Varoitus: Mikäli eilinen annos vaaleanpunaista riitti, ja ärsytyskkynnys ylittyi, klikkaa itsesi äkkiä ulos tältä sivulta! Nyt nimittäin pesee. Pinkkiä!

Ihanaa lauantaita!

Mikäköhän siinä on, että ranskattaret voivat syödä joka päivä croisantin ja palan kakkua, mutta meille Suomi-neidoille sitä tuskin suositellaan. Pah, ja kakkua kans, sanon minä! Iltapäiväkahvi maistuu paremmalta kun sillä on seuralainen, ja nimenomaan avec kiinteässä muodossa.

Empiirisen tutkimukseni perusteella, olen tullut siihen tulokseen, että suklaata tuskin voi koskaan syödä liikaa. Nojaten tähän itse luomaani faktaan, leivoin eilen “kahvikakkua”. Koska mielestäni tiikerikakku vetää mehevyydellään perinteisten kuivakakkujen ohi, leivoin suklaakakkuni jättämällä vain vaaleat raidat pois perinteisestä tiikerikakusta, ja kas, näin syntyi musta pantteri!

Perinteinen tiikerikakku

200g voita
2dl sokeria
3 kananmunaa
3dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
2tl vaniljasokeria
0,5dl tummaa kaakaojauhetta
0,5dl maitoa

Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi, lisää munat yksitellen. Sekoita keskenään kuivat aineet lukuunottamatta kaakaojauhetta. Yhdistä molempien kulhojen sisältö ja sekoita huolella. Ota taikinasta yksi kolmasosa ja lisää siihen kaakaojauhe ja maito. Levitä kerroksittain voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan (1,8l), paista uunissa 175°C n. 50min

Pantteriversioon käytä 1,5 dl kaakaojauhetta, ja sekoita se kuiviin aineisiin. Lisää lopussa n. desin verran maitoa. Jaoin taikinan kahteen kertakäyttöiseen leipävuokaan, ja sain kaksi pientä kakkua, joista toisen voi pakastaa tulevia kahvitteluja ajatellen.

Arjesta juhlaa! Aika yksinkertaista!

Ps. Kyllä mä tiedän, että ranskattarien ruokavalio perustuu kohtuuteen ja tasapainoon, kunhan siis vain vitsailin. Mutta, eipä olisi huono juttu lainkaan, jos vastaavat taidot iskostuisivat myös meidän suomalaisten pääkoppaan. Oli kyse sitten nestemäisistä tai kiinteistä aveceista.

Iltapalaa kahdelle. Lapset tuli väsytettyä kirpakassa pakkasessa pulkkailemalla, ja kun pikkuväki liitelee höyhensaarilleen, me aikuiset nautimme hiukan laatuaikaa yhdessä.
Kun joulu on ohi voi palata niihin muihin herkkuihin, kuten tapaksiin, jotka ovat ehdottomasti suosikkejani pikkusuolaisen nälkään. Tänään vähän vaatimattomammin jääkaapin antimista, mutta lisäksi maistuis perunamunakas, aurinkokuivatut tomaatit, leipä, artisokat ja vaikka marinoidut herkkusienet.

Juustoja, chorizoa, ilmakuivattua kinkkua, sekä naudanpaistia ja tietysti oliiveja. Pitkä astia on se Nougatista joulukalalle hankkimani Tine K:n Deli-vati, ja pikkukulhot ovat myös samalta merkiltä ja samasta paikasta. Nougatista on myös Tinen lautasliinat, ja House Doctorin bambutikut.

Näillä eväillä loppiaisiltaan.

Pus!

Pakko myöntää, että onhan siihen viime vuoteen mahtunut myös paljon kivoja juttuja! Iloisia ja onnellisia hetkiä, uusia kokemuksia, itsensä voittamista ja sitä hyvää oloakin. Kokosin kuvia vuoden varrelta, sekaisin kaikenlaista 12 kuukauden ajalta.

Vuosi 2014 oli ehdottomasti remonttivuosi! Sauna, työhuone, vaatehuone, eteinen, keittiö. Remonttia, remonttia. Edellä mainittujen lisäksi on maalattu olkkaria ja sen kattoa, laitettu arkieteinen kuntoon. Kaikki tämä oli tietenkin helpompaa vauvavuoden jälkeen, mutta työtä on yhä ja jatkamme siitä, mihin jäimme. Myös puutarhassa tapahtui kesällä enemmän, kuin olin uskaltanut edes toivoa.

2014 oli myös reseptivuosi. Blogiin tallentui hurja määrä reseptejä ja ohjeita. Supersuosittuja olivat nutturapullat, mutta amerikkalaisten pannukakkujen ohje taitaa olla yksi vuoden luetuimmista postauksista. Myös pulled pork ja karamellisoidut punasipulit olivat suosittua luettavaa.

2014 blogin kautta tuli tehtyä myös useampi ulkomaanmatka. Catwalkilla ja ammattikuvaajien edessä tuli voitettua monet pelot ja kammot, ja olenkin useita kokemuksia rikkaampi. Sijoittuminen keväällä Indiedays Blog Awardseissa oli tietenkin yksi blogivuoden kohokohta, ja siitä suuri kiitos edelleen teille! Vuonna 2014 puhuttavimmat aiheet olivat nettikiusaaminen, syömishäiriöt ja perheenäidin treenaaminen. Kolme täysin erillistä aihetta, jotka valitettavasti nidottiin liian tiukasti yhteen.

Beauty osastolta suosituimmiksi postauksiksi nousivat rento nuttura hiusklipsin avulla, peittävä meikkipohja ongelmaiholle ja piiloon letitetty otsis.

Mahtuuhan sitä todellakin yhteen vuoteen vaikka mitä! Suuret kiitokset vielä matkaseurasta, ja loistavaa vuodenalkua!

Kun nyt tälle linjalle lähdettiin, niin antaa mennä! Eli, lisää cocktail-tyylisiä tarjoiluja uudeksivuodeksi!

Muna-anjovisleivät kuulostavat ehkä aluksi hiukan vanhanaikaisilta, mutta oikeasti ne ovat tosi hyvä suolainen tarjottava ja ulkonäkökin on herkullinen. Kun leiväksi valitsee saaristolaislimpun (joko itsetehty tai ostettu), ja munan alle levittää voimakkaan sinappitahnan, tulee tähänkin herkkkuun vähän uutta twistiä. Leivät voi koota joko näin siivun kokoisiksi, tai tehdä joakisesta leipäsiivusta neljä pientä suupalaa.

Muna-anjovisleivät

saaristolaislimppua
levitettä/voita
keitettyjä munia
creme fraichea
voimakasta sinappia (dijon, konjakkisinappi tmv.)
suolaa
anjovisfileitä
tilliä

Leikkaa saaristolaislimppi siivuiksi, tai halutessasi pienemmiksi paloiksi. Voitele voilla tai levitteellä. Mausta ranskankerma sinapilla, tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Levitä seos leipien päälle. Lisää leiville kananmunasiivut, ja halutessasi vielä suolaa. Koristele anjovisfileellä ja tuoreella tillillä.

Partytarjottavia ovat myös  savulohirieskarullat, bruschettat, vuohenjuustoleivät ja miksei myös sushi!

Jep, kevennetään sitten tammikuussa! 😉

Kyselitte Niilon syntymäpäivien jälkeen lohiruusujen ohjetta, ja ajattelin laittaa sen nyt tähän väliin, mikäli joku vielä meittii pieniä suolapaloja esimerkiksi uudenvuodenkemuihin. Nämä ovat tosiaan kooltaan sellaisia cocktail-kokoisia ja sopivat hyvin kilistelyjen kaveriksi.

Ohje on hiukan sinnepäin, ja sitä voi toki muutella oman maun mukaan. Tuorejuustoja on vaikka mitä makuja, samoin ruissipsejä. Eli, erilaisia variaatioita saa aika helposti aikaiseksi!

Kylmäsavulohiruusut
ohjeesta tulee koko ruissipsipussillinen, eli pienempää määrää tehdessä jaa ohje kahtia!

Pussillinen ruissipsejä, esim. Linkosuon maustamaton
2 purkkia (2x200g) tuorejuustoa esim. Crème Bonjour ruohosipuli + maustamaton, tai jotkin muut haluamasi maut
tillisilppua
ruohosipulisilppua
sitruunamehua
purkki pieniä kapriksia (esim. Pirkka)
mustapippuria
suolaa
n. 550g kylmäsavulohta, tai jotakin muuta raakakypsytettyä kalaa
ruukku basilikaa

Sekoita tuorejuusto, ja notkista sitä sitruunamehulla. Mausta suolalla ja pippurilla, lisää joukkoon tilli, ruohosipuli ja kaprikset.
Täytä ruissipsit tuorejuustotahnalla. Huomaa, että mikäli teet tarjoilut hyvissä ajoin valmiiksi, ja laitat ne jääkaappiin, ruissipsit pehmenevät (mielestäni parempi), kun taas heti tarjoiluun menevät ovat vielä rapsakoita.
Leikkaa kalapalat kapeiksi suiruiksi (n. 1,5cm), ja kääri ne rullalle. Paina ruusut sipsejen keskelle, ja aseta basilikan lehti hieman niiden alle.
Jos aikaa on hyvin, kannattaa tahna tehdä valmiiksi jo edellisenä päivänä. Näin se ehtii maustua kunnolla.

Suolaisen vastapainoksi uudenvuodenjuhlintaan sopivat myös pienet cocktailtortut briejuustolla höystettynä.

Toivottavasti tästä oli iloa!

Rocky road christmas edition!
Tässä toinen, omatekoinen ja helppo, joulumuistaminen. Teimme ekan kerran viime jouluna, mutta vastaanotto oli sen verran hyvä, että päätimme ottaa rocky roadit perinteeksi. Instagramissa nämä jo taisivat vuosi sitten vilahdella, mutta blogiin asti ne eivät ehtineet. Amerikkalaiseen tapaan tähän herkkuun voi tunkea lähes mitä tahansa hyvää (ja epäterveellistä), mutta meidän jouluinen versio pitää sisällään vaahtokarkkeja, kermafudgea ja piparkakun paloja.
Tänään tein ensimmäisen uunipannullisen, ja ainakin yksi pitää vielä tehdä. Kolmannesta riittäisi vähän itsellekin, joten arvaatte varmaankin kuinka käy. 😉

Jos joku ei ole koskaan rocky roadseja tehnyt, niin kannattaa ihmeessä kokeilla! Ei voi olla tykkäämättä! Tämä jouluisempi versio on hauska myös uudenvuodenherkuksi, koska siihen saa joulun jälkeen tuhottua ne pukin tuomat suklaat ja lapsilta säästyneet piparit.

Rocky Roads

suklaata (tummaa, vaaleaa, maustettua… Sekaisin tai raitoina, ihan oman maun mukaan)
voita
ja haluamiasi lisukkeita

***

Voin ja suklaan suhteessa nyrkkisääntönä käy 25g voita/400g suklaata. Eli kun mulla itselläni oli 1,2kg suklaata, käytin 75g voita.

Pilko haluamasi lisukkeet tarvittaessa. Esim. vaahtokarkkeja saa pieninäkin, mutta omasta mielestäni ne ovat turhankin pieniä, ja rocky roadiin kuuluu isot sattumat. Makuasia toki!
Sulata suklaa vesihauteessa, ja voi omassa astiassaan, sekoita keskenään, ja levitä n. reilu puolet suklaasta leivinpaperilla vuorattuun astiaan. Ripottele päälle lisukkeet ja levitä loppu suklaamassa päälle. Ei haittaa, vaikka suklaa ei peittäisi kaikkia herkkuja, ne liimautuvat kuitenkin alempaan suklaakerrokseen.
Nosta muutamaksi tunniksi viileään, ja paloittele neliöiksi.

Asettele suklaapalat kivaan astiaan ja paketoi esim. kauniisti sellofaaniin. Tulosta tai askartele kiva kortti, johon voit myös laittaa ohjeen.

Helppo herkkuöveri!

Kivaa iltaa!

Vaikka joululimppuni ohje löytyykin tuolta vanhoista postauksista, päätin päivittää reseptin nyt uusilla kuvilla. Joka vuosi saan kyselyä jauhojen määristä, ja nyt tajusin, että eilen avasin uuden vehnä- ja grahamjauhopussin aloittaessani leivontaa, joten saan kerrankin teille jonkinlaisia jauhomääriä, koska niitä aina kyselette. Olen tosiaan itse sellainen näppituntumaleipuri, joka desejen sijaan laittaa “sinne päin”, ja fiiliksen mukaan, mutta nyt siis resepti pienin lisäyksin!

Joululimput 6kpl

50g hiivaa / 2pss kuivahiivaa
1l piimää (lämmitä hiivasta riippuen)
n. 2dl sokeria
n. 2dl siirappia
1rkl suolaa
n. 4rkl fenkolia
vajaa 1kg vehnäjauhoja
n. 1/3kg grahamjauhoja
tujaus ((vajaa) maustemitallinen) pomeranssinkuorta

Lämmitä piimää tarvittaessa. Alusta taikina helposti leivottavaksi, käytä kunnolla jauhoja. Jaa taikina heti puoliksi ja molemmat puolet kolmeen osaan. Leivo 6 pientä pyöreää limppua jauhotetulla alustalla. Nosta leivät kahdelle uunipellille leivinpaperin päälle, ja anna kohota liinan alla n. 2 tuntia. Pistele pintaan reikiä, ja voitele munalla.
Tässä kohtaa olen nykyisin tehnyt itse niin, että painan leivän keskelle tähdenmuotoisen piparkakkumuotin, ja sudin sen ulkopuolelle jäävän osan munalla.

Paista 175°C uunissa pelli kerrallaan (kiertoilmaa en käytä, kun on niin epätasainen) n. 50-60 minuuttia. Leivän pinta muuttuu kauniin ruskeaksi, ja kypsästä leivästä kuuluu kumea ääni kun sen pohjaa koputtaa. Leivät kohoavat vielä uunissa, joten taikinasta tulee kyllä ihan reilun kokoisia leipiä se kuusi kappaletta.

Itse leivon leipiä vähintään sen 2-3 kertaa ennen joulua. Limppu on oikein hyvää myös pakastettuna (jopa ehkä parempaa), eli laita leivät pakkaseen, jos teet ne hyvissä ajoin ennen joulua. Meillä limput ovat osa joulutervehdyksiä, ja niitä syövät mielellään myös lapset, sillä onhan tämä todella makea leipä. 🙂 Mutta, voit siis pakastaa leivät, ja pakata ne sitten kauniimmin, ennen kuin annat ystäville!

Menen tästä nytkin nappaamaan pari limpunsiivua. Parasta tämä herkku on kuitenkin joulun myöhäisinä iltoina, kun päälle leikkaa kunnon siivun kinkkua!

Mukavaa iltaa!

Koska unohdin sitten aamulla ostaa kaupasta fenkolin, jäi joululimput toistaiseksi tekemättä. Ensimmäiset piparkakut on nyt kuitenkin paistettu ja suuri osa syötykin. Kyllähän siitä jouluinen fiiliskin tuli. Ainakin toistaiseksi.

Leivotaan sitten vaikka joka päivä, jos muu ei auta. Mutta nyt herkutellaan!

Ihanaa iltaa!

Vielä olisi muutama kuva Niilon synttäreiltä. Tarjoiluja lähinnä, ja paloja lastenkutsuilta myös, eli laitetaan nyt nekin tänne.

Helpot suklaamuffinit. Tällä kertaa suklaa taikinassa rouheena, ja päällä suklainen kuorrute.

Sunnuntain juhlien tarjoiluja….

Kylmäsavulohiruusut.

Rullavoileipäkakku.

Tämä kakku ei ollut päältä kaunis, ja Geishakuorrutekin oli kuin kiveä, mutta maku sentään oli ihan jees! 🙂

Seuraavat kuvat ovat maanantailta, lastenkutsuilta. Nämä olivat meillä ekat laatuaan, ja kieltämättä hiukan jännitti, sillä olen kuullut kauhutarinoita vastaavista juhlista. No, kaikki meni kuitenkin hienosti ja hauskaa oli. Ei mitään traumoja! 🙂

Pikkupusseja kaverivieraille.

Lastenkutsut ja lasten herkut… Suolapalana pikkupitsoja, mutta muuten aika perusherkkuja. Kakkua toki, ja muffineita myös.

Nämä bileet mentiin kertakäyttöastioilla.

Viinirypäle-nakki-juusto -tikut. Lasten mieleen…

Viisitoista lasta mahtuivat kaikki hyvin yhden pöydän ääreen. Tässä kohtaa iso keittiö todellakin oli paikallaan!

Sitten vielä noista teknisistä ongelmista; Olette laittaneetkin meiliä koskien sitä, että blogiini ei välillä pääse. Nämä jutut hoitaa itseäni hurjasti viisaammat, ja nyt näyttäisi siltä, että ongelmat on voitettu. Valitettavasti näitä juttuja kuitenkin tulee, ja sille en henkilökohtaisesti mahda yhtään mitään. Toivotaan kuitenkin, että jatkossa pääsette taas tauotta käymään täällä, ja itse pystyn taas paremmin tekemään postauksia. Ei anneta pikku katkosten häiritä! 🙂

Kivaa keskiviikkoa!