nyt tuntuu siltä!

Tuoreita mansikoita, kesäisiä leivontaohjeita, kahvit puutarhassa, rikkaruohojen kitkemistä ja ennen kaikke nauttimista. Kesätuulen kuivaamaa lakanapyykkiä ja multaisia sormia, niitä on tälle päivälle luvassa. Illalla aion ottaa myös revanssin eilisen sangrialasini kanssa, nostaa jalat kohti kesätaivasta, huokaista syvään ja nauttia olostani.

Kesäisen rentoa päivää myös teille!

Halusin vain tulla nopeasti huikkaamaan teille kaikkile mukavaa juhannuksen aikaa:
Aurinkoista, lämmintä, lämminhenkistä ja ennen kaikkea turvallista juhannusta kaikille!

Joitakin kuvia matottomasta olohuoneesta. Pidän ihan hirmuisesti tuosta vaaleudesta, ja ihanasta valosta. Miltei harmittaa, että jokin matto on lattiaan talveksi levitettävä. Toisaalta, itseni tuntien, saatan syksyyn menessä jo kaivatakin vaihtelua.

Vaaleisiin puulattioihin kyllästyn tuskin ikinä, niin kauan ehdin niistä haaveilla. Mistä tulikin mieleeni, että kesäksi oli suunniteltu lattioiden maalausta. Pitäisi vain saada siihenkin touhuun aikaa ja rauhaa, katsotaan kuinka käy. Kesät tuppaavat mennä ohi hiukan liian nopeasti.

Villejä lupiineja, niitä riittää maljakkoonkin. Samoin köynnöshortensiaa, jota kiipeilee vähän siellä täällä. Onneksi on kukkia, joista voi keksiä asiaa, eikä tarvitse sitä tikusta vääntää.

Lyhyestä kuitenkin virsi kaunis; Toivottelen kaikille mitä parhainta torstaita, ja siirryn tekemään jotakin hyödyllisempää. Aurinkoa kamut!

Pari viimeistä päivää on, sääolosuhteidenkin vuoksi, ajanut minut nojatuolinnurkkaan tuumailemaan. Kaivoin esiin läjän sisustuslehtien kesänumeroita, ja etsin itselleni puutarhainspiraatioita. Eniten omaa silmääni miellyttävät rennot ruotsalaispuutarhat. Englantilaiset ovat jo liian runsaita makuuni kaikkine ruusuineen ja muotoaidanteineen, mutta ruotsalaisissa puutarhoissa on sitä jotakin. Runsautta, ja samalla rentoa otetta.

Välillä on hyvä muistutella itselleen, mitä puutarhan suhteen haluaa, eikä vain sokkona tehdä pelkästä tekemisen ilosta. Ja kuten melkeinpä kaikessa tekemisessä, etäisyyden ottaminen välillä selkiyttää ajatuksia. Tauko tekee hyvää, ja avaa silmät uudelle perspektiiville.
Tuumaustaukojani olen viettänyt olohuoneessa. Kesäisempään asuun huoneen sain yksinkertaisesti rullaamalla matto pois. Vaikka pidänkin niistä Ikean luonnonkuitumatoista, omaan silmääni matto sotii pahasti Tine K:n tarjotinpöydän kanssa. Ensi talveksi matto-ongelma pitää ratkaista, sen verran on noilla matoilla tälläisessä talossa eristävää vaikutusta, mutta nyt kesän ajan saa mennä ilmankin. Nautitaan vaaleudesta ja valosta.

Mutta ei tässä suinkaan ole mukavasti paria päivää vain sisällä vietetty; Nyt kun sää on viilentynyt, kunnon suojavaatteiden käyttö ulkona on huomttavasti mukavampaa, kuin helteellä. Ja kun on kunnon releet niskassa, on puutarhan raivaaminenkin huomattavasti mukavampaa.

Se on käsittämättömän ihana tunne, kun lähtee liikkeelle repimällä koiranputkia ja nokkosia muutaman kotikärryllisen, raivaten paksumpia oksia vesurilla ja yht’äkkiä huomaa katselevansa selvää kukkapenkkiä! Haa, siinähän onkin parin metrin rivi pioneja, iso kaistale päivänliljaa, ja suuri alue ritarinkannuksia! Kaikkea sitä voikin löytää – omasta puutarhastaan!

Noin karkeasti arvioiden, olemme parin päivän sisällä saaneet muutaman sata neliötä puutarhaa lisää! Tontti on vuosien saatossa ryvettynyt reunoiltaan aika pahastikin, kasvanut lähestulkoon umpeen monin paikoin. Tuota raivaamista onkin vielä moneksi kesäksi.

Mutta jotta päästäisiin taas eteenpäin asian kanssa, vedän saappaat jalkaani ja lähden ulos. Palataan, kamut!

Tiedättehän, sisällä käydään vain kääntymässä, nukkumassa ja hoitamassa pakollinen arjen pyöritys. Kesä vetää ihmistä ulos; Veneillään, mökkeillään ja muuten vaan ollaan sosiaalisesti aktiivisempia kuin pimeään vuodenaikaan.
Epämääräisiä vaatekasoja lojuu tuolien selkämyksellä, kuinka ihmeessä kesällä vaihdetaankin vaatteita niin usein. Pedit jäävät petaamatta, kuka niitä kuitenkaan katselisi. Sisälle kulkeutuu paljaiden varpaiden mukana hiekkaa ja ruohonpätkää, eteinen on täynnä jalasta potkaistuja kenkiä ja huonekasvit nääntyvät janoonsa. Sitä se on – tähän aikaan vuodesta.
Sisustuksesta bloggaavat marisevat läpi pimeän syksyn ja talven, kuinka kuvaaminen on mahdotonta, kun valoa ei ole. Ja siten kun sitä olisi, ja koti kylpee raikkaassa auringonvalossa vuorokauden läpeensä, jää sohvatyynyjen asettelu ja huoliteltujen nurkkien kuvaaminen tyystin kesäelon jalkoihin. Fiksuhan antaisi kameran laulaa, räpsisi kuvia joka nurkasta ja kulmasta niin, että materiaalia olisi purkissa koko pimeän kauden varalle. Niinhän sisustuslehtiäkin tehdään; Pystytetään joulu heinäkuussa, ja lavastetaan syksy kesäkuussa. (Karkea veto, eikä suinkaan pidä täysin paikkaansa.)
Mutta tässä kohtaa törmätäänkin juuri siihen bloggaamisen syvimpään ideaan; Reaaliaikaiseen siloteltuun realismiin; Vallitsevat olosuhteet kuvataan ja sanoitetaan reaaliaikaisesti, ja toteutuksessa pyritään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen vallitsevien olosuhteiden puitteissa. Kukaan halua notkua hellepäivänä sisällä kuvaamassa blogimateriaalia lokakuun varalle!

Pieni viive kuitenkin sallittakoon: Kuvat viime tiistailta.

Aurinkoista sunnuntaita ystävät. Tänään grillataan hampurilaisia, ja notkutaan muuten vain ulkona. Syksyn pimeille on tässä kohtaa turha uhrata sen enempää ajatuksia.

Aika julistaa voittaja, nimetä yksi onnellinen, joka saa BeckSöndergaardin B-Poppy Field huivin ihanassa Coral Dream sävyssä. Osallistujia oli ihan hurja määrä, kuten veikkasin, ennätyshän tästä tuli! Vaan eipä tuo mikään ihme ole.
Lukiessani kommenttejanne, toivoin, että mulla olisi jakaa muutama sata huivia, mutta valitettavasti pelin henki on se, että vain yksi voi voittaa.

Tällä kertaa se yksi onnekas on Heidi (heidi-aura.blogspot.fi)
Otathan yhteyttä, jotta huivi pääsee pian harteillesi!

Korallilla sävytetty varma kesäasu: Vaaleansiniset farkut ja valkoinen puuvillatoppi – ajaton pari, joka kuitenkin piristyy ihmeesti huivin avulla. Tukka rennosti ponnarilla ja koruiksi riittää Pernille Corydonin pikkuiset tähtikorvikset.

Tosi usein kysytte, mistä Becksun huiveja löytää, joten laitan teille jonkinmoisen listan putiikeista, joilla ainakin huiveja on valikoimissaan. Varmasti on muitakin, mutta tässä nyt jonkinlainen yhteenveto BeckSöndergaardin suomalaisista jälleenmyyjistä. Yritin linkitellä niin hyvin kuin putiikeille nettisivuja löysin. Osalla listan yrityksistä on myymälän lisäksi verkkokauppa, osa toimii vain netissä.

Urban A Helsinki
Moko Helsinki
Nougat Helsinki
Vinkel Helsinki
Putiikki Rannalla Tampere ja Helsinki
Millan Putiikki Lahti
Zoom design Vääksy
Tiirinkosken tehdas Hämeenlinna
Minzi Jyväskylä
Seven Roses Pietarsaari
Element Wear Turku
Cafe Latte Spirit Espoo
Sisustus idea Rauma
Cillas
Anne’s past and present Helsinki
Inside Espoo
Hali Kauniainen
PP’s decore Kotka
Mrs Jones
Vima Oulu

Onnea vielä arvonnan voittajalle, ja kiitos jälleen Sannalle arvontapalkinnosta! Kiitos myös jokaiselle osallistuneelle, toivotaan parempaa onnea ensi kerralla!

Nyt:
Mitä parhainta ja aurinkoisinta torstaita!

Mikään ei taida voittaa pihasyreenin tuoksua. Tai no, ehkä vauvan tuoksu menee edelle, mutta hyvänä kakkosena syreeni tulee kuitenkin.
Meillä on pihanperillä sekä valkoista, että violettia syreeniä, ja olenkin ahkerasti kantanut oksia sisään tuomaan tuoksua ja tunnelmaa. Eilisen siivouspäivän kruunasi huumaavan ihana tuoksu.
Tylsän maljakon kätkin TineK:n koriin. Olen jotenkin heikkona noihin koreihin, keksisin niille vaikka mitä käyttöä. Ylva Skarpin juliste odottelee yhä kehyksiään, paikkakaan ei aivan selvä vielä ole, mutta eiköhän sille tilaa löydy.

Ilmoittelen vielä illalla, tai viimeistään aamulla, kuka onnekas voitti BeckSöndergaardin huivin itselleen. Vielä on aikaa osallistua arvontaan, joten kipinkapin lappustaan jättämään! Linkki arvontaan on TÄSSÄ.

Mutta, nyt paistaa taas kauniimmin kuin pariin päivään, eli ulos ja nauttimaan – se on päivän  suunnitelma!

Aurinkoista keskiviikko aamua kaikille!

Meillähän on tuo keittiö jäänyt vielä vallan ilman minkäänlaista remontointia. Siis mikäli sitä tapetin poistoa ja seinälaudoitusta ei lasketa. Oikeastaan meillä on muutenkin tämä remontinteko sellaisessa pysähdysvaiheessa, ja tekemättömien hommien lista on ihan mieletön. Keittiöstä ei ole moneen kuukauteen edes keskusteltu, saati mitään remonttia edes suunniteltu. Lattiapuut ovat edelleenkin odottamassa, mutta kuten ymmärrätte, uuden lattian teko edellyttäisi koko keittiön purkamista jne. Homma ei ole mikään ihan nopea, ja oikeastaan, en olisi siihen jaksanut lähiaikoina ryhtyäkään.
Eilen kuitenkin pitkästä aikaa otimme asian puheeksi, kävimme läpi vanhoja suunnitelmia, ja otimme huomioon asioita, joita tämän reilun puolen vuoden aikana, olemme havainneet. Niistä yksi oli haaveeni nimeltä Smeg; Kuten jossain kohtaa moni minua asiasta huomautti, olen todennut nyt itsekin, ettei pieni jääkaappi yksinkertaisesti riitä tämänkään kokoiselle perheelle, jossa ruokaa tehdään kerralla aika isojakin määriä, ja jääkaappi on tupaten täynnä lähes aina. Nyt olenkin aika tyytyväinen, että keittiön remontointi on jäänyt. Moni asia vanhoista suunnitelmistani on väistynyt uuden, paremman idean, tieltä.

Syy siihen, miksi keittiökuvia ei blogissa ole näkynyt, on yksinkertainen: En pidä tuosta huoneesta laisinkaan. Ärsyttävä tumma laminaatti, josta natkutin jo kevät keikkuen tulevi -postauksessakin. Sama tumma jatkuu keittiön työtasoissa, ja paikoitellen välitila on kaakeloitu aika rujolla (jälleen tummalla) laatalla, joka kaiken kukkuraksi on saumattu silikoonilla, joka puolestaan loistaa aika inhasti ledvalojen ansiosta. Huhhuh, no siinä ne pahimmat. Ihan hirveästi en myöskään välitä kaapistoista, perinteisestä tiskipöydästä, tai kulma-avohyllyistä. Myös sähkötöiden osalta keittiö on toteutettu “ei niin meidän näköiseksi”… Siinäpä siis asiat jotka ovat korjauslistalla kunhan keittiön repiminen tulee ajankohtaiseksi.

Mutta tässä kaiken suunnittelun ja hauduttelun keskellä ajattelin kuitenkin joitakin pikku otoksi alaittaa tännekin. Lähinnä fiilistä, jota olen olosuhteista huolimatta koittanut keittiöön luoda. Huoneen toinen päätyhän on sellaista vapaata oleskelutilaa, eli kokonsa puolesta huone palvelee oikein mallikkaasti sekä perinteisenä keittiönä, ruokailutilana ja olohuoneenakin.

Että semmosta tällä erää. Nyt pitää kiiruhtaa syömään, koska tajusin just, että en ole tänään syönyt vielä mitään muuta kuin kynsiäni….

Pysykeehän taajuudella, luvassa on kiva arvonta!