Hirveä määrä asioita, joita viikonlopun aikana piti tehdä. Vaan jälleen kerran, aika loppui ikään kuin kesken. Ei silti huono viikonloppu ollenkaan. Sukulointia, ja sen semmoista, ihan mukavaakin ajanvietettä. En silti ollenkaan laittaisi pahaksi, vaikka tähän saisi vielä toisenkin sunnuntain jonkinlaiseen totaalirentoutumiseen.

Täällä kevät on ottanut pientä takapakkia, ja ilmassa on leijaillut viikonlopun aikana pieniä pakkashiutaleita. Maa ei sentään ole valkoinen, mutta kyllähän tuo pureva tuuli saa sään aika talvisen oloiseksi. Enää ei tarvitsisi takatalvea tulla, olen ehdottomasti kevätmoodilla jo.

Sunnuntai-ilta on pyhitetty uuteen viikkoon valmistautumiseen. Pakataan kasseja ja ynnätään kalenterin menoja. Silti taidan varastaa itselleni aikaisen illan ja oman hetken kirja seuranani. Onhan sunnuntaissa aina oma taikansa.

Suloista iltaa!

Lauantaiaamupäivän joutilaat tunnit on kiva käyttää pieneen kesähaaveiluun. Olen ostanut joitakin ulkolaisia puutarhalehtiä, ja inspiroitunut erilaisista ideoista, joita voisi ehkä tulevien vuosien aikana toteuttaa. Hiljaa mielessäni olen myös alkanut haaveilemaan, että ehkä ensi kesänä voisin tarttua yksiöni kimppuun. Vaikka ihan vain lattioiden, seinien ja katon maalauksella voisi aloittaa, ja rappujutut jättää sitten myöhemmäksi. No, katsotaan, miten aika riittää.

Kesänkaipuussa maistuu myös mansikat. Tosin nämä ulkolaiset huijaavat aina tuoksullaan, mutta maku ei koskaan vedä vertoja kunnon suomalaiselle mansikalle.

Ai niin. Muistin juuri ostaneeni viime kesänä muutamat lavalaidat. Niillekin pitäisi keksiä paikka. 🙂

Leppoisaa lauantaita!

Tuntuu ihan oudolta ajatella, että vielä tovi sitten päivällinen syötiin aina keinovalossa, ja pikkukakkosen aikaan tuntui joka kerta, että siinä se päivä nyt oli. Kohta taas nukkumaan ja aamulla ylös – elämä oli yhtä itsensä toistamista. Tiedän, ettei päiviin ole ilmaantunut lisää tunteja, meillä lapset menevät vieläkin aikaisin nukkumaan ja illat ovat ihan yhtä lyhyitä, kuin ennenkin. Silti se, että saa katsella viiden jälkeen lastenohjelmia auringonvalossa tuntuu niin uskomattoman ihanalle!

Selitin juuri tänään miehelleni, että lenkille voisi olla lähdössä vaikka jatkuvasti. Toisin kuin muutama kuukausi sitten, kun ei yhtään huvittanut pukea heijastinliiviä päälle, ja lähteä hyppimään tuonne pimeyden keskelle kylmään ja kosteaan. Esimerkiksi marraskuussa tervan juontikin houkutteli enemmän kuin lenkille lähtö. Hyi!

Ihan pienenä takapakkina energisyyteen olen kuitenkin huomannut, että ruuan päälle sohvalla pötköttäminen kieltämättä laiskistuttaa, ja saa olon aika vetämättömäksi. Silti tätäkin on ihan kiva harrastaa, olla joskus vähän vähemmän energinen. Ja nyt tästä pääsee kuitenkin jotenkuten ylös, ja saa itsensä vaikka aika nopeasti siihen ulkoiluvireeseen.

Niin, että näissä tunnelmissa tänään nautittiin upeasta alkuillan auringonpaisteesta.

Silti tänään ei kyllä taideta enää lähteä minnekään. Meillä on nimittäin sämpylätaikina kohoamassa, eli tänään pyöritellään taikinaa. 🙂

Leppoisaa iltaa!

Aurinko on kyllä ihana juttu. Paitsi että se antaa valoa (ja paljastaa ikkunoiden likaisuuden), se myös lämmittää jo. Tänäänkin aamuaurinko lämmitti selkääni, kun istuin keittiössä kahvilla. Toki tulee sekin aika vuodesta, kun tuon lämmön ei niin paljo tarvisi päästä sisälle, mutta nautitaan nyt kun aurinko on kaikin puolin tervetullut!

Tänään kahvihetki tuli vietettyä erittäin aurinkoisissa ja iloisissa merkeissä. Herkkuna viikonloppuna tehty rocky road, johon kätkin tällä kertaa kunnolla vaahtokarkkeja, lakritsia ja suolattuja cashewpähkinöitä. Perus rocky roads -ohje löytyy täältä.

Loistavaa tiistaita!

Hellohello!
Se olis viikonloppu. Ei mitään erikoista ohjelmaa, varsinkin kun ulkoilukelit ovat, mitkä ovat. Tosin, eiköhän tässä pari päivää saada kulumaan ihan muutenkin.

Mun viimeaikojen lempparikampaus on ollut nuttura; parilla pinnillä pään päälle kasattu ponnari ja ylipitkä otsis. Viime päivien tyyli on myös ollut kulkea takki auki. Harvoin sitä helmikuussa pystyy pukeutumaan näinkin kevyesti. Ilo irti vesikeleistä siis!

Kotona olis vaikka mitä tekemistä, mutta mun jalka vetää jonnekin muualle. Pois kotoa, ja pois tekemättömien töiden viereltä. Myönnän, ei kiinnosta maalata ja hioa pätkääkään! Ei vain ole yhtään sellainen fiilis. Ei silti laiskotakaan, olo on varsin energinen, pitää vaan kanavoida tuo energia jollain kivalla tavalla. Jotain hyvää ruokaa, ja sulatteluun hauskaa tekemistä. Siinä varmaan kivan lauantain perus elementit.

Muistakaahan osallistua Arabian Koko -arvontaan. Aikaa on enää klo 23 saakka.

Mukavaa viikonloppua ja hauskaa lauantaita!

Karkasimme tosiaan mieheni kanssa romanttiselle minilomalle Helsinkiin, eli Apulannan konserttiin, josta teille syksyllä kerroinkin. Romanttista tästä siis tekee se, että mieheni ei juurikaan ole koskaan Apulantaa fanittanut, mutta tietää, miten iso juttu tämä on minulle. 🙂

Ajattelin kuitenkin huikata teille vielä moit ja kivat viikonloput! Kenties jotakin tunnelmapalaa viikonlopultakin teille tänne laitan.

Kivaa perjantaita!

Ps. Huomaiskohan ne jos ottasin ton kakluunin mukaani. Tosin, ei taida mahtua käsilaukkuun, eikä meille….

Sunnuntaitervehdys!

Täällä on vietetty pitkästä aikaa kunnon family time -viikonloppua. Koko porukka koossa, ja onpas tuntunut kivalta. Eilen pysyteltiin enemmäkseen sisätiloissa, mutta tänään on nautittu talvesta ja lumesta oikein kunnolla. Onhan meillä sentään kaksi talven lasta. Nyt tosin onneksi kamina lämmittaa selän takana. Hur kun tulikin kylmä, kun söi masunsa täyteen!

Toppahousujengiin mahtuu kuitenkin aina yksi tyylikäs turkissaan. Alma kirmasi tänään hangessa kuin rusakko. Turkkiin tosin paakkuuntui sen verran lunta, että kaminapaikoille on koirakin jonottamassa.

Päivän liikunnat tuli suoritettua hyödyllisten lumitöiden muodossa ja kylläpä oli taas hommaa. Mutta hyvä näin, vesisateet saavat odotella puolestani vielä parikin kuukautta! Mä haluan vielä laskea useammat pulkkamäet ja tehdä yhdet jos toisetkin lumityöt!

Nautitaan talvesta ja lumen tuomasta valosta. Ottakaahan rennosti sunnuntai-ilta, ja huomenna taas (tynkä) viikko reippaasti käyntiin!

Pakko myöntää, että onhan siihen viime vuoteen mahtunut myös paljon kivoja juttuja! Iloisia ja onnellisia hetkiä, uusia kokemuksia, itsensä voittamista ja sitä hyvää oloakin. Kokosin kuvia vuoden varrelta, sekaisin kaikenlaista 12 kuukauden ajalta.

Vuosi 2014 oli ehdottomasti remonttivuosi! Sauna, työhuone, vaatehuone, eteinen, keittiö. Remonttia, remonttia. Edellä mainittujen lisäksi on maalattu olkkaria ja sen kattoa, laitettu arkieteinen kuntoon. Kaikki tämä oli tietenkin helpompaa vauvavuoden jälkeen, mutta työtä on yhä ja jatkamme siitä, mihin jäimme. Myös puutarhassa tapahtui kesällä enemmän, kuin olin uskaltanut edes toivoa.

2014 oli myös reseptivuosi. Blogiin tallentui hurja määrä reseptejä ja ohjeita. Supersuosittuja olivat nutturapullat, mutta amerikkalaisten pannukakkujen ohje taitaa olla yksi vuoden luetuimmista postauksista. Myös pulled pork ja karamellisoidut punasipulit olivat suosittua luettavaa.

2014 blogin kautta tuli tehtyä myös useampi ulkomaanmatka. Catwalkilla ja ammattikuvaajien edessä tuli voitettua monet pelot ja kammot, ja olenkin useita kokemuksia rikkaampi. Sijoittuminen keväällä Indiedays Blog Awardseissa oli tietenkin yksi blogivuoden kohokohta, ja siitä suuri kiitos edelleen teille! Vuonna 2014 puhuttavimmat aiheet olivat nettikiusaaminen, syömishäiriöt ja perheenäidin treenaaminen. Kolme täysin erillistä aihetta, jotka valitettavasti nidottiin liian tiukasti yhteen.

Beauty osastolta suosituimmiksi postauksiksi nousivat rento nuttura hiusklipsin avulla, peittävä meikkipohja ongelmaiholle ja piiloon letitetty otsis.

Mahtuuhan sitä todellakin yhteen vuoteen vaikka mitä! Suuret kiitokset vielä matkaseurasta, ja loistavaa vuodenalkua!

Hengähdystauko, pieni paussi, tauko arjen kiireen keskelle. Kiireisen ja kuluttavan syksyn loppu, aikaa uuden meittimiseen, unelmiin, haaveisiin ja toiveisiin. Pöydän puhdistus, uuden alun alku ja syvään hengittämisen aika. Pieni sana tuo loma, mutta sillä on kokoaan suurempi merkitys.

Vielä eilen kello pirisi kuudelta, ja olo oli aika arkinen. Jossain siinä aamun kiireessä, ja pienen kauluspaidan silittämisen keskellä, tuli kuitenkin valtavan jouluinen olo. Ihan kuin olisin haistanut koulun joulukirkon nenässäni, todistusten jaon, ja sen riisisuklaalevyn, joka tuohon aikaan aina joulun päätösjuhlassa lapsille jaettiin. Miten olinkaan unohtanut, että siitähän se joulu vasta alkaakin! Hassua, miten lapsen loma voikin tuntua lomalta myös äidille.

Ulkona ripsottelee hiljalleen lunta. Tämän päivän ohjelmassa on kuusimetsää ja hyvin pientä siivoilua sekä lakanapyykkiä. Aurinko pilkistelee pilvien lomasta ja tuntuu, että tähdetkin olisivat hetkellisesti oikeassa asennoss.

Kuluneella viikolla sain oikeastaan melkein kaikki jouluvalmistelut tehtyä. Nyt on aika rauhoittua ja nauttia olostaan. Antaa mielen rauhoittua ja lomafiiliksen kietoa syliinsä. Ei aikaisia aamuherätyksiä, ei aikatauluja tai kiireitä. Tästä joulusta aion nauttia.

Joulumieli on löytynyt, ja tästä on hyvä jatkaa!

Kyllä, nyt on äidin vuoro tonttuilla. Lähteä hetkeksi ulos, syödä rauhassa ja nauttia vaikka jotain hyvää ja punaista!

Samalla pääsen ulkoiluttamaan uutta Maicon Francaisen käsilaukkuani ja uusia Pernille Corydonin koruja. Ihana irtiotto arjen pyörteistä!

Kuivashampoota hiuksiin, ja hyvää peiteainetta silmien alle. Jos hyvin käy, ehtisin ehkä lakkaamaan kyntenikin! Kaksi sanaa: tulee tarpeeseen!

Ihanaa perjantaita teillekin!