Hellohello! Viikonlopusta just toivuttu ja arki saatu ainakin käyntiin, ja heti mennään pieniin irtiottoihin. Tänään värikylpyä hotellimajoituksen muodossa. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Holiday Inn:in kanssa.

Olin itse viime kuussa pitkän viikonlopun Helsingissä, ja majapaikkanani toimi uudistunut Holiday inn Helsinki West Ruoholahti. Tämä oli vuorossaan jo toinen uudistunut Holiday Inn, jota pääsin kokeilemaan. Ruoholahdessakin räskyi muutoksen jälkeen värejä ja muotoja, ja tykkään tästä hotelli-ilmeestä tosi paljon. Nimittäin mun mielestä on kiva, että hotelli on jotain muuta kuin koti, ja tämä sisustus eroaa totaalisesta siitä, mihin olen kotona tottunut. Lisäksi tykkään itse tosi paljon tälläisesta avarasta ja valoisesta hotellifiiliksestä. Siitä, että ei tarvitse olla pimeässä ja hämyisessä tilassa keinovalon varassa, kun ulkona on valoisaa ja paistaa aurinko. Tai ylipäätään en oikein jaksa sitä hämyistä ja pimeää fiilistä, joka hotelleihin usein luodaan. Itse asiassa tykkäsin tästä Holiday Inn Ruoholahden avoimesta ja valoisasta lobby-/ravintolatilasta sen verran paljon, että siirsin sinne myös työpisteeni.

Tuollainen työn ja vapaa-ajan yhdistävä viikonloppu oli toki siitäkin hyvä, että hotellia tuli katseltua ja nähtyä monelta kantilta. Ensin torstai ja perjantai arkisemmalla fiiliksellä ja sitten lauantai ja sunnuntai puhtaasti viikonloppufiiliksellä. Mutta oli yöpymisen tarkoitus mikä tahansa, hotellilta odottaa kuitenkin aina niitä tiettyjä perusasioita, jotta majoittuminen on mutkatonta. Itselleni tärkeitä seikkoja on hotellihuoneen koko ja varustelu. En vaadi ihmeitä, mutta huoneen pitää olla riittävän suuri isommankin matkalaukun avaamiseen ilman, että laukun nostaa sängylle. Ja sitten sen matkalaukun avaamisen jälkeen, haluan myös saada vaatteeni roikkumaan ja laskostettua siististi kaappiin. Henkareita pitää olla tarpeeksi ja silitystarvikkeet ovat aina silkkaa plussaa. Lisäksi mä tykkään, että huoneessa on hyvä sänky, kunnolla laskutilaa, riittävästi valaistu kylppäri ja sängyssä kaksi tyynyä! Tällä kertaa kaikki palaset olivat kohdallaan, ja olin miltei jo menossa respaan kysymään extratyynyä, kun tajusin, että niitähän oli sängyssä jo tarpeeksi. Ihania tuollaiset hotellit, joissa matkailijalle on tarjolla kiinteää ja pehmeää tyynyä riippuen, mihin kukakin on tottunut. Kahden hengen huoneessa sain nauttia pari päivää neljästä tyynystä, joten oloni oli oikein luksus ennen miehen saapumista seurakseni. 🙂

Sijainniltaan Holiday Inn Ruoholahti on helppo, sillä saapuminen sujuu kivasti hyvien kulkuyhteyksien vuoksi, ja metrolla pääsee keskustaan muutamassa minuutissa, joten auton voi huoletta jättää hotellin parkkihalliin. Hotellin läheisyydestä löytyy kaikki apteekista ja kaupoista lääkäripalveluihin, ja jos matkalaukusta jäi uupumaan jotakin olennaista, palvelut on saatavilla ihan kadun toiselta puolen. Testasin myös aamun reippailumahdollisuudet, ja vaikka hotelissa on myös kuntosali, päätin hyödyntää kirpeän kevätaamun tekemällä puolen tunnin power walkit hotellin lähietäisyydessä. Nimittäin kaikesta rakkaudestani maaseudun rauhaa kohtaan, musta on ihan kiva leikkiä välillä kaupunkilaista.

Hotellissa yöpyessä iso juttu on tietysti aamupala, josta nauttii myös tällainen ei niin hyvä aamusyömäri. Ja parasta on se, että tuhtien lämpimien rinalla tarjolla on myös marjoja, hedelmiä ja smoothieita. Tosin se ihan tärkein juttu on kuitenkin ylellisyys joka syntyy siitä, että joku muu on kuorinut ja pilkkonut hedelmät valmiiksi ja syötyäsi joku muu myös korjaa jäljet. Plussaa kuitenkin siitä, että hotellista saa myös lounaan ja päivällisen, eikä ruokapaikkaa tarvitse välttämättä etsiä sen kauempaa.

Mikäli tiedossasi on visiitti Helsinkiin tai kaipaat ihan muuten vain irtiottoa arjesta, olisi nyt mahdollisuus voittaa hotelliyö kahdelle hengelle Holiday Inn Helsinki West Ruoholahti -hotellissa!
Kerro kommenttiboksissa mikä olisi oman yöpymisesi syy ja voit voittaa yhden yön majoituksen kahdelle hengelle Holiday Inn Helsinki West Ruoholahti -hotellissa. Arvonta suoritetaan kaikkien kampanjapostauksia kommentoineiden kesken. Kampanjaan kuuluu blogini lisäksi myös viisi muuta blogia, ja voitaja arvotaan kaikkien kommentoineiden kesken. Mikäli siis haluat parantaa voittomahdollisuuksiasi, kannattaa kärkkyä myös muita postauksia. Kilpailun säännöt löydät täältä.

Voi mikä ihana sunnuntai! Päätin heti aamulla toteuttaa ne kaikki viikon aikana uneksimani kevätjutut, ja koska sininen nyt jostakin syystä vain liimautui tajuntaani, aloitin hakemalla lisää sinisiä orvokkeja. Kuistilla on jo hetken ollut sellainen kukkakaupan tuoksu, mutta nämä olkoot nyt ne ensimmäiset ulos jäävät kesäkukat. Itse asiassa tässä rappusilla orvokit menestyvät läpi kesän, koska paikka on suojassa päivän pahimmalta paahteelta.

Tänään on heiluteltu myös haravaa, ja usko kesäntuloon on vahvempi kuin pitkään aikaan. Mutta ihan koko sunnuntain kohokohta oli illan urheilusuoritus. Nimittäin elämäni ensimmäiset jalkapallotreenit!!!! Niin oli hauskaa ja kivaa, että olisi voinut olla pidempäänkin. Mutta ei hätää, tätä sunnuntaiherkkua on tiedossa taas viikon päästä lisää!

Mutta nyt kotia raivaamaan. On nimittäin sen näköistä, että meillä on oltu ihan pihalla tämä päivä. 🙂

Meillä on pienin kuumeessa. Tänään jo vähän parempi kuin eilen, mutta kuumetta edelleen. Ollaan piirretty poneja, pelattu ristinollaa ja katsottu lastenohjelmia. Poltettu kynttilöitä ja takkatulta. Just sellaista ihanaa puuhaa tällaiselle sadepäivälle. Niin ja ollaan me söpösteltykin. Meillä on nimittäin tänään vaaleanpunainen päivä.

Kuvissa myös mun viime aikojen herkku numero 1, eli kasvipohjainen jugurtti. Maustamaton sellainen. En koskaan lapsena syönyt jugurttia, itse asiassa löysin koko jugurttijutun vasta muutama vuosi sitten kun aloin syömään maustamatonta jugurttia hedelmien ja pähkinöiden kanssa. Kun sitten päätin laittaa maitotuotteet minimiin, jäi tämäkin herkku unholaan. Kunnes nyt vasta olen tajunnut, että kasvipohjaisistakin vaihtoehdoista on maustamattomia versioita. Tai ehkä niitä ei ole aiemmin ollutkaan meidän kaupassa. Oli miten oli, nämä soygurtit ja yogoatit (ja kaikki muut mahdolliset nimihirviöt) ovat nyt kuitenkin pelastaneet minut ja makunautintoni! Sekaan omenaa ja appelsiinia, vähän pähkinöitä tai manteleita. Menee lounaasta, välipalasta, tai iltapalasta.
Seuraavaksi pitäisi kai testata myös Benin ja Jerryn Non-Dairy jätskit. Ja tänään jos koskaan onkin hyvä päivä jätskitellä, koska uusi Idän pikajunan arvoitus on vihdoin vuokratavissa! Aion nimittäin katsoa sen tänään, meni sitten kuinka myöhään vain! Ja siitäkin huolimatta, että David Suchet on, ja tulee aina olemaan, the one and only Hercule Poirot, pitää tämä nyt kuitenkin katsoa.

Meidän vaaleanpunaiset trikoopannat on kotimaisen Suoma Designin, ja pantojen lisäksi sain arpoa myös kaksi lippua tuleville lapsimessuille. Arvonta löytyy Instagramista. Ja vaikka lastenjutut ei kiinnostaisikaan, Suoma Design kannattaa katsastaa. Sieltä löytyy nimittäin sisustusta, kodintekstiilejä, koruja, julisteita ja paljon muutakin ihanaa!

Kivaa maanantai-iltaa. Huomenna paistaa!

 

Hiuspannat saatu / Suoma Design

Täällä on ihailtu lumien sulamista ja kuunneltu joutsenten kaakatusta. Ei ne kauan malttaneet pysyä poissa, vain nuo kovimmat pakkaset. Ja tuntuu, että sekin oli ihan juuri, kun lenkkeilin tuolla rantavallilla hankikantojen päällä. Nyt polku on mitä parhaimmassa lenkkeilykunnossa.
Me humputimme eilen Klaaran kanssa kaupungissa sillä välin, kun esikoinen oli kaverinsa synttäreillä. Vietettiin kunnon äiti-tytär laatuaikaa ja ihailtiin koruja ja käsilaukkuja. Käytiin kahvilassa ja katseltiin kaikkea sellaista, mitä täällä meillä ei voi nähdä. Sekin on välillä ihan mukavaa, mutta kyllä mä silti olen näiden maisemien ihminen.

Eilen käytiin vanhempieni luona karjalanpaistilla, mutta tänään on nautittu perheen yhteisestä vapaapäivästä, ja sen kunniaksi tortillajuttuja. Ja seuraavaksi täysinäisen vatsan viereen pötköttelemään. Jos vaikka eilisen Midsomerin murhat katselisi. Se kun on just sopivaa sunnuntaitekemistä. Ladataan akkuja uuteen viikkoon.

Leppoisaa sunnuntaita teillekin!

Meidän pääsiäinen. Se oli ennen kaikkea rento ja rentouttava. Pitkiä yöunia ja auringonpaistetta. Paitsi eilen ei ollut auringonpaistetta. Tosin täällä satoi räntää juuri sen verran, että keli oli kurja. Mitään kinoksia ei kuitenkaan ehtinyt syntyä. Kevät etenee siis ihan hyvään tahtiin, ja lumet saavat kyytiä. (Jihaa!!!) Pääsiäisenä myös syötiin hyvin, herkuteltiin ja juotiin pari lasia punaviiniä ystävien kanssa. Aikaa jäi kuitenkin myös lukemiselle ja pullan leipomiselle. Eilen nimittäin tehtiin iso litran taikina heti aamulla turpoamaan. Neljä päivää yhteistä aikaa perheen kesken teki hyvää, ja oikeastaan tuntuu kuin pääsiäinen olisi ollut paljon pidempikin. Sen verran harvoin näitä yhteisiä vapaita on viime aikoina ollut. Ja paljon mahtui neljään päivään tekemistäkin, vaikka ei tosin mitään maata mullistavaa.
Pieni blogitaukokin tuli kuin itsestään, ja tarkoitukseni kyllä oli päivittää blogia myös pääsiäisenä. Ihan kiva välillä ottaa nenä irti näytöstä ja käyttää aikaa siihen “oikeaan elämään”.
Meidän pääsiäistunnelmaan ei kuulunut kovinkaan paljon koristeita, kukkia lähinnä ja ne saavat nyt ilostuttaa uutta viikkoa. Lyhyttä viikkoa!  Juhlan tuntua tuo myös täyspitkä Hempean pöytäliina (saatu). Olen jotenkin kyllästynyt valkoiseen pöydänpintaan, mutta liina lämmittää mukavasti keittiön tunnelmaa. Puukantinen pöytä onkin ollut haaveissa jo pitkään.

Pääsiäisen asut vaihtelivat kokomustasta värikkäämpiin variaatioihin. Punainen mekkokin pääsi käyttöön. Huomenna onneksi myös hiukset saavat vähän väriä. Ai että kun tunnen oloni harmaaksi!

Vähän kuin krapulana kivasta lomasta, tänään kylään tuli vanha ystäväni migreeni. Kunnon särky, huimaus, pahoinvointi ja sahalaidat. Tässä juuri arvonkin, uskaltaako sitä nauttimaan aurinkoisesta iltapäivästä vai ei. Yhden tanssitunnin aikana kuin ehtisi itsekin ihan kivasti virkistäytymään. No, voihan sitä ainakin yrittää!

 

Korvakorut Nikkotakko / saatu

 

Huhhuh! Tuollaisen nauruviikonlopun jälkeen kai mikä tahansa viikko tuntuisi hiljaiselta, mutta tällä kertaa se on sitä ihan oikeasti. Kohti pääsiäistä mennään, ja kesäajassakin vielä.

Viikonloppu oli enemmän kuin onnistunut, ja elämä piteni taas vuosikymmeniä, mikäli nauramisen väitettyihin vaikutuksiin on uskominen. Väsynyt, mutta onnellinen oli eilisillan mielentila, kun tulin kotiin. Vaikka pitkien yöunien nimeen vannonkin, on virkistäytymistä kuitenkin muunkinlaista ja nyt tuli aimo annos juurikin sitä toista laatua!
Nappasin energiareissulta itselleni tuliaisiksi kukkamekon ja tupsutyynyn. Ajattelin, että ei tarvitse kuin sujauttaa mekko päälleen tai painaa pää tyynyyn, ja heti pääsee mielessään takaisin tähän nauruntäyteiseen viikonloppuun. Tosin vielä hetken aikaa taidan lejua niihin tunnelmiin ihan ilman apuvälineitäkin!

Täällä oli kuulemma myös eilen ollut tosi keväinen päivä, vaikka illalla tupruttikin lunta taas oikein kunnolla. Muta uskon sanontaan “uusi lumi on vanhan surma”, ja sitä myötä myös kevään koittoon. Tällä viikolla koristellaan koti vastaanottamaan pääsiäistä. Tosin meillä ei ole edes pajunkissoja, kun tuntuu, että kaikki ojat putsattiin viime vuonna niin tarkkaan, että pajunkissa-apajani ovat vähän huonossa jamassa. Pitänee vissiin jalkautua etsintämatkalle jonnekin vähän kauemmaksi. 🙂

 

Välillä viikonlopun aloitus vaatii vähän pitsiä ja huulipunaa. Eikö!?
Eilen juonittiin lasten kanssa miehelle uimavarusteet valmiiksi, koska olin sopinut, että hänen ystävänsä tulevat noutamaan synttärisankaria avantouinnille. Tykkäsin ideasta niin paljon, että miltei lipsautin salaisuuden jo puolessa välissä viikkoa. Vähän kuin pikkulapsi joka ei saa pidettyä salaisuuksia sisällään. Mutta sinne me kuitenkin saatiin lähettää päivänsankari avantoreissulleen yllätettynä ja asiasta täysin etukäteen tietämättömänä. Toinen yllärisalaisuus pääsi päivänvaloon myöhemmin illalla, kun tömistimme naisjoukolla skumppapullojen kera ystävän kotiin, viestinämme, että lauantaiaamuna lähdetään varhain kohti Tallinnaa. Nyt olenkin siis matkalla eteläiseen naapuriimme iloisen naiskokoonpanon voimin. Ehdottomasti laatuviikonloppu tämäkin!

Niin paljon kuin rakastankin kaikkia yllätyksiä, salaisuuksien pitäminen tuottaa niiden kohdalla välillä ihan tuskaa. Tällä viikolla salaisuudet on olleet ihan siinä kielen päällä, melkein jo pääsemässä karkuun. Nyt voi onneksi henkäistä ja todeta, että pärjäsin! 😀

Olen tainnut tulla tuosta punaisesta huulipunasta liki riippuvaiseksi, ja poskipunan ohella tässä onkin toinen meikkituote, jota olen oppinut käyttämään vasta nyt “aikuisemmalla iällä.” Punaiset huulet nimittäin piristävät kummasti väsähtänytkkäkin olemusta! Suosittelen, jos ei ole aiemmin kuulunut tapoihisi!

 

 

Ihanaa viikonloppua myös teille!

Kylläpä tulee taas viikonloppu hyvään saumaan. Itse asiassa jopa tarpeeseen, tämä kun on piiiitkästä aikaa sellainen perheen yhteinen viikonloppu. Tänään tehdään jotain hyvää iltapalaa ja huomenna nukutaan niin pitkään kuin huvittaa. Siivottu koti, vasta pestyt lakanat sekä sopiva määrä kukkia ja kynttilöitä. Ai autuasta perjantai-iltaa!

Mutta tällä kertaa mulla oli kyllä ihan asiaakin, nimittäin halusin kiittää teitä! Inspiration Blog Awards julkaisi eilen ehdokkaslistansa, ja kiitos teidän, blogini on päässyt ehdolle Vuoden visuaalisin  -kategoriassa. Tämä on minulle todella iso kunnia, sillä tuolla samaisessa kategoriassa on ehdolla niin mielettömän hienoja blogeja. Ihan pikkaisen jopa pelkään eksyneeni väärälle hiekkalaatikolle, sen verran tämä oman blogin kotikutoisuus pistää silmään tuollaisessa porukassa. Mutta jos te kerran koette blogini sisällön visuaalisesti miellyttäväksi, kannan ehdokkuuteni rinta rottingilla. Joka tapauksessa iso kiitos kuuluu teille! ♡

Nyt toivottelen teille suloista perjantaifiilistä ja leppoisaa viikonlopun aloitusta. Itse taidan heittäytyä hetkeksi kirjan pariin!

PS. Kaikki Inspiration Blog Awards -ehdokkaat ja äänestyksen löydät täältä.

Heipsun!
Ja terveiset Tukholmasta, jossa kevät oli ihan yhtä pitkällä, kuin täällä meilläkin. Eli ainakin eilen vielä jossakin ihan liian kaukana. Tein pikapyrähdyksen naapuriin, Elloksen pressitilaisuuden merkeissä, ja hauska päivähän tuo oli, vaikkakin aika pitkä ja raskas. Tosin kotimatka oli kyllä aika uskomaton kaunis, kun automatkaa valaisivat loimuavat revontulet! Ei siis lainkaan harmittanut siirtyä kaupunkien valoista takaisin tänne omalle reviirille, valosaasteen ulottumattomiin. Siitäkin huolimatta, että Tukholman kukkatarjonta jäi jälleen kerran kaihertamaan mieltäni.
Tästä muuten päästäänkin jouhevasti otsikkoon, nimittäin kuulin termin “granny girl” vasta eilen, ja voi että, miten tuo osuikin nappiin! Kiitos iloiselle toimittajajoukolla, joka sai minut ymmärtämään, että olen itsekin varhain mummoutunutta sorttia, ja juurikin tästä syystä vielä erittäin trendikäs! Nyt on nimittäin erityisen in rakastaa villasukkia, omaa sänkyä, aikaista nukkumaanmenoa ja hiljaista hipsuttelua. Granny girlin lempipaikka on oma koti – ja varsinkin oma sänky! Käsilaukusta löytyy kaikki saveteista rakkolaastereihin ja särkylääkkeisiin, sillä mummotyttö varautuu ja ennakoi. En tiedä olenko koskaan ennen ollut yhtä muodikas! 🙂

Meitä bloggaajia matkassa oli neljä, Jonna (Oma koti onnenpesä), Kerttu (Modernisti kodikas) ja Suvi (Valkoinen Harmaja). Jonnaan tutustuin vasta nyt, Kertun olen nähnyt viimeksi yli kolme vuotta sitten ja Suvin tapasin hyvin tasan pari vuotta sitten Tukholmassa vähän samanlaisissa merkeissä. Olikin hauskaa, että me kaikki matkalla olleet bloggaajat olimme niitä pitkämatkalaisia, jotka harvemmin käyvät Helsinkiin keskittyneissä pressi- ja pr-tilaisuuksissa, ja tästä samaisesa syystä myös tapaamme toisiamme melko harvoin. Tuli juteltua niitä näitä aiheesta ja aiheen vierestä, ja sekös olikin mukavaa, kun bloggaaminen on noin fyysisesti kuitenkin aika yksinäistä hommaa.

Tänään me onkin sitten pidetty Klaaran kanssa ihan rehellistä vapaapäivää. Vime viikon loppupuolisko tuli vedettyä aika tiiviisti opintojen parissa, joten nyt nautitaan välillä vähän kiireettömyydestä ja siitä kuuluisasta läsnäolosta. Kotitöitä, palapelejä ja satuja. Niitä tänään, ja saadaampa ihan juuri myös koululainen seuraksemme!

Aurinkoa päiväänne! ♡

Hepskukkuu!

Nyt päästään yhteen lempiaiheeseeni, eli kirjoihin! Ja vielä kaiken lisäksi äänikirjoihin, joista on tullut itselleni viime aikoina ihan vakituista nautintoa. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä BookBeat:n kanssa.

Olen kertonut teille ennenkin niistä lapsuuden kesälomista, kun viihdytimme siskon kanssa itseämme äänikirjoilla. Agatha Christien  C-kasettikirjat olivat kovassa kulutuksessa, ja samalla kun sisko loikoili, minä siivosin. Välillä vaihdettiin huonetta, ja tämä asetelma kertonee meidä luonteidemme eroista valtavasti. Minä en malta pysyä paikallani.
Jossakin kohtaa äänikirjat jäivät pois elämästäni, vaikka ahkera lukija olen ollutkin. Vasta viime vuosina olen innostunut uudelleen kuuntelemaan kirjoja, ja kiitos tästä kuuluu nykyajalle. On äärimmäisen helppoa, että kirjaa kuunnellakseen ei tarvitse lainata tai ostaa mitään fyysistä tallennetta. Ei C-kasettia eikä CD-levyä, vaan pelkkä puhelin riittää.

Luen vähän kirja-arvosteluja, ja luotan aika pitkälle siskoni suosituksiin, koska meillä on jokseenkin täydellisesti samanlainen kirjamaku. Toki sitten välillä minäkin pääsen suosittelemaan vuorostani jotakin siskolle. Koska (kenties niiden lapsuusmuistojen vuoksi) hurahdimme molemmat uudestaan äänikirjoihin hyvin samaan aikaan, suositteleminen jatkui myös kuunneltavien kirjojen parissa. Latasimme jossakin vaiheessa molemmat puhelimiimme useammankin erilaisen äänikirjasovelluksen. BookBeat oli ihan uusi juttu, kun hyödynsimme molemmat jonkin tarjouksen, ja sen jälkeen muita sovelluksia ei ole tarvittukaan. Ehdottomasti hinta-laatusuhteeltaan paras vaihtoehto!

Luen itse edelleen ihan joka päivä. Viikossa saatta mennä 2-3 perinteistä paperikirjaakin, mutta koska kirjan lukeminen on jokseenkin aika sitovaa puuhaa, ja maailmassa on niin paljon hyviä kirjoja, olen kokenut äänikirjat ongelmani pelastajana. Mutta onpä äänikirjojen kuuntelemiseen toinenkin syy. Nimittäin äänikirjat ovat minulle seuraa. Kuvaaminen ja kuvien käsittely, sekä kaikenlaiset kotityöt on huomattavasti mukavampaa, kun voi samalla kuunnella mukaansatempaavaa tekstiä. Automatkoista puhumattakaan! Kuulokkeet ovat näppärä apu imuroidessa, sillä niiden kautta kuulee myös soivan puhelimen ja saapuvat viestit. Jos olen muuten yksin, en käytä kuulokkeita, mutta lasten kanssa olen aika tarkkana, että mitä he kuulevat kirjastani. Tässä jokin aika sitten verestin vanhoja muistoja ja kuuntelin BookBeatista läpi ne vanhat Agatha Christiet, ja silloin kyllä kuuntelin välillä ihan ilman kuulokkeitakin. Esimerkiksi ruuanlaitto on hyvää aikaa keskittyä kirjaan. Ja lasten mielestä on ihan normaalia, että äitikin kuuntelee välillä satuja!

Älkää ymmärtäkö väärin, minulla ei ole mitään musiikkia vastaan, mutta jos saan valita, kuuntelen mieluummin kirjaa kuin musiikkia tai radiota. Jopa siinä määrin, että salillakin kuulokkeissani etenee kirja sen sijaan, että kuuntelisin tsemppimusiikkia. Pääsen kirjojen avulla huomattavasti paremmin itseni kanssa samalle aaltopituudelle, ja vaikka kirjan kuunteleminen rentouttaa, ei se tarkoita, etteikö lihakset jaksaisi pinnistellä ja ponnistella samaan aikaan. Päinvastoin!

Muutama kirjasuositus, näitä olen itse kuunnellut BookBeat -sovelluksesta:

Stieg Larsson Millenium trilogia

(nämä kuuntelin kertauksena johtuen seuraavista)

David Lagercrantz Se mikä ei tapa

David Lagercrantz Tyttö joka etsi varjoaan

Camilla Läckberg Noita

Arne Dahl Rajamaat

Alan Bradley Flavia de Luce –sarja (Näistä teille olen niin moneen otteeseen kirjoittanutkin, ja nyt kaikeksi onnekseni sain myös kuunnella kirjat)

Agatha Christie (Olen nyt kuunnellut kaikki BookBeatista löytyvät, ja viimeisimpänä Vaarallisen talon.)

Lars Kepler Kaniininmetsästäjä

Dan Brown Alku

Jo Nesbø Harry Hole –sarja (tämä on nyt viimeisin innostukseni)

Eli aika paljon kuuntelen kirjoja, jotka olen aikaisemmin myös lukenut. Tämä siitäkin syystä, että en juuri katsele telkkaria, en edes joka viikko, joten kirjat ovat itselleni ikään kuin TV:n korvike. Mielikuvitus saa itse maalata maisemat ja miljööt, piirtää ihmisten ulkonäön, ilmeet ja eleet.

Hyviä hetkiä äänikirjalle:

• Siivous ja kaikki muut kotityöt – ruuanlaittoa unohtamatta
• automatkat ja työmatkat
• työnteko, tosin kirjoittamien ja lukeminen on vähän hankalaa, kun keskittyy tekstiin
• liikunta, oli se sitten lenkkeilyä tai kuntosalia
• kaikenlainen rentoutuminen. Kun lapset katsovat elokuvaa, voi itse löhötä sohvalla kuulokkeet korvilla
• nukkumaan mennessä (BookBeatilla on uniajastin, joten jos pelkäät nukahtavasi kesken kirjan, voit käyttää ajastinta 10-120 minuutin haarukalla.)
• Käsityöt! Tämä on siskoni huvia, ja kiitos sen, pysyn itse näissä upeissa villasukissa!

Olen itse saanut lukemisen mallin vahvasti kotoa, ja toivoisin toki, että sama malli siirtyisi omille lapsilleni. Äänikirjat eivät ole lapsen lukutaidosta pois, päinvastoin, kuuntelemalla pienikin lapsi oppii kehittämään omaa kieltään. Aina ei tarvitse vanhempien lukea lapsilleen, vaan joskus voidaan heittäytyä koko kööri sängyn päälle ja kuunnella vaikka Peppi Pitkätossua. Toki tuolta sovelluksesta löytyy myös lyhempiä lastenkirjoja, ja 10-12 minuutin kirja on oiva tapa viihdyttää lasta, kun tarvitaan nopeasti jokin hetki omille töille. Lapsi pystyy samalla leikkimään, ja kirjan kuuntelu rauhoittaa tilannetta sopivasti.

Jotta pääsette itsekin kokeilemaan BookBeatin helppoutta ja loistavaa valikoimaa, saan jakaa teille koodin yhden kuukauden maksuttomaan kokeiluun!

Uusikuu –koodi
on voimassa 31.5. asti ja se koskee uusia BookBeat-asiakkaita.
Pääset aloittamaan kokeilusi tästä linkistä.

Onko BookBeat jo enuudestaan tuttu? Jakakaa ihmeessä vinkkejänne, niitä olisi nimittäin kiva kuulla!