Maanantaita ja uutta viikkoa!

Design painotteisen Helsinki-päiväni jälkeen palataan vielä luontevasti muotoilun pariin, nimittäin nyt jatkuu Indiedaysin ja Iittala x Issey Miyake yhteistyöpostausteni sarja. Mallistohan julkistettiin jo alkuvuodesta , joten se taitaa olla teille kaikille tuttu? Mikäli näin ei jostain syystä ole, voit lukea myös aiemmat sarjan postaukseni täältä, täältä ja täältä.

Iittala on avannut uuden lippulaivamyymälän Espalle (osoitteeseen Pohjoisesplanadi 23), ja avajaisviikkoa vietettiinkin juuri nyt Helsinki Design Weekilla. Kävin itse katsastamassa paikan, ja postauksen kuvat ovatkin myymälän Iittala x Issey Miyake esillepanosta.
Iittalan koko tuotevalikoima, sekä harvinaisempia erikoistuotteita ja taidelasia, on esillä uudessa 217 neliön lippulaivamyymälässä, joka sijaitsee Alvar Aallon suunnitteleman Pohjoismaiden Yhdyspankin rakennuksessa. Tuotteiden lisäksi myymälän tarkoitus on tarjota kuluttajille tapahtumasisältöä.

Iittalan uusi myymäläkonsepti vaikuttaa galleriamaisella tyylikkyydellään, ja sen onkin tarkoitus nostaa Iittala vahvasti pohjoismaisen muotoilun edelläkävijöihin niin Suomessa kuin kansainvälisillä markkinoillakin. Visiittini myymälässä osoitti konseptin toimivuuden, sillä asiakaskunta oli silläkin hetkellä hyvin kansainvälistä. Myymälätilan vaikuttavaan tunnelmaan suhtauduttiin arvostaen ja kunnioittaen. Iittalan uuden konseptin mukaisia myymälöitä on avattu tänä vuonna myös esimerkiksi Taiwanin Taipeissa, Kööpenhaminan Illums Bolighusissa, Tukholman NK:lla, sekä tietenkin Helsinki-Vantaan lentokentällä. Yhteensä Iittalalla on jo yli 250 myymälää ja shop-in-shopia ympäri maailmaa.

Marraskuussa Helsingin Arabiaan avataan myös täysin uudenlainen Iittala & Arabia Muotoilukeskus. Keskuksen tarkoitus on toimia vetonaulana muotoilusta kiinnostuneille suomalaisille, mutta ehdottomasti myös turismille, jota Suomi-design kiehtoo yhä enenevässä määrin. Arabiakeskus onkin ollut jo vuosia muotoilusta kiinnostuneiden kuluttajien, ja erityisesti Aasiasta tulevien matkailijoiden keskeinen nähtävyys Helsingissä. Iittala outlet Arabian ovista kulkee vuosittain yli 200 000 kävijää ja  sen opastetuille kierroksille osallistuu vuosittain noin 25 000 vierailijaa. Nyt keramiikan rinnalle tuodaan myös lasi, ja Galleria Arabia avataan monipuolisena tapahtumatilana, jossa voidaan järjestää niin näyttelyitä, seminaareja, kuin muitakin tilaisuuksia.

Vaikka Iittala jo maailmalla tunnetaankin, voi melko varmasti sanoa, että Iittala x Issey Miyake -malliston kaltaiset yhteistyöt myös lisäävät kiinnostusta suomalaista brändiä kohtaan. Pohjoismainen design on maailmalla tunnettu käsite, ja tuntuukin äärimmäisen hienolta, että Suomessa ollaan valmiita tekemään töitä sen eteen, että paikkamme tässä kategoriassa pysyy vahvana ja vahvistuu myös tulevaisuudessa.

Pause for harmony -teemalla kulkeva Iittala x Issey Miyake-mallisto on ollut ehdottomasti tämän vuoden juttu niin muotoilussa, kuin sisustamisessa. Habitare-messuilla oli ilo nähdä mallisto myös osana Toimittajien tusinaa, joka on Sisustustoimittajat ry:n jäsenistön vuodesta 1999 saakka tekemä listaus, jossa vuosittain Habitare-messujen yhteydessä valitaan kuluneen vuoden 12 kiinnostavinta kotimaista, tuotantoon otettua sisustuksen uutuustuotetta. Ilo on ollut nähdä mallisto myös hyvin erilaisissa yhteyksissä. Osana hillittyä ja minimalistista sisustusta, mutta myös yhdistettynä leikkisämpään kokonaisuuteen. Siinä mielessä mallisto ei siis poikkea totutusta Iittalasta; muotoilulle löytyy erilaisia tapoja olla osana arkipäivää ja sen käyttöesineitä ja astioita.

Iittala x Issey Miyake -malliston sivuille pääset tästä linkistä. Minä toivottelen oikein ihanaa uuden viikon alkua!

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Aurinkoiset sunnuntait!

Painelin eilen jo yhdeksältä sänkyyn kirjani kanssa ja posotin ruhtinaalliset yli 12 tuntia unta. Voinen sanoa, että olo on muuten kohtalaisen levännyt! Ja virkeänä onkin kiva viettää viikon parasta päivää, eli sunnuntaita. Tosin en ajatellut tehdä mitään kovinkaan kummoista tai erityistä pirteyttä vaativaa. Ruokailukin on tarkoitus kuitata pitsalla.

Näin on kuitenkin kiva. Nuoruusvuosien yöelämä on jäänyt kauas taakse, ja lapsetkin nukkuvat yönsä putkeen. Muistan, että tämä on sitä, mistä haaveilin monta vuotta. Oli öitä, jolloin olisin antanut vaikka oikean käteni, kunhan olisin saanut vain nukkua kenenkään herättämättä. No, aikansa kutakin – onneksi! Kai sitä sitten taas jossain kohtaa valvotaan öitä, ja odotellaan teini-ikäisiä kotiin. Siihenkin pitää vissiin varautua. 🙂

Viettäkäähän leppoisa sunnuntai ja nauttikaa kesäisestä lämmöstä. Toivon todella, että tämä säätila jatkuu vielä monta viikkoa!

Tallenna

Huomenta!

Niin, ja terveisiä Habitaresta! En tiedä, onko se minussa vai onko se messujen uudistuksessa, mutta mun mieleen Habitare oli siistiytynyt ja näytti nyt jotenkin kansainvälisemmältä. Ja kiva juuri niin!

Me lähdettiin eilen kaverin kanssa jo aamuseitsemältä kohti Helsinkiä, ja kotiin päästiin vasta viimeisellä junalla. Ja mahtuihan päivään Habitaren lisäksi paljon muutakin. Nyt on kuitenkin ihan huippufiilis aloitella viikonloppua ja nautiskella niinkin tavallisesta jutusta, kuin ihan vain kotona olemisesta.

Ihan hirveästi en Habitaressa kuvaillut, koska nämä messuvalot harvoin siihen kannustavat. Toisaalta kamera jäi laukkuun ihan tietoisesti. Usein kun menee vähän tilanteet ja kokemukset ohi, jos vain katselee juttuja kameransa läpi. Niinpä nautiskelin, että seurassani oli tällä kertaa ystävä, jonka kanssa sai vaihtaa ajatuksia sisustamisesta tai muotoilusta. Messutkin tuli koettua jotenkin “voimakkaammin”.

Mutta jos viikonloppuusi suinkin mahtuu messujen kokoista tekemistä, käy ihmeessä nauttimassa Messukeskuskusen Habitare-tunnelmasta.

Mutta nyt aamupalaa lasten kitaan, ja sitten pesäpallokentälle. Mukavaa viikonloppua!

Aurinkoa ihanat! Tänään oli sellainen aamu, jonka vietin aika pitkälle pyjamassa (kotona työskentelemisen hyöty, silloin kun ei tarvitse viedä lapsia aamulla minnekään), ja kun tuli pukeutumisen aika, koko koti kylpi auringonvalossa ja sisällä oli pitkästä aikaa oikein lämmin, jos ei melkein kuuma. Päivänvalossa kaikki näyttää jotenkin energiseltä, ja niin kaikki siniset tekstiilitkin, toki saattoihan se johtua ihan siitäkin, että mies hakkasi niistä eilen ison tomukerroksen pois. No, joka tapauksessa teki itsekin mieli pukeutua siniseen, ja kas, mullehan tuli oikein kesäinen fiilis!

Samalla kun siinä hyrisin energisessä fiiliksessäni aloin pohtia, että mun “feelin blue” tarkoittaa kyllä jotain ihan muuta kuin sitä, mitä sanonnalla yleisesti haetaan. Niinpä näppäränä tyttönä käännyin herra Googlen puoleen ja selvitin, että miksi ihmeessä noinkin energinen väri ja alakuloinen, tai jopa masentunut mieliala, liitetään yhteen. Pääsin jopa 1300-luvulle, tai oikeastaan Kreikkalaiseen mytologiaan (luin täältä), mutta päätin lopulta että kunkin henkilökohtainen värikokemus ja mytologia olkoon tässäkin asiassa se tärkein. Eli mulla on tänään varsin siniset fiilikset, ja se tuntuu oikein hyvältä jopa suomalaisen alakuloisessa mittakaavassa. 🙂

Suuren värimytologian lisäksi mielessäni on tänään pyörinyt toki moni muukin asia. Yksi niistä on meidän remontin viisivuotissuunnitelma, jonka suhteen ollaan havaittu pientä joustamisen tarvetta. Se on nimittäin niin, että me ollaan tänä syksynä asuttu tässä talossa neljä (no juu, NELJÄ) vuotta, ja ehkä joudummekin mahduttamaan vähän lisäremonttia tulevaan vuoteen siitäkin huolimatta, että niin ei ollut tarkoitus. Mutta hei, ehkä voidaan sitten seuraavaksi ottaa käyttöön seitsenvuotissuunnitelma vähän kuin vanhassa hyvässä Neuvostoliitossa aikoinaan. 😀

Mutta homman nimi on se, että edellinen asukashan oli juuri remontoinut sekä keittiön, että kylppärin, ja kun tänne muutimme, päätimme, että keittiö kuuluu ensimmäiseen viisivuotissuunnitelmaan, mutta kylppäri ei. Toki jälkimmäiseenkin tehtiin muutoksia, vaihdettiin putkien paikkaa, jotta saatiin lasiset suihkuseinät kylppäriin ja lisättiin säilytyskalustetta ym., mutta ei se nyt oikein tunnu riittävän. Ajatuksen tasolla ollaan toki vasta tässäkin, mutta kokemus on opettanut, että se ajattelu ja suunnitteluaika ovat yleensä itse toteutusta mielekkäämpää.

Torstai on täynnä paitsi toivoa, myös ohjelmaa, joten nyt on aika rientää. Pari harrastuskierrosta, mutta sokerina pohjalla myös vähän äidin omaa aikaa. Ja hei, ei paha, jos sitä pääsee viettämään naisporukassa karamellitehtaalle. 😉

Olkaa iloisia ja pukeutukaa siniseen!

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Yksi maailman ihanimmista tunteista: Siisti koti!
Tänään on ollut perinteinen siivouspäivä, eikä masokismini suinkaan loppunut imurointiin, lattioidenpesuun ja pölyjenpyyhkimiseen, vaan sainpa myös kasan rästitöitä tehtyä. Koko päivä omistettu asioille, joita tulee siirrettyä aina sinne jonnekin tulevaisuuteen, vähintään huomiselle. Olen itsestäni ylpeä!

Raikkaassa tuulessa päivänsä viettäneissä tekstiileissä tuoksuu muuten vahvasti syksy. Tai sitten se on vain se raikas tuuletuksen tuoma tuoksu, jota meillä ei ole vähään aikaan nuuskuteltu. Voi, mihin kummaan olen kadottanut sisäisen himosiivoojani? Sille olisi nykyarjessa käyttöä! 🙂

Mutta hei, lupasin arpoa voittajan Nespresso -arvonnalle, ja nyt on sekin tehty! Nespresson kahvikone lähtee tällä kertaa Minnalle, joka kirjoitti aamuistaan näin: “Hyvä päivä alkaa hyvällä aamulla; silloin on hyvä aamu, kun olen nukkunut riittävästi, voi jokusen minuutin venytellä sängyssä ennen ylösnousua, puolen tunnin lenkki koirien kanssa sekä kunnon aamiainen radiota kuunnellen. Tolla reseptillä menty kauan ja hyvin on toiminut. Kapselikahvinkeitin kruunaisi aamut!”

Onnea voittajalle, ja kiitos jokaiselle osallistujalle!

Tuntuu, että tätä nykyä tässä talossa kaikki pakoilevat siivoamista, mutta kas kummaa, kun en ole itse tullut ajatelleeksi kiivetä kaapinpäälle odottamaan, että joku muu huiskii hommat kuntoon. Mahtaisikohan toimia!?

Ihanaa iltaa

Tallenna

Tallenna

Huomenta!

Noniin, kaikki 1000 ja yksi kuvaa (ei taida riittääkään) Tukholmasta on nyt käyty läpi, ja ajattelin aloittaa pienellä sisustuskauppakierroksella. Kyseessähän oli siis Visit Swedenin  yhteistyöreissu, jolle pääsimme Marian ja Essin kanssa. Ja nimenomaan kyseessä oli Tukholma sisustajan silmin, eli mitä kaikkea naapurista löytyy innokkaalle sisustajalle. Mulla on muutama kuva kustakin reitillämme olleesta liikkeestä,  ja niissä näkyy yleisfiilis. Muutamin sanoin kerron teille myös, miten itse näin ja koin juttuja. Mennään kuitenkin kuvavoittoisesti, koska näissä jutuissa kuva kertoo enemmän kuin ne tuhat sanaa. Liikkeen nimi on samalla linkki yrityksen nettisivuille/verkkokauppaan ja alta löytyy osoite, jonka avulla navigoida kohteeseen.

Mutta sitten aloitetaan:

Grandpa (clothing store)
Fridhemsgatan 43, 112 46 Stockholm

Urbaani. Puhutaan lifestyle -putiikeista, mutta kun on käynyt täällä, koko konseptin ymmärtää paremmin. Kyseessä on kauppa, josta löytyy niin vaatteita, kuin sisustustakin. Ihana lisä ovat myös vintage-esineet ja -huonekalut. Lisäksi liikkeen yhteydessä on ravintola. Grandpa myy urbaania lifestylea miehille ja naisille. Puhutaan, että jokin paikka on kuin olohuone, mutta harvoinpa sitä oikeasti putiikeissa tuntee kotoisaa oloa. Tässä liikkeessä huokui olohuonetunnelma, vaikka toki se ehkä turistille välittyy eniten seuraamalla muiden käytöstä. Rento paikka, jossa sisustustavaraa on laidasta laitaan, mutta ei kuitenkaan mitään turhaa.

SPITI
Sankt Eriksplan 2, 113 20 Stockholm

Mosaiikkipöytiä! Voi luoja, miten rakastuin valkoiseen pöydänkanteen, ja jos suinkin olisi ollut mahdollista, olisin kantanut sen kotiin (näkyy toisessa kuvassa). Lisäksi tämä liike hurmasi keramiikalla, astioilla ja ruukuilla. Rustiikkia ja mausteisia sävyjä. Ripaus itämaista fiilistä, mutta kuitenkin hyvällä maulla toteutettuna.

Oscar & Clothilde
Birger Jarlsgatan 27, 114 54 Stockholm

Hienostunutta, sitä oli mielestäni Oscar & Cothilde. Näyttävää ja ylellistä. Näen tämän sellaisena “sisustussuunnittelijaliikkeenä”.  Tiedättehän, kun taiotaan massiivisilla huonekaluilla ja runsailla tekstiileillä sellaista vähän hotellimaista fiilistä. Viimeisen päälle sisustetaan ja noudatetaan valittua linjaa. Tämä oli liikkeistä ehkä vähiten sellainen, missä näin mitään omaan kotiin rinnastettavaa, mutta voinen hyvin kuvitella, että täältä on hankittu tuote jos toinenkin Tukholman ylellisiin kaupunkikoteihin. Liikkeen fiilis on ihan jo nähtävyys sellaisenaan!

Garbo Interiors
Brahegatan 21, 114 37 Stockholm

Ehdottomasti oma suosikkini! Myös tässä liikkeessä oli ylellinen fiilis, mutta kuitenkin rouheus, josta tuli äärettömän levollinen ja kotoisa fiilis. Värimaailma ja materiaalit olivat juuri eikä melkein, ja tästä liikkeestä olisin voinut vallan mainiosti irrottaa muutaman jutun omaan kotiin. Kolmannessa kuvassa näkyvä sohva ja matalampi kaappi sopisivat meidän olkkariin oikein hyvin. Vanhat huonekalut, pellava, villa ja keramiikka saivat aikaan lämpimän fiiliksen. Liikkeessä oli myös kaksi erityistä piirrettä. 1. Sisäänkäynti oli myymälän sisäpuolelle rakennettu muistuttamaan kasvihuonetta (2. kuva) 2. Tässä myymälässä ei ollut ahdasta! Tilava ja avara liiketila sai haukkomaan henkeä, ja jokainen yksityiskohta nousi harmonisesti esiin. Tsekkaa suosikkini sivut: www. garbointeriors.com

Siinäpä nyt neljä ensimmäistä kohdetta. Ja tässä oli nyt toisaan sitten vain murto-osa kuvista ja jutuistani, eli palataan asiaan vielä. Muutama liike ja tietysti Formex ovat käsittelemättä, joten niitä ainakin on luvassa!

Mutta nyt äärimmäisen kivaa päivää! Ja hei, palailen illalla Nespresso -arvonnan voittajan kanssa! Siihen asti: Moi!

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Jaahas, uusi viikko ja uudet kujeet! Ihana arki ja aivan tavallinen elämä. Fiilikset ovat väkisinkin vähän syksyiset, mutta ihmekös se, kun katsoo maisemia. Tänä aamuna havahduin myös siihen tosiasiaan, että aamuisin ei enää saa herätä valoisaan. Huh, kirkasvalolampun viritteleminen käyttöön taitaa olla ajankohtaista!

Täällä on herkuteltu viime päivinä luumuilla, ja sato sen kun paranee. Tuntui aikoinaan hassulta, ettei tällaisessa vanhassa pihassa ollut yhtään omenapuuta, mutta onneksi luumupuut tasoittivat peliä. Niitä sentään on, ja pieniä luumupuun taimia vaikka kuinka paljon. Ja vaikka luumuistakin leipoisi vaikka mitä, meillä tykätään syödä hedelmät ihan sellaisenaan. Tosin Foylen sodassa ja Agatha Christien kirjoissa juodaan itsetehtyä luumuviiniä, ja sellaisen kokeileminen vähän kiehtoisi. Ei ehkä niinkään se maku, vaan se vanhahtava perinne. Mutta taidan kuitenkin pitää hedelmät hedelminä ja tyydyn perinteisempiin viineihin. 🙂

Näiden luumuisten kuvien myötä toivottelen oikein ihanaa uuden viikon alkua!

Save

Hello hello!

Ja hei, terkut Pohjois-Karjalasta! Eräänlaista sukulointia, Valamon luostaria ja paljon paljon muuta on mahtunut viikonloppuun, ja nyt suuntana onkin jo koti. Ihana niin, mulla nimittäin on hirmuinen koti-ikävä, ja tuntuu oikeastaan todella upealta, että tuleva viikonloppu on tarkoitus olla ihan vain kotona.

Mutta nyt muutama hempeän sävyinen kuva lastenhuoneesta, tilasta jonka valo hyvin harvoin innostaa kuvailemaan. Kuluneella viikolla niin kuitenkin kävi, ja tartuin tietenkin kameraan heti. Näiden kuvien hempeän pehmeässä värimaailmassa on jotakin hassua, mikä viehättää silmääni tällä hetkellä hyvin paljon. Huomaan, että kontrastintarpeeni on viime aikoina vähentynyt ja nautin lempeästä sävyjen yhteensulautumisesta enemmän kuin mustan tuomasta kontrastista. Toki nyt ollaan yksityiskohtien puolesta aika lapsellisessa ympäristössä viirien ja pompomien kanssa.

Saan aina välillä kyselyjä kalkkimaalin soveltuvuudesta lastenhuoneeseen, ja edelleen olen sitä mieltä, että kalkkimaali sopii aivan yhtä hyvin lastenhuoneeseen, kuin olohuoneeseenkin. Ja tämä Kalklitir -maalin Nougat -sävy on muuten meillä juurikin noissa huoneissa, mutta fiilis huoneiden muussa värimaailmassa onkin sitten ihan erilainen. Myönnän nimittäin, että viimevuotinen olkkarin pöydänjalkojen maalaaminen oli niin typerä veto, että se on harmittanut älyttömästi. Tai no, toisaalta olen tykännyt vanhasta tarjottimesta jopa enemmän seinäkoristeena, kuin pöytänä, mutta nyt olisi pikkuhiljaa aika löytää olkkariinkin jonkinlainen sisustuksen punainen hempeänsävyinen lanka.

Koska rakastan erilaisia projekteja alustavine suunnitelmineen ja erilaisine vaiheineen, päätin, että tälle syksylle mulla on kaksi sisustusprokkista. Toinen on juuri olohuoneen “lämmittäminen”, eli uuden sohvapöydän löytäminen, sekä mustan senkin poistaminen ja toinen liittyy työhuoneeseen, jonne olen alkanut haaveilla myös kalkkimaalattuja seiniä.

Sisustaminen on siinä mielessä hauska juttu, että välillä tosiaan tulee tehtyä virhearviointeja ja toisaalta mielikin muuttuu matkan varrella. Silti olen älyttömän tyytyväinen, että omalla kohdallani käännökset ovat lopulta aika pieniä. Ihaninta on kuitenkinse, että omassa kodissa on lupa erehtyä ja hukata innostuksensa. Kaikkea kun ei tarvitse ottaa aina niin himputin vakavasti. 🙂

Olkoon tämä nyt jonkinlainen sisustussyksyni startti!

Ihanaa sunnuntaita!

Tallenna

Tallenna

Jestas sentään, mutta aika rientää! Nappasin aamupäivällä kourallisen luumuja kitaani ja totesin, että juurihan ne luumupuut vasta kukkivat.

Olin nuorempana ehdottomasti syysvihaaja. Käänsin ajatukseni kaikkeen kurjaan, pimeyteen ja koleuteen, sinnittelin kohti valkoista maata ja sitä myöden uutta kevättä. En väitä vieläkään nauttivani loka-marraskuun pimeistä sadepäivistä ja kuraisesta maisemasta, mutta jotenkin olen oppinut vuosien varrella näkemään hyvää myös syksyn kolkoimmassa jaksossa. Mutta se kolkkous on vielä kaukana ja edessä on upeat kirpeät syyspäivät. Värien hehku, sekä auringon lämmittävät säteet. Viljapellot loistavat nyt kypsissä sävyissään, ja tekisi mieli kirmata niiden keskellä. Tiedättehän sellaisen valokuvakliseen, jossa hiukset hulmuten juostaan viljapellolla alkusyksyn usvasta siivilöityvässä auringonvalossa. Jätän nyt kuitenkin sotkematta kenenkään satoa, ja tyydyn ihastelemaan maisemia mielikuvitukseni avulla. Ja maisemathan on tähän aikaan vuodesta upeat juuri tuon usvan ja auringon vuoksi.

Syksy tuo mukanaan aina sellaisen kollektiivisen pesänrakennusvietin, jossa me suomalaiset luomme itsellemme tilaa käpertymiseen. Koko kesä on oltu sosiaalisia, menty, tultu, juteltu jopa naapureiden kanssa ja eletty vetämättä verhoja ikkunan eteen. Syksyllä, päivän lyhentyessä ja ilmojen viiletessä, käperrytään kotiin, ja se koti muuttuu jonkinlaiseksi linnaksi. Ok, onhan meissä poikkeuksia, mutta kyllä mä henkilökohtaisesti uskon, että se mollivoittoisuus näistä koordinaateistamme johtuu. Ilmastolliset faktat ovat ajaneet kansaamme ammoisista ajoista asti sisälle oman tuvan lämpöön; Lunta tupaan ja jäitä porstuaan, mutta hengissä on selvitty!

Olen huomannut, että syksy luokitellaan jossain kohtaa jopa kirosanaksi, jota ei missään nimessä saisi lausua ääneen. Itse en ymmärrä, koska lopulta kyse on vain yhdestä vuodenajasta. Tai no, ehkä se on myös eräänlainen state of mind, mielentila, jossa kohtaavat juuri ne valokuvakliseet ja pesänrakennusvietti kynttilöineen ja villasukkineen. Mutta kullekin juuri sitä, mikä itsestä tuntuu parhaalta, sillä Suomessa syksyltä ei voi välttyä, ja se nyt vain on fakta.

Kuten jokaisena viime vuotena, teen sen jälleen. Vannon selviytyväni syksystäkin hengissä (on muuten toiminut), ja nautin tästäkin vuodenajasta sen suomin puittein. Omalla ajatusmaailmalla on kauaskantoiset seuraukset, ja jos jaksaa pysyä oikein positiivisena, voi päätyä jopa kevääseen!
Kun ottaa näistä aurinkoisista ja lämpimistä päivistä kaiken ilon irti, huomaa, että ei se tuleva syksy nyt niin paha juttu olekaan, vaikka joka puolella on pimeää ja vettä sataa vakaan. Ja kyllä, muistuttakaa ihmeessä , jos (ja kun) olen marraskuussa eri mieltä!

Kuvat eiliseltä, kunhan räpsäisin. Eivät millään tavalla liity aiheeseen, tiedän.

Mutta hei, nyt muistuttelisin Nespresso -arvonnasta! Mikäli mielit itsellesi aamukahvien pelastajaa, eli Nespresson kahvikonetta, käy vastailemassa kysymykseeni arvontapostauksen kommenttiosioon!
Samalla iso kiitos kaikille Nivea -arvontaan osallistuneille! Oli kiva lukea kommenttejanne ja huomata, että aika tutusta tuotesarjasta on kyse. Tällä kertaa sain arpoa viisi voittajaa, ja onnekkaimmat olivat Piia, Jaana, Annu, Tuula sekä Aidafoun. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

Nyt kuitenkin pääni sisällä kaikuu taukoamatta “omenamuffinit, omenamuffinit…”, ja tilanne vaatii nopeita toimenpiteitä.

Aurinkoa ihanat!

Save

Tallenna

Elämään mahtuu kasapäin niin hyviä, kuin huonojakin aamuja. Edellä mainitut ovat yleensä niitä, joiden jälkeen koko päivästäkin tuppaa tulemaan parempi, kun taas jälkimmäisiä halutaan välttää juuri siitä syystä, että huono aloitus päivälle tuo usein mukanaan vastoinkäymisiä ja kireää pinnaa pitkin päivää. Indiedaysin ja Nespresson yhteistyön myötä kirjoitan teille nyt hiukan sitä, mikä on oma näkemykseni hyvistä ja huonoista aamuista, sekä annan omat niksini päivän parempaan aloitukseen. Enemmän Nespressosta ja suhteestani kahviin, voit lukea Rakkaudesta hyvään kahviin-postauksesta.

Huono aamu on omalla kohdallani pahimmassa tapauksessa sitä, että maitopurkki kaatuu lattialle, kiire kiristää pinnaa, ja lapsille tulee tiuskittua ihan tahtomattaan. Meillä kaikilla on hetkemme, niin hyvät kuin huonot, ja joskus aamuisin (valitettavasti) näytän itsestäni ne vähiten mairittelevat ominaisuudet. Takuuvarmasti huonoon päivänaloitukseen vaikuttaa omalla kohdallani kolme asiaa: Kiire, stressi ja väsymys.

Uskon itse siihen, että hyvää aamua pitää alkaa valmistelemaan jo illalla. Kun kodin siistii illalla viimeiseksi, ei aamulla tarvitse heti herättyään katsella tiskejä, tai lattialla ja pöydillä lojuvia romuja. Jo illalla on hyvä myös katsoa huomisen vaatteet valmiiksi, sekä pakata reput ja laukut. Tällä pienellä ennakoinnilla säästää aamun kiireessä niin aikaa, kuin hermojaankin. Lisäksi tulevaan aamuun voi varautua kunnon unilla, eli yksinkertaisesti menemällä nukkumaan ajoissa. Positiivista ajatteluakaan ei kannata unohtaa. Jos jo illalla manaa, että hitto soikoon, kun huominenkin on sitä ja tätä, mitä todennäköisemmin se tuleva päivä ei erityisen miellyttävä sitten olekaan. Manailun sijaan kannattaa siis tietoisesti suunnata ajatuksensa positiiviselle radalle: “Huomenna on taas yksi uusi päivä, josta voin olla kiitollinen” tai “Huomisesta tulee haastava, mutta minähän selviän siitä”.

Kiire, stressi ja väsymys. Väsymys selätetään menemällä ajoissa nukkumaan, ja loput kaksi sudenkuoppaa käsitellään aamulla. Kiireeseen on nimittäin vain yksi lääke: Varaa aamun kunnolla aikaa! Kun aamuun on laskettu myös niitä ylimääräisiä minuutteja, stressiinkin on mahdollista vaikuttaa.
Meillä herätään aamulla aikaisin. Itse herään tuntia aikaisemmin kuin lapset, koska tiedän, että tarvitsen sen oman hetkeni ennen arjen aloitusta. Kutsun omaa tuntiani kahviseremoniaksi, koska siinä pääosassa on kahvi, ja rauhallinen herääminen uuteen päivään. Tunti kuulostaa pitkältä ajalta, ja ehkä jonkun mielestä myös täysin turhalta, mutta mulle itselleni se on äärettömän arvokas. Kunnon mukillinen kahvia, hiljainen talo ja oma aika. Meistä jokaisella on omat tapansa herätellä kroppa ja pää uuteen päivään, ja siihen kannattaa varata aikaa. Venyttele, käy aamulenkillä, juokse talo parikertaa ympäri tai tee muutama punnerrus. Sytytä kynttilä ja syvähengittele itsesi rauhalliseksi ennen kiireistä päivää. Ja ei, siihen ei tarvita välttämättä tuntia, toisille riittää vartti, toisille vielä vähemmän!

Tähän aikaan vuodesta, kun aamulla ei vielä ole pimeää, tykkään ihailla ihan vain maisemia. Keittiön ikkunasta näkee joelle, ja usva veden päällä on rauhoittavan kaunis. Kynttilöiden polttaminen heti aamulla juontaa juurensa esikoisen vauva-aikoihin. Huonosti nukkuvan ja koliikkia huutavan vauvan kanssa tuli noustua monesti jo neljältä, ja silloin itsensä oli vain pakotettava jaksamaan. Joulun aikaan oli luonnollista polttaa kynttilöitä, mutta lopulta pienistä lepattavista liekeistä muodostui itselleni jonkinlainen elämän jatkumisen symboli. Pakotin itseni tarttumaan uuteen päivään, vaikka mieli oli apea ja väsymys painoi maahan. Nykyisin aamulla sytytetty kynttilä on itselleni myös jonkinlainen voitonmerkki ja muistutus myös raskaista ajoista selviytymisestä.

Meillä aikaiset illat ja aamut pätevät myös lapsiin. Myöhempäänkin voisi nukkua, mutta haluan, että aamulla jää aikaa myös ihan olemiseen. Ja jokainen äiti tietää, että aamulla voi sattua ja tapahtua vaikka mitä. Mutta silloin kun kaikki menee putkeen, aamussa jää aikaa myös leikkiin, ja pidän sitä äärettömän tärkeänä. Myös tulevasta päivästä puhuminen ja lapsen ajatusten kuunteleminen kuuluvat arkiaamuun.

Oma muistilistani parempiin aamuihin kuulostaisi siis jotakuinkin tältä:

• Laita koti illalla vastaanottavaan kuntoon.
• Mene ajoissa nukkumaan ja herää riittävän aikaisin.
• Varaa aamuun aikaa heräämiselle. Rentoudu, liiku, meditoi. Ihan sama, kunhan se on itsellesi miellyttävää.
• Nauti kahvistasi, maistele sen makuja ja kuulostele kuinka heräät uuteen päivään. Syö aamupala rauhassa.
• Nauti myös pakollisista aamurutiineista. Nopeat naamiot ja kuorinnat tekevät hyvää iholle ja saavat ilmeen kirkastumaan. Ne tuovat myös välillä pientä luksusta aamuihin.
• Jos mahdollista, halaa! Halaaminen lisää hyvänolontunnetta ja piristää mieltä.

Joka aamu kaikkia listan kohtia ei voi millään toteuttaa, mutta silloin kannattaa panostaa niihin, jotka ovat mahdollisia. Ja kaikesta huolimatta tulee niitä huonoja aamuja, pinna kiristyy ja syntyy riitoja. Elämää sekin. Yksi asia, jonka koen itse tärkeänä on se, että mikäli lapselle tai muille perheenjäsenille tulee tiuskittua, asia pitää selvittää ennen kuin lähdetään kukin omiin suuntiinsa. Silloin pitää pysähtyä, ottaa lapsi syliinsä, pyytää anteeksi käytöstään ja selittää, miksi purin ärtymystäni tiuskimiseen. Mikään ei nimittäin pilaa aamua  ja alkavaa päivää niin takuuvarmasti kuin huono mieli ja syyllisyyden tunne!

Omaan aamuiseen kahviseremoniaani kuuluu edelleen vahva kahvi. Nespresson uusi Envivo Lungo, on juurikin sitä. Mausteinen ja aromaattinen kahvi herättelee uuteen päivään, ja sopii mitä parhaiten juuri aamukahviksi. Envivo Lungo on vahvuusasteeltaan tasoa 9, ja  sen maussa on mukana tuoksuvaa metsää ja mausteisesta piparkakkua.

Mutta hei, miltäs kuulostaisi, jos voisit saada itsellesi Nespresson kahvikoneen? Ei ehkä yksinään pelasta aamuja, mutta antaa niihin uuden ulottuvuuden. Nyt siihen olisi mahdollisuus, nimittäin aamupaasauksen perään tarjolla olisi:

Lukijakilpailu

Mikä tekee aamustasi huonon, tai vastaavasti, mikä on hyvän aamun reseptisi? Vastaa kysymykseen joko kommentoimalla tätä postausta, tai Instagramissa julkaisemaani postauksen kuvaa, ja olet mukana arvonnassa. Kisaan osallistuneiden kesken
arvotaan Nespresson Lattissima Touch -kahvikone. Osallistumisaika alkaa nyt, ja päättyy sunnuntaina 4. 9. 2016.

Arvontaonnea kaikille tasapuolisesti!