Ihana ilma, vaikkei läheskään niin aurinkoinen taaskaan, mitä jo odottaisin.
Mulla on tapana kuvailla kännykällä vähän kaikenlaista. Yleensä maisemia ja kasveja, mutta toki käytän puhelimen kameraa nopeana skannerina ja tietysti lasten kuviakin päätyy puhelimen muistiin valtavasti. Aika ajoin pitää siis tuokin kapistus tyhjentää, ja parhaat kuvat arkistoida jatkokäyttöä varten. Tänään puhelimeen tallentui talvisia maisemia lenkkipolun varrelta. Alman kanssa haisteltiin raikasta aamuilmaa ja tutkittiin kevään etenemistä, joka on vielä aika pientä täällä päin.
No mutta, välillä puhelinkuvia blogiinkin. Tässäpä meidän hoodit tänä aamuna!
Ja pakollinen selfie tietysti myös. Minä ja Alma. Toinen puhtaampi – ja toinen vähemmän puhdas.
Täällä on sunnuntaihin heräilty vähän hitaasti ja normaalia rauhallisemmin. Osaksi siksi, että lapset ovat mummulassa yökyläreissussa, ja osaksi siitä syystä, että kello taisi olla yöllä puoli kolme kun painoin pääni tyynyyn. Hauskaa oli, syötiin hyvin, juotiin hyvin ja aika kului kuin siivillä. Mukavaa vastapainoa arjelle!
Eipä mulla oikeastaan ole mitään asiaakaan, mutta ajattelin jakaa nyt muutaman kuvan lastenhuoneen puolelta. Jalkalistat pitäisi saada paikalleen täälläkin, mutta jotenkin on joulun jälkeen ollut taas hirveän vaikeaa tarttua mihinkään. Ehkä kevät tuo tullessaan sen ylimääräisen energian, jolla saadaan ne kaikki pienet kesken jääneet hommat hoidettua.
Meidän sänky lähti muuten tänään uuteen osoitteeseen, eli makuuhuonekin tulee tavalla tai toisella nyt vähän muuttumaan. Runkopatjojen jalat vaan on hukattu muuttojen aikana jonnekin, eli sellaiset nyt ensihätään pitäisi jostain käydä hakemassa. Mutta nyt on kuitenkin aika hakea lapsoset kotiin.
Ajattelin pikaisesti huikata teille yhden Homenord -alennuskoodin viikonlopuksi ja alkuviikolle. Josko siitä olisi iloa kevään sisustuskärpäsen puremaan. 🙂
Kasasin muutaman kollaasin Homenordin valikoimista, eli tyyliä ja tuotemerkkejä löytyy aika laaja valikoima.
Koodilla homeNORD15 saat-15% alennusta varastosta löytyvistä tuotteista (alennus ei koske tilaustavaraa), ja koodi on voimassa ensiviikon keskiviikkoon (16. 3.) saakka.
Tove Frankin julisteet, Ernst -sisustustuotteet ja Design By -tekstiilit…
Jestas, edellisestä kampaajakäynnistä oli päässyt kulumaan jo ihan liian pitkä aika. Ehkä se oli myös osasyy siihen, että nyt piti saada jotain isompaa muutosta. Nips ja naps, ja johan keveni. Nyt tuntuu tosi ihanalta, kevyeltä ja helpolta. Vähän on sellainen olo, että hiukset loppuvat kesken, mutta kaipa tähän tottuu.
“Long bob” tuntuu olevan käsite, johon mahtuu vähän joka sortin latvanpituutta, mutta näytin kampaajalleni, mikä on oma käsitykseni pituudesta, ja pyysin ottamaan kuitenkin sen verran, että kuivat latvat saavat kunnolla kyytiä. Värin suhteen mentiin viileämpään, eli oma tyvi ja sinne tummempaa ja vaaleampaa kevyesti liukuen. Ihan täydellinenhän siitä sitten tuli! 🙂
Miehelle tuossa jo tovi sitten puhuin, että leikkaisin hiukset lyhyeksi, ja kyselin vähän mielipidettäkin asiaan. Sopisi kuulemma lyhyempikin hyvin, mutta kun näytin Pinterestistä kuvia pitkästä polkasta, sain kuulla, että kyseinen malli ei kyllä ole millään tavalla lyhyt. No, makuasia jälleen tämäkin. Ja vaikka itsestä muutos tuntuukin ihan hurjan suurelta aamuiseen verrattuna, niin en nyt sitten tiedä, miten muut asian näkevät. Äidille ja siskolle kun pistin kuvaa, sain vastaukseksi “kiva kuva” ja “onko uusi paita”. Että näin…
Uusi kampaus, aurinko paistaa, ja kaiken lisäksi on perjantai. Mahtava päivä!
Viherkasvit, kirsikanoksat, vihersmoothie… Ihana vihreä!
Lakatut kynnet. Aivan liian harvinainen herkku nykyään, mutta piristää kummasti.
Uusi sormus (Edblad). Sopivan yksinkertainen ja kuitenkin omalla tavallaan näyttävä.
Aurinko. Vaikka vain pienen hetkenkin, mutta silti ♡
Sokoksen, jo monille tutut, Kutsu Kauneuteen -tarjouspäivät ovat siis jälleen käynnissä! Etuja kosmetiikasta ja kauneustuotteista on tarjolla aina tämän viikon sunnuntaille asti Sokoksella, Emotionilla ja Sokoksen verkkokaupassa. Itse olen mukana Kutsu kauneuteen kampanjassa Sokoksen ja Indiedaysin yhteistyön myötä, ja sain tehtäväkseni vinkata omat suosikkini kosmetiikkavalikoimista. Postauksen lopussa on myös kiva arvonta, eli kannattaa pysyä linjoilla. 🙂
Koska mulle itselleni ainakin kosmetiikkaosastot on vähän kuin karkkikauppoja, valitsin omia lemppareitani kolmessa eri kategoriassa, jottei homma lähtisi täysin lapasesta.
Meikin hintabongaukset ja suosikit:
Yves Saint Laurent Touche Éclat -valokynä on klassikkojen klassikko, joka on kuulunut jo useamman vuoden meikkipussini vakiosisältöön. Tämä tuote on sekä suosikkini, että hintabongaus, sillä silloin kun luottotuotetta saa edullisesti se kannattaa ostaa varastoon vanhan loppumista odottelemaan. YSL:n valokynää multa itseltä löytyykin lähes aina avaamaton pakkaus käytössä olevan lisäksi. Käytän itse sävyä 2, joka alkuperäiseen (siihen ensimmäiseen valokynään) verrattuna myös peittää pikkuisen. Lämmin sävy antaa kyytiä tummille silmänurkille, mutta toimii kulmaluulla, amorinkaarella ja silmän ulkonurkassa ihan yhtä hyvin.
Toinen saman kategorian tärppi on Lumenen Gel Effect -kynsilakat. Jos olet kova kynsien lakkailija, ja etsit edullisia mutta hyviä lakkoja, nämä ovat se juttu. Kevään uutuussävyistä löyttyy ihania pastelleja, mutta mukana on myös klassisempia sävyja ja tummaa punaista. Gel Effect -lakkoja meillä on kylppärin laatikossa mitä erilaisimmissa sävyissä ja glitterillä tai ilman. Nämä ovat nimittäin meillä käytössä myös satunnaisesti Klaaran hemmotteluun ja erityisiin tyttöjenhetkiin.
Ihonhoidon luottotuotteet ja uutuudet:
Tähän kategoriaan valitsin yhden tuotteen, joka on sekä uutuus, että luottotuote. Nimittäin uudistuneen Lumenen Bright Now -sarjan 360°-silmänympärysvoide.
Näistä Bright Now -tuotteista kirjoittelinkin jo tovi sitten, ja tosiaan koko sarja on nyt Kutsu kauneuteen -kampanjan ajan myynnissä edulliseen hintaa. Suosittelen edelleen kokeilemaan tätä voidetta, joka sopii niin silmän alaluomelle, kuin yläluomellekin, ja toimii myös meikin alla älyttömän hyvin.
Kevään herkulliset uutuudet:
Olen itse kosmetiikankäyttäjänä vähän jumittujaluonne, joten tämän kategorian kanssa olen luonnollisesti aika innoissani. Mulla on kuitenkin ollut etsinnässä hyvä irtopuuteri, joka pakkauskooltaan peittoaisi Chanelin puuterin, sekä pohjustustuote, joka saisi tasoitettua ihon pinnan ja auttaisi meikin kestävyydessä.
Luulin aikoinani, rasvaisen ihon kanssa kärvistellessäni, että ainoastaan rasvoittuva iho saa meikin katoamaan kasvoilta päivän mittaan. Tuolloin kokeilin jos jotakin primeria, jotta meikki ei muuttuisi öljyiseksi mössöksi päivän aikana. Kun rasvainen iho sitten muuttuikin kuivakaksi, olin ihmeissäni, kun meikki ei silti kestänytkään kasvoillani kuten olin ajatellut. Tiedätte varmasti tunteen, kun kotoa lähtiessä naama näyttää ihan hyvältä, mutta muutaman tunnin päästä vilkaistessa tuntuu, kuin meikkivoide olisi kadonnut tuhkana tuuleen. No, hyvä primer on ollut etsinnässä jo pitkään ja nyt päätin kokeilla Diorin Forever & Ever Wear -pohjustustuotetta. Tuote lupaa juuri toivomiani asioita, eli tasoittaa ihon pintaa ja auttaa meikkiä kestämään.
No entä miten kävi? Hellelujaa, tämä tuote on mahtava! Koska kyseessä oli aika hintava meikkipussintäydennys, ajattelin, että tämä hienous kuuluu sitten vain erityisiin tilaisuuksiin. Ja pah, kun pari kertaa olin tuotteen testannut, päätin, etten halunnut lähteä minnekään ilman sitä. Mikään pohjustustuote ei ole koskaan toiminut näin hyvin. Täydellinen pohja meikille!
Entä puuteri? Olen tosiaan käyttänyt Chanelin irtopuuteria, joka on laadultaan sekin huippu, mutta pakattu hirmuisen isoon rasiaan, jonka kuljettaminen on vähintäänkin työlästä. Tämä Diorin Diorskin Forever -irtopuuteri siis houkutti minut liikkeelle (myönnetään) vain pienemmän rasiansa vuoksi. Mutta, en sitten tiedä johtuuko se hyvästä siveltimestä ja puuterirasian näppärästä verkkomekanismista (sutia pyöritetään kevyesti verkon päällä, ja se annostelee älyttömän hienojakoista puuteria siveltimeen ohuesti), vai voiko puutereilla olla näinkin iso ero, mutta tämä taisi oikeasti kiilata kestosuosikkini edelle. Vähän kuin ei olisi puuteria ollenkaan, mutta silti meikki kiinnittyy, ja se meikkivoiteen pinnan suurin kiilto häipyy luonnollisesti. Tykkään tästäkin oikeasti tosi paljon!
Kaikki muut tuotteista löydät Sokoksen verkkokaupasta, mutta Diorin tuotteet ovat myynnissä vain myymälöissä. Huomaathan myös, että joka päivälle on oma erikoistarjouksensa, eli esimerkiksi tänään tärppinä on Diorin Capture XP Eye Cream -silmänympärysvoide.
Ja sitten se arvonta!
Itseäni jäi vielä kutkuttamaan sekä Diorin Forever -meikkivoide, että YSL:n Touche Éclat Le Teint -meikkivoide. Kumpaakin noista haluaisin päästä testaamaan. Mutta kerro sinä minulle mitä kosmeetiikka/kauneustuotetta itse tahtoisit kokeilla Kutsu Kauneuteen -tarjoustuotteiden joukosta. Vastaamalla kommenttiboksiin, voit voittaa 50 euron lahjakortin Sokokselle.
Jätä kommenttisi viimeistään perjantaina 11.3. ja olet mukana arvonnassa!
Ei paha, oikeastaan tuntuu ihan parhaalta iältä tämäkin.
Aamulla sain mieheni tekemän vihersmoothien, lapset lauloivat ja Tallinnasta (täältä) ostetut pari kassillistakin sai virallisesti avata tänään. Päivä toi mukanaan lisää lahjoja, ihania onnitteluja ja kukkiakin vielä.
Pernille Corydonin Kolibri korvakorut (täältä) olivat lahja minulta minulle, sillä saman sarjan kaulakoru on yksi ehdottomista suosikeistani. Olen huono vaihtelemaan korvakoruja, ja Pernillen niitit ovat jumittaneet korvissani jo ehkä liiankin pitkään. Kevään tullen on kiva vaihtaa, ja lintuaihe sopii ainakin vuodenaikaan.
Palailen huomenna edellisen postauksen kommentteihin. Kiitos niistä, jotenkin tsemppaavaa kuulla myös teidän tarinoitanne.
Mulle tämä päivä on syntymäpäivä, mutta meille kaikille se on myös naistenpäivä. Niinpä toivottelen oikein ihanaa naistenpäivää ja leppoisaa iltaa.
Kuten Oi ihana maaliskuu -postauksessa kirjoittelinkin, maaliskuu tuo monella tapaa kaivattua energiaa alkaneeseen vuoteen. Väsymykset on selätetty, valon määrä lisääntyy ja päiviin mahtuu myös pieniä omia hengähdystaukoja. Näistä huolimatta, tai ehkä juuri kyseisten asioiden vuoksi, silmäni ovat kuitenkin avautuneet myös yleisesti vetämättömälle olotilalle. Energisyys kun ei automaattisesti tarkoita väsymyksen puutetta.
Omien elintapojensa tarkastelussa tärkeintä on mielestäni ajoitus. Kiireen ja stressin keskellä voi tulla tunne, että “tästä ei tule mitään”, tai “tällä ruokavaliolla syön itseni nopeasti hautaan”. Silti ongelmiin on vaikea tarttua väsyneenä, stressaantuneena tai kiireisenä. Itselleni se otollisin aika tähän itsetutkiskeluun löytyikin juuri maaliskuun alusta, kun elämässä muuten tuntui alkavan hiukan rauhallisempi jakso. Vyötärölle kertyneet kilot ovat toki harmittaneet jo pitkään, mutta kuin ahaa-elämyksenä nyt tuntui siltä, että voin oikeasti tehdäkin asialle jotain.
Vatsamakkaroiden syntyyn on lukuisia syitä, mutta selvyyden vuoksi listasin itselleni niistä muutamia ylös:
geeniperimä – toisilla rasva kertyy ensimmäisenä vatsaan, toisilla lantioon tai reisiin
stressi ja unenpuute
epänormaali vuorokausirytmi
huono ateriarytmi/liian pitkät ateriavälit
epäterveellinen ruokavalio
suuret ateriakoot
liikunnan puute
En tee vuorotyötä ja lapsetkin nukkuvat jo kokonaisia öitä, joten vuorokausirytmini on jotakuinkin kunnossa, tosin nukkumaan saisin painua aikaisemmin. Stressiä keksin vähän kaikesta ja aivan turhaan, joten siitäkin poisopettelulle on paikkansa. Ateriarytmini on viimeisen vuoden aikana mennyt aivan retuperälle, ja aterioiden skippaamisesta on tullut vähintäänkin tapa. Ja, mitä tulee ruuan epäterveellisyyteen… no alleviivataan se osio! Geeniperimälleni en valitettavasti voi tehdä mitään, mutta onneksi liikkumavaraa jää silti aika paljon.
Niinpä oma listaukseni näyttää jotakuinkin tältä:
yöunet pidemmiksi ja lisää tietoista rentoutumista
ateriarytmi kuntoon
turhat rasvat ja hiilarit pois, sokeririippuvuuden nitistäminen
pienemmät ateriakoot
lisää liikuntaa
Noin päälisin puolin ruokavalioni on kyllä kunnossa, mutta kaiken terveellisen lisäksi se sisältää hurjan määrän kaikkea epäterveellistä, ja rakkauteni sokeria kohtaan on pysynyt vankkumattomana jo läpi vuosikymmenten. Niinpä otin maaliskuun tavoitteekseni irrottautua sokerista ja tällä kertaa hyvin radikaalin ottein. Nimittäin jokainen ruokavalioparannukseni, ja sokerista vieroittautumisyritykseni, on pitänyt sisällään yhden ehdottomuuden; Cola Zerostani en luovu. Ja nyt kuulkaas ajattelin luopua!!!
Olen aina jotenkin puolustellut makeutusaineilla kyllästettyä mustaa juomaani sillä, että en juuri käytä alkoholia, joten on luvallista pitää kiinni tuosta nautintoaineestaan. Nyt kun lauantaina join (tällä erää) viimeisen cola-lasilliseni, tajusin, että eihän se oikeasti edes ole hyvää. Ostan colaa, koska olen aina tottunut ostamaan sitä, ja juon koska sitä nyt vain sattuu aina olemaan jääkaapissa. Viimeisen vuoden aikana tosin viikoittainen zero-annokseni on pienentynyt ihan luonnollisesti. Kenties tuohon Amerikanveteenkin voi jossain kohtaa elämäänsä kyllästyä.
Eroon sokerista tarkoittaa siis tällä kertaa kohdallani myös makeutusaineiden välttämistä. Sillä, paitsi että ne ruokkivat sokerinhimoa, ne myös pöhöttävät ulkonäköä epämukavasti ja siitä pöhöstä on juuri tarkoitus päästä eroon.
Kasvispainotteisesti ja puhtaista mauista nauttien. Siinäpä työnsarkaa maaliskuulle. Hyviä rasvoja, maltilla proteiinia ja hiilarit kasviksista, marjoista ja hedelmistä. Tervetullutta on, paitsi masunseudun pieneneminen, myös energisempi olo.
Ihan soitellen sotaan en ole lähdössä, vaan päänsärkyyn ja pinnan kireyteen olen ainakin henkisesti yrittänyt varautua. Lähimuistissani pisin sokeriton pätkä on ollut seitsemän päivää, joten ennätyksiä olisi tarkoitus rikkoa. Noh, katsotaan viikon päästä mikä on tunnelma! 🙂
Huh ja puh, täällä on vietetty päivä tehokkaasti siivoten. Ja hei, nyt on ne ikkunatkin puhtaat, eli kevätaurinko saa ihan vapaasti paistella!
Tässä päivän aikana on karsittu tavaraa niin keittiön kaapeista, kuin hyllyiltäkin. Muutenkin puhdistettu paikkoja liiasta roinasta, ja nyt sekä tuntuu, että näyttää hyvältä. Hassua, että tavarat vain jämähtävät paikoilleen, eikä niitä sitten tule sen enempää siirreltyä, vaikka oikeasti on ihan piristävää järjestellä avohyllyt ja senkinpäälliset uudelleen.
Olohuoneeseen on jo pitkään ollut mietteissä uusi sohvapöytä, ja vaikka sellaista ei vielä ole hankittukaan, viritin tarjotinpöydän tarjottimen vaihteeksi seinää vasten. Se on niin kaunis ihan tuollaisenaankin. Tänään tehtiin myös päätös sängyn vaihtamisesta. Rautasänky saa väistyä yksinkertaisemman päädyttömän runkopatjaversion tieltä.
Vaihtelu todellakin virkistää – ja siisti koti piristää. 🙂
No, mutta näin perjantain kunniaksi ajattelin vinkata maailman helppohoitoisimmista kasveista, eli kyllä ihan tekokukista!
Muistanette ehkä viimejouluisen kuusenkarahkani joka jakoi mielipiteitä, mutta myös huiputti ihan vierestä katsojia. Kyseessähän oli Mr Plantin lehtikuusi, joka tosiaan oli (kaikki puheeni aitoudesta pyörtäen) tekokuusi. Noh, tekokasvejakin on moneen junaan ja noin karkeasti ne voidaan jakaa kalliisiin ja halpoihin. Ensin mainitut ovat yleensä niitä laadukkaampia ja jälkimmäiset… no näyttävät koko rahan edestä tekokasveilta. Vaikka kuusi hintansa puolesta olikin useamman vuoden sijoitus, ihastuin Mr Plantin laatuun ja myös pienempien kasvien hintaan. Aina välillä törmää houkuttelevan aidon näköisiin teko-orkideoihin, mutta yleensä hintalappua vilkaistessa sitä meinaa pyllähtää takamukselleen. Kun liikutaan hintaluokassa 100-200 euroa, tulee väistämättä mieleen, että samalla rahalla ostaa aikamoisen nipun aitoa tavaraa.
Orkidea koki suosiossaan 2000-luvun alun jälkeen pienen notkahduksen, mutta siitä huolimatta niitä on näkynyt tasaisesti sisustuskuvissa. Mikä ihmeellisintä, yleensä pimeiden eteisten tai kylpyhuoneiden kaunistuksena.
Suomalaisesta tuulikaappikulttuurista johtuen, harvassa omakotitalossakaan eteinen on se valoisin mahdollinen paikka. Itse asiassa harvaan eteiseen yltää luonnonvaloa muuten kuin ehkä ulko-oven ikkunaosasta. Samoin taitaa olla kylppäreiden suhteen. Toki tehokkaat lamput hankitaan niihinkin, mutta yleensä kylppäri on paikka jossa vain käydään, ja lähtiessä valotkin sammutetaan automaattisesti. Noin niin kuin yleisesti ottaen elävä orkidea kylppärissä, tai pimeässä eteisessä, on siis yhtä suurta huijausta kuin sisälle talvehtimaan kannettu oliivipuu käytössä olevan kakluunin vieressä. Ei toimi kuin ehkä kuvissa!
Koska makuuhuoneemme on oikeasti talon pimeimpiä paikkoja, ei oikea orkidea kestä sielläkään kovin pitkään. Toki se jaksaa ehkä yhden kukintansa sinnitellä, mutta valon puolesta olosuhteet eivät ole kovin otolliset kasvin pidempi ikäiseen säilymiseen. Mutta, koska pidän orkidean luomasta tunnelmasta ja haluan makkariinkin jotakin elävää, tai ainakin elävältä näyttävää, olen jo tovin metsästänyt laadukkaita ja aidon näköisiä kasveja. Kohtuulliseen hintaankin tietysti.
Kun sitten näin kuvat Mr Plantin orkideoista, ja laadusta oli kokemusta kuusen sekä kuusenoksan verran, päätin koettaa onneani. Ja nyt makkarin tunnelmaa onkin jo hetken kohottanut pari orkidearuukkua.
Kivan ruukun (en ole vielä varma jäävätkö nämä Bergs Potter -ruukut pysyvästi makuuhuoneeseen, vai siirtyvätkö keväällä ehkä kuistille tai ulos) ja itse kasvin lisäksi tarvitsin palan kukkasientä (kuiville kasveille) ja pari kourallista orkideamultaa ruukun viimeistelyyn. Lisäksi käytin pari vanhaa orkidean tukikeppiä isomman kasvin tukemiseen. Pienemmässä tukikeppi olikin mukana.
Sienen leikkasin suurin piirtein ruukun kokoon, sillä sehän antaa periksi ruukkuun painettaessa. Sitten vain kasvi, ja mahdolliset tukikepit, sieneen ja orkideamultaa katteeksi.
Voilà!
Perhosorkideat ilmajuurineen ovat hyvinkin aidon näköisiä, eikä niitä ainakaan feikiksi huomaa, jos ei erikseen ole tietoinen niiden todellisesta luonteesta. 🙂
Pienempi (kaapin päällä oleva) orkidea löytyy täältä ja iso (suorana yli metrin korkuinen) kasvi löytyy täältä.
Niin, että jos sinne kenkäkaapin tai eteisen lipaston päälle haluaa välttämättä sen orkidean, tai mikäli koti-spa kaipaa piristystä, tässä oiva ratkaisu. Ja toimiihan ne muuallakin. Joko sitten olosuhteiden pakosta tai vain laiskan hoitajan iloksi. 🙂